MINUUS KATEISSA?

 

 

Harppaus Antikristuksesta uuteen maailmanjärjestykseen , joka ilmeisesti tapahtuu toisin päin, voi olla hyvinkin lähellä.  Ennen sitä ehdin kuitenkin tarkastella kansallisvaltioiden ja liittovaltioiden välistä ristiriitaa.

 

Ihmiset luovat identiteettinsä yleensä kielen ja kansallisuutensa pohjalle.     Silloin tällöin onkin uutisoitu pienten kansallisuusvähemmistöjen itsenäistymispyrkimyksistä.  Euroopasta paras esimerkki lienee Espanjan ja Ranskan rajalla asuvat baskit.

 

On myönnettävä, että tässä kirjoitussarjassa esittämääni, eri kieliryhmistä koostuvien valtioiden poliittista haurautta koskevaa teoriaa vastaan sotii urhoollisesti Belgia.  Siellä asuvat sulassa sovussa ranskan- sekä flaaminkieliset omilla alueillaan.  Kieliryhmiä yhdistää pitkä yhteinen historia sekä katolinen uskonto.  Merkillepantavaa on Belgian vahva panos EU:ssa toisena EU-hallinnon sijaintipaikoista.  Organisaatiossa ilmeisesti luotetaan Belgian esimerkin voimaan.

 

Suomessakin elää melko merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö.  Ehkäpä tämä tausta sekä aikanaan ulkomaisten henkilöiden perustamat , menestyvät teollisuuslaitokset ovat lisänneet Suomen myötämielisyyttä EU:hun.  Siinä on kyllä pelottavan paljon samoja piirteitä kuin Neuvostoliitossa.  Radio Moskovan lähetyksissä 1970-luvulla kerrottiin paljon valtion viisivuotissuunnitelmista.  Nyt  meilläkin uutissähkeissä pörssi- ja kvartaaliraportit  rankataan tärkeimmiksi tiedotettaviksi aiheiksi.

 

 1321619499_img-d41d8cd98f00b204e9800998e   Kriss Szkurlatowski

 

On huomattava, että sekä EU:n merkittävin jäsen Saksa  että myös sen esimerkkinä toiminut USA ovat molemmat hallintomuodoltaan liittovaltioita.  Kuitenkaan yksikään niiden osavaltioista ei poikkea kieleltään muista osavaltioista.  Niinpä näiden valtioiden omassa maassaan hyväksi kokemansa hallintojärjestelmä ei toimine EU:ssa.  Hallinto osoittautunee toivottoman byrokraattiseksi, ristiriitaiseksi ja raskassoutuiseksi mahdollisesti muodostettavassa EU:n liittovaltiossa.

 

Puolueettomuudestaan tunnetussa Sveitsissä on onnistuttu järjestämään eri kieli- ja kansallisuusryhmien elinolot esimerkillisen demokraattisesti.   Sitovat kansanäänestykset ovat yhteisen historian ohella kansalaisten  rauhanomaisen rinnakaiselon taustatekijöinä.  Maassa vallitsee myös aito uskonnonvapaus.

 

Vaikuttaa siltä, että valtioiden minuutta yritetään nyt keinotekoisesti murtaa.  Kun jopa laittomien ja epärehellisiin selvityksiin perustuvien sopimusten myötä aletaan synnyttää epäinhimillisen suuria yksikköjä, ei EU:n tulevaisuus kovin valoisalta näytä.   Taloudellisella  ja byrokraattisella patteristolla taistellaan maiden omia kansalaisia vastaan.  EU:n liittovaltiohanke kokee kyllä vielä joskus tulevaisuudessa Jugoslavian ja Neuvostoliiton kohtalon.