Seuraavassa  kooste TUNNETUPA-blogissa ilmestyneistä kirjoituksista, jotka valaisevat SDG tunnekarttaa hieman tieteellisemmin termein:

Tunnekartta tieteelliseltä näkökulmalta (1)

Tunnekartta tieteelliseltä näkökulmalta (2)

Tunnekartta tieteelliseltä näkökulmalta (3)

Tunnekartta tieteelliseltä näkökulmalta (4)

Tunnekartta terapeuttiselta kannalta

Tunnekarttaselitykseen liittyvät seuraavat kirjoitukset:

Lähdeviitteitä ja selityksiä SDG*tunnekarttaan

SDG*tunnekartan saamia suosituksia

Katosiko Breivik kartalta, kun hän kolmisen viikkoa sitten tappoi Norjassa 76 ihmistä?  Mielestäni kyseessä oli jonkin asteinen minuuden katoaminen.  Yritän  selvittää sitä seuraavilla tunnekartasta tehdyn kolmiulotteisen mallinnuksen kuvilla.

SDG*tunnekartassa keskipisteenä on rauha, joka kuvaa kaikkein syvimmässä mielessä sitä rauhaa, jonka Jeesus voi antaa sydämeen, kun ihminen suostuu uskomaan hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa omakohtaisesti.  Jeesus ei missään kohtaa Uudessa testamentissa yllyttänyt tappamaan sillä varjolla, että evankeliumi leviäisi.  Siinä kristityt ristiretkillään kulkivat vääriä polkuja.  Hyvin vaikea on pitää myöskään Breivikiä minään armon ja rauhan apostolina.

Pallonmuotoisen  SDG*tunnekartan toiseksi navaksi voi kuvitella minuuden katoamisen, joka on tunneskaalojen ääripäiden leikkauspisteessä.  Minuuden katoamista  voivat edeltää mania, hysteria, kammo, epätoivo, tyhjyys, hurma, helppous, euforia.

Breivikin tapauksessa hänen kotiolonsa kuvattiin rakkaudettomiksi, mikä voisi olla epätoivon ja tyhjyyden lähteenä.

Jonkinlaisesta maanisesta käyttäytymisestä lienee heinäkuisessa surmatyössä ollut kyse.  Saattaa myös olla, että Breivik koki myös euforiaa, helppoutta ja hurmaa ampuessaan uhrejaan.

Uhrit puolestaan varmasti kokivat viimeisinä hetkinään  kammoa ja joukkohysteriaa.  Niinpä 76 ihmisen minuus katosi tästä ajasta.

Jokainen ihminen on  vastuussa omista tunteistaan. Tunteiden hallintataitoja voi ja pitääkin ihmisen opetella aikuistuessaan.  Onneksi Suomen kouluissa tunnetaitoja jo opetetaan.  Niillä saattaa olla vaikutusta tällaisten kauhistuttavien katastrofien ennaltaehkäisyssä.

Anteeksianto voi joskus tuntua aivan järjen ja tunteiden vastaiselta ajatukselta, mutta se on ehdottomasti paras keino katkeruuden välttämiseksi.  Pitkään haudottu katkeruus kun voi räjähtää jonkun silmille ja sisälmyksiin.  Viime yönä täällä Jyväskylässä puukotettiin yksi nuori mies hengiltä.

Nuo kukkaset ja kynttilät pysähdyttivät monia ohikulkijoita tänään. Koskaan ei voi tietää milloin noutaja saapuu.  Ovatko välisi Jumalan kanssa jo kunnossa?

                 Tuntemisiin,

                 Pelle Gudsson

Mikään tieteellinen teoria ei ole professori Tapio Puolimatkan mukaan aukoton, vaan siinä on huomattavissa anomalioita eli poikkeuksia teorian päälinjoista.  Tämä tieto löytyy kirjastaan ”Usko tieto ja myytit” sivulta 21.  SDG*tunnekartassa tällainen anomalia on esimerkiksi uloshengityspainotteisella pohjoiseen suuntautuvalla tunneskaalalla olevan hämmästyksen hengityskuvio, joka on pelkkä syvä sisäänhengitys.  Tosin se valmistaa ihmistä riemulliseen nauruun, joka on katkonaista uloshengitystä.

Sisäänhengityksen ollessa painottunut ihmisen sympaattinen hermosto on aktiivisempi.  Sympaattinen hermosto aktivoituu kiputiloissa. Tästä kirjoitti erikoislääkäri Antti Heikkilä teoksessa ”Siunattu kipu” sivulla 180.  SDG*tunnekartan ulkolaidalta löytyy kello puoli kahdeksan suunnalta oireilu ja kello viiden suunnalta tuska, jotka molemmat ovat sisäänhengityspainotteisella sektorilla.

Tieteen päivillä Jyväskylässä 16.3.2011 akatemiatutkija Suvi Saarikallio totesi yleisökysymyksiin vastatessaan faktan, joka ilmenee myös SDG*tunnekartalta.  Rakkauteen liittyvät ensirakkauden huuma (ihailu,himo klo 10.30) ja kiintymysrakkaus (klo 3.00) ovat fysiologisesti ja hormonaalisesti eri tunteita.  SDG*tunnekartta saattaa olla ensimmäinen tunnemallinnus, joka erottaa nämä tunteet selvästi toisistaan.

Professori Mikko Sams totesi omassa esityksessän, että tunteiden tutkimuksessa on löydetty selvä hyvä-paha – arvotus.  SDG*tunnekartassa myönteiset tunteet ovat sijoittuneet lähinnä oikeaan yläneljännekseen.  SDG*tunnekartan vastatunnepareillakin on yleensä selvä positiivis-negatiivis –jännite.  Poikkeuksena alaviistoisella lävistäjällä sijaitsevat tunneparit mustasukkaisuus-mukautuvuus, erillisyys-riippuvuus, kiusanhalu-alemmuus, kateus-häpeä, houkutus-nolous, uhma-nöyryys  sekä  viive-väheksyntä.

SDG*tunnekartan symmetrisyys tuo mieleen myös monien luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioden esteettistä näkökulmaa selvittää professori Tapio Puolimatka kirjassaan ”Usko, tieto ja myytit” sivuilla 167-168.

Joitakin on hämmentänyt SDG*tunnekartan lukuohjeista löytyvät Raamatun jakeisiin perustavat tunnetyöskentelyn periaatteet.  Samoin ylössuuntautuvan halkaisijan kristillis-sävyiset tunteet.  Selitykseksi tarjoan sen faktan, että SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta.  Professori Puolimatka on kirjassaan ”Usko, tiede ja Raamattu” sivulla 119 taulukkomuodossa erotellut naturalismin ja supranaturalismin piirteitä.  Siinä kerrotaan esimerkiksi kristillisen supranaturalismin käsitys tosiasioista : ”TIETEEN ON HUOMIOITAVA TODELLISUUS KOKO LAAJUUDESSAAN.” Raamatun kertomukset Jeesuksesta ovat osa historiallista todellisuutta. Niistä on kerrottu myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.

Itsejärjestyvyys on nanotekniikan ohjelmoitavissa materiaaleissa eräs perusperiaate.  SDG*tunnekartta on laadittu akateemikko Teuvo Kohosen keksimän itseorganisoituvan kartan rakenneperiaatteita noudattaen.  Tosin ilman matemaattisia algoritmeja. Osoituksena itsejärjestävyydestä SDG*tunnekarttaan tuli tarkentavia muutoksia vuoden 2011 alussa.  Näin se paremmin vastaa yleisesti käytössä olevaa tunnesanastoa.  Tämä on mielestäni selvästi yhteydessä siihen professori Mikko Samsin kertomaan nykytunnetutkimuksen linjaukseen, jossa pyritään mahdollisimman luonnolliseen ja pelkistettyyn tutkimusympäristöön.

              Pelle Gudsson

Jukka Ruukin Tiede-lehdessä 5/2001 julkaistu artikkeli “ Nyt aivokuvissa näkyvät tunteet”  sai  minut riemuitsemaan viime viikolla. Kirjoituksessa haasteteltiin Turun yliopiston psykiatrian klinikalla työskentelevää professori Hasse Karlssonia.  Hänen tutkimustuloksensa “Kaikilta koehenkilöiltä surun ja riemun elämykset sammuttivat tunteita hillitsevän otsalohkon toiminnan” vaikutti yhdenmukaiselta SDG*tunnekarttamallin rakenteen kanssa.

SDG*tunnekartta on circumplex-mallinen kolmiulotteinen mallinnus ihmisen tunnemaailmasta. Se käsittää 121 tunnetta, jotka on vuosien mittaisella yritys ja erehdys –menetelmällä sijoitettu neuroverkkoihin kuuluvan itseorganisoituvan kartan periaatteiden mukaisesti tasopinnalle.  Kerätystä parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on valittu kyseiset 121 tunnetta niin, että lähellä sijaitsevat toisiaan muistuttavat tunteet. Vastakkaiset tunneparit taas sijoittuvat  peilautuen keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

Vaikka CC-lisensoitu SDG*tunnekartta kuvataan tavallisesti kaksiulotteisena, niin sen pallon muotoisessa versiossa tunneskaalojen huipennukset kohtaavat toisensa SDG*tunnekarttapallon etelänavalla. Voimakkaan surun mukanaan tuoma epätoivo  ja riemun äärimmäinen muoto euforia ovat juuri näitä tunneskaalojen huipennuksia.  SDG*tunnekarttamallin rakenneselostuksessa  on kohdassa 12 mainittu minuuden katoaminen, joka  tapahtuu näiden tunnehuipennuksien vaikutuksesta.  Aivotoiminnan kannalta se voisi hyvinkin merkitä samaa kuin tuossa tutkimuksessa todettu aivojen otsalohkon aktiivikäytön eliminointi.  Tämä oli itselleni uusi oivallus, vaikka olen aktiivisesti kehitellyt SDG*tunnekarttaa jo yli 15 vuotta.

SDG*tunnekartan kahdeksan tunneskaalan ääripäät ovat euforia, helppous, hurma, tyhjyys, epätoivo, kammo ja hysteria.  Näiden ääritunteiden vaikuttaessa ihminen yleensä tuntee olevansa melko hallitsemattomassa tilassa.

Aivokuvantamalla on saatu myös tutkimustuloksia, jossa SDG*tunnekartan vieritunteet muukalaisuus  ja tuska ovat aktivoineet samoja aivoalueita.  Ne sijoittuvat SDG*tunnekartan alalaidassa kello viiden suuntaan.

Hasse Karlssonkin on aikanaan tehnyt tämän havainnon, mutta eräästä  toisesta tällaisesta tutkimuksesta voit lukea viimeisimmästä Scientific American Mind –lehdestä (january-february 2011). The Pain of Exclusion –artikkeli löytyy tuon lehden sivuilta 30-37.  Se on vielä muutaman päivän tai viikon ostettavissa hyvin varustelluista lehtipisteistä. Tiivistelmä lehtikirjoituksesta on luettavissa seuraavasta linkistä:

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=the-pain-of-exclusion

Artikkelissa käytetty termi ”ostracism” on puolestaan määritelty näin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ostracism

Kyse on lähinnä jonkun ryhmän piiristä poissulkemisesta, jota käytetään nykyisinkin ovelana rangaistuskeinona monin paikoin.  Vieroksunta tuottaa rangaistavalle tuskaa, mutta sen käyttäjien ei voida todistaa syyllistyneen mihinkään lainvastaiseen toimintaan.

Tässä on siis mainittu kaksi tieteellisistä tutkimusta, jotka eivät ole ristiriidassa SDG*tunnekartan rakenteen kanssa. Päinvastoin – SDG*tunnekartta on mielestäni jopa antanut lisävalaistusta varsinkin ensin mainitun tutkimuksen hieman käsittämättömiin tuloksiin.

Odotan, milloin akateeeminen maailma  herää havainnoimaan ja tutkimaan  myös koejärjestelyjensä ulkopuolista maailmaa.  Sieltä kun löytyy esimerkiksi tämä SDG*tunnekartta.

             Pelle Gudsson

Tammikuun aikamatkailu oli niin rankkaa, että nyt helmikuussa kirjoittamistahtini blogiin harvenee. Oheinen tunnekarttaversio, jossa selitän tunnekartan 73 tunnetta hyperlinkkien avulla ei taida olla vielä monellekaan tuttu. 

http://www.keepandshare.com/doc/2537888/linkkitunnekartta-79k?da=y

Sitä tutkiessa aika kuluu rattoisasti ja tunneälykkyysosamääräkin saattaa kasvaa kuin huomaamatta.

                     Tuntemisiin,

                     Pelle

Tunnekartasta voi olla paljonkin apua oman tunne-elämän selvittelemisessä.  Siihen sisältyy melkoisen paljon erilaisia ulottuvuuksia, joista on hyvä olla tietoinen.  Kun eteen  levittäytyy 121 tunnesanan luettelo, joka kuitenkin näyttää olevan  järjestäytynyt luettelomuotoa kehittyneemmin, niin seuraavien periaatteiden lukeminen saattaa hieman selvittää alun hämmentynyttä oloa. Alleviivatut lauseet auttavat ymmärtämään jo tärkeimmät yksityiskohdat.

Saat parhaan hyödyn tunnekartasta, jos otat siitä tulosteen ja sijoitat sen paikkaan, josta voit sitä silloin tällöin silmäillä.  Se toimii kirjanmerkkinäkin vallan mainiosti.

Kun tunteille pystyy antamaan nimet ja huomaa niiden välisiä vuorovaikutussuhteita, se helpottaa tunteiden hahmottamista. Samalla tunneäly kehittyy, koska sen perustana on tunteiden tunnistaminen.  Tällä tavoin tunnekartta lisää tunneälyä.

Tunnekarttaan tutustuneiden ihmisten suosituksia tunnekartasta voi lukea tämän kirjoituksen loppuosassa.

   Kaaviokuva : Arto Auranen

Yllä näkyy yksinkertaistettu tunnekartta.

-Tunnekartan keskipisteestä löytyvä rauha on  hyvä pitää myös tunteiden tarkastelun keskiössä.  Sen avulla olen antanut joissakin blogiteksteissäni eri tunteille sijaintimäärittelyn käyttäen viisarikellosta tuttuja suuntia ja kulloisenkin tunnesanan etäisyyttä keskipisteestä.  Muuten blogeissa käsittelemiäni tunteita saattaisi olla vaikea löytää tunnekartalta.

-Keskipiste toimii myös tunnekartalta löytyvien vastatunteiden peilauspisteinä.  Esimerkiksi tunnekartan keskellä sen yläosassa neljännellä kehällä keskipisteestä näkyy ilo. Kun siirryt ilosta keskipisteen rauhaan ja sen jälkeen suoraviivaisesti yhtä kauas keskipisteestä kuin ilo on rauhasta, niin törmäät suruun.  Tällä tavoin voit etsiä jokaiselle tunteelle sen vastatunteen peilaamalla tunnekartan keskipisteen kautta  Ne saattavat joskus olla myös toisiaan selittäviä tunteita -  esimerkiksi viive ja väheksyntä.  Olen kuitenkin yrittänyt valita tunnekartalle mahdollisimman yleisesti käytössä olevia sanapareja

Yllä näkyy yksinkertaistettu tunnekartta.

-Tunnekartan rakenneperiaatteeseen kuuluu myös kunkin tunteen ympäriltä löytyvät vieritunteet.  Ne liittyvät usein tavalla tai toisella tarkastelun keskiössä kulloinkin olevaan tunteeseen.   Niitä voi tutkailla joko lähimmältä kehältä, jolloin niiden lukumäärä on kahdeksan.  Mikäli etsit vieritunteita myös sitä seuraavalta kehältä, niin saat ihmeteltäväksi 16 uutta tunnetta, jotka liittyvät tuohon tarkastelemaasi tunteeseen.

-Myönteisiksi käsitetyt tunnetilat sijoittuvat lähinnä tunnekartan oikeaan yläneljännekseen.   Kielteisiäkin tunteita käsiteltäessä on hyvä pitää mielessä niiden positiiviset vastineet, jotka löytyvät keskipisteen toiselta puolelta.

   BILLY ALEXANDER via www.sxc.hu

-Tunnekartan keskipisteestä suuntautuu kahdeksan tunneskaalaa eri ilmansuuntiin.  Ne kuvaavat tunnetilan kehittymistä yhä helpommin havaittavaksi.  Tämän TUNNEKARTTA-kategorian aikaisemmissa kirjoituksissa olen hieman tarkemmin kuvannut näitä tunneskaaloja.  Kuhunkin tunneskaalaan liittyy oman tyyppisensä hengitystyyli. Olen antanut näille kahdeksalle tunneskaalalle myös tunnekartan hahmottamista helpottavat nimet. Tunneskaalat kulkevat kohti kahdeksaa perustunnetta, jotka ovat myötäpäivään lueteltuina:

KIINTYMYStä kohti  "TYYDYTTÄVÄ SUHDE"-skaala

INHOa kohti tunneskaala "LUOVUTTAMINEN"

SURUsta keskelle kulkee "HYVÄN PUUTTUMINEN"-skaala

PELKOa kohti "EI TOIMITA OIKEIN"-skaala

VIHAa kohti "EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE"-skaala

IHAILUa kohti "TAVOITTEELLISUUS"-skaala

ILOa kohti "HYVÄN LÄSNÄOLO"-skaala

USKALLUSta kohti "TOIMITAAN OIKEIN"-skaala

-Muut tärkeimmät tunnekartan tunteista on ympäröity laatikoilla.  Aluksi voi keskittyä vain noiden  laatikoitujen tunteiden tutkailuun. Niistäkin tunteista voi ensin yrittää painaa mieleen vain tämän  yksinkertaistetun tunnekartan mukaiset tunteet:

MUITA TUNNEKARTTAAN LIITTYVIÄ OMINAISUUKSIA:

-Tunnesanojen alle merkityt numerot mahdollistavat tunnekartan käytön noppapelilautana turvallisen tuttava- tai ystävä piirin kokoontumisissa.  Kukin voi kertoa aina oman pelinappulansa alle jäävän tunteen kohdalla siitä jotain yleistä tai halutessaan myös jakaa jotain omia kokemuksiaa.  Tutustuessasi tunnekarttaan ensimmäistä kertaa tunteiden läpilukeminen numerojärjestyksessä antaa melko kattavan kuvan inhimillisestä tunnemaailmasta.

-Tunnekartan laidalle on merkitty lihavoiduin kirjaimin kahdeksan elämän valintaa kuvaavaa sanaa.

-Tunnekartalla muodostuu perustunneskaalojen lisäksi tunteiden dynamiikkaa kuvaavia skaaloja myös RAIVO-YHTEYS –akselista ylös- ja alaspäin.

-Tunnekartta on hahmotettavissa pallonmuotoiseksi, jos ajattelee keskipisteessä olevalle rauhan tunteelle vastatunteeksi minuuden katoamisen.

-Mikäli et löydä jotakin tunnetta  tunnekartalta, voit yrittää etsiä sille oikean paikan hakemalla sellaiset tunteet, jotka selvästikin liittyvät siihen.  Tällainen likitunne siis sijoittuu tunnekartalle nimettyjen tunteiden väliin.

-Viistosti tunnekartan halki KAUHUsta TARMOoon kulkee kristinuskoon ja kristinuskossa kasvamisen skaala.

-Omalla viisaudellani en olisi pystynyt tällaista monimutkaista tunnerakennelmaa luomaan, joten niinpä kiitoksena merkitsen tämän tunnekartan lukuohjeen allekirjoitukseen:

           Kunnia yksin Jumalalle (Soli Deo Gloria eli SDG)

           Pelle Gudsson

PS. Tämä tunnekartta on vain yksi mahdollinen tapa jäsentää tunnemaailmaa. Visuaalisesti suuntautuneille ihmisille se saattaa antaa paljonkin virikkeitä. Mikäli on oppinut käyttämään jotain toisenlaista tunteiden järjestelymenetelmää, niin tämä SDG*tunnekartta saattaa monipuolisuudessaan oudoksuttaa. Joitakin taas tämä tunteiden paljous saattaa alkaa ahdistaa, jolloin tunnekartta ei ehkä ole juuri sillä hetkellä heille avuksi.  On syytä keskittyä alussa vain yhden itselleen merkityksellisen tunteen tarkasteluun tunnekartan valossa.  Muuten tunnekartankin kanssa voi eksyä. On myös hyvä tietää yleiset tunnetyöskentelyn periaatteet

Suosittelen tunnekartan rinnalla luettavaksi Marja Kokkosen tunteiden säätelystä kertovaa, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kirjaa ” Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet” Koosteen tunteiden säätelystä kertovista internet-kirjoituksista löydät tästä.

Tunnekartalle annettuja suosituksia voi lukea osoitteesta:

 http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2729067

Tunnekartta ja siihen liittyvä aineisto on tarjolla pro gradu- aiheeksi. Kiinnostaako? Siinä tapauksessa pyydän ottamaan yhteyttä kirjoittamalla tähän blogiin kommentin, jota en julkaise.  Saan siitä kuitenkin selville sähköpostiosoitteesi, joka mahdollistaa viestien kulkemisen. Tunnekartan taustaa tieteellisin termein  kuvailtuna löytyy tämän Tunnetupa-blogin tunnekarttaextra-kategoriasta.  Lähdeviitteitä puolestaan voi lukea viitteet-kategoriasta.

Tunnekartta on käännetty myös englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi:

Tunnekartasta löytyy hyperlinkeinkin varustettu versio. Voit laittaa sen vaikka tietokoneesi suosikkeihin. Sen avulla voit lukea lyhyitä kirjoituksia 73 eri tunteesta vain klikkaamalla haluamasi tunteen nimeä.  Lyhytosoite on seuraavanlainen :

http://joi.nu/jQ

Tarkempia selostuksia 25 eri tunteesta löydät Jarkko Rantasen kirjoittamasta laajasta ”Tunteella –voimaa tekemiseen” –teoksesta.  Tuon sinisen linkin kautta saat jo maistiaisia kirjasta. Sivustolta löytyy nimittäin artikkelit hämmennyksestä, innostuksesta, vihasta ja inhosta. Voit hankkia käytännönläheisen opuksen itsellesi vaikkapa verkkokaupasta.

Kun löytää tunteilleen nimet ja saa käsityksen siitä missä oikein mennään, niin elämä alkaa tuntua  hieman selkeämmältä. Vanhempien tehtävänä olisi auttaa pientä lastaan löytämään hänen tunteilleen sopivat nimet.  Valitettavasti monella meistä tunteet ovat vain hyvin epämääräisiä olotiloja, joista ei oikein saa otetta.

Muistan hyvin elävästi sen, kun kolmisenkymmentä vuotta sitten tunteiden vaihtelu vaikutti minusta yhtä pelottavalta kuin vuoristoradalla ajaminen. Reilut kymmenen vuotta olen nyt aktiivisesti yrittänyt selvittää tunteiden syvintä olemusta. 

Jospa tästä kirjoituksesta voisi olla jotain apua sinulle silloin kun mielessäsi oikein myllertää. Pystymällä sijoittamaan oman tunteesi  tunnekartalle, saat jonkinlaisen kiintopisteen elämällesi. Selvitys tunnekartan rakenteesta löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://joi.nu/g5

Tuohon tunnekarttaan liittämäni hyperlinkit kertovat omia käsityksiäni ja kokemuksiani noista tunteista.  Tunteet kuitenkin ovat pitkälti maailmanlaajuisestikin yhteisiä ja kielirajojenkin yli ymmärrettäviä.  Ehkä olen onnistunut tavoittamaan lyhyissä määritelmissäni jotain olennaista niiden luonteesta.

Kirjoitin siis pari vuotta sitten tähän blogiin mietteitä, muistelmia ja määritelmiä 65 eri tunteesta, jotka sijoittuvat tunnekartan kahdeksalle tunneskaalalle.  Ne on nyt luettavissa hyperlinkitettyinä tunnekartalta.

http://www.keepandshare.com/doc/2537888/linkkitunnekartta-79k?da=y

Päivitin noita kirjoituksia ja laadin myös muutamista muista yleisistä tunteista lyhyen tiivistelmän. Tein kaksi pientä tarkennustakin tunnekarttaan.  Pelon läheltä löytyy nyt lamaannus, joka useissa pelkoa käsittelevissä artikkeleissakin mainitaan pelon yhteydessä.  Tuskan yläpuolelle sijoitin apatian.  Vahvistusta tälle valinnalleni antaa Klamydia-yhtyeen kappale ”Tuska ja suru”, jossa lauletaan ”Surua, tuskaa ja apatiaa  pieni sieluni tulvillaan.”

Laulajia ei turhaan ole sanottu tunteiden tulkeiksi.  Tästä linkistä voit kuunnella tuon Klamydian tunteellisen vuodatuksen.

http://www.youtube.com/watch?v=_1og4H1h5wE

Unelmissani olisi joskus saada näihin hyperlinkkeihin myös kutakin tunnetta kuvaavaa musiikkia.  ”With a little help from my friends…”  lauloi aikanaan The Beatles.

http://www.youtube.com/watch?v=jBDF04fQKtQ

Täytyy myöntää, että aika paljon olen  ystäviltä apua saanutkin tätä tunnekarttaa laatiessani ja varsinkin sitä muille kielille kääntäessäni

Lyhytosoitteet erikielisille tunnesivustoille ovat seuraavassa:

englanti:  http://joi.nu/h1

saksa:     http://joi.nu/jd

ruotsi:     http://joi.nu/jc

ranska:    http://joi.nu/je 

Ranskankielinen käännös on vasta alkuvaiheissaan.  Sekin on kuitenkin jo vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä  kuten muunkin kieliset tunnekartan ja sen lukuohjeen pdf-tulosteet.  COFYFREE.  Rajoituksena on vain se, että ne on julkaistava sellaisinaan – ilman mitään poistoja.  Pienentäminen ja suurentaminen on sallittua.

           Tuntemisiin,

           Pelle Gudsson

PS. Kannattaisikohan tästä tunnekartasta vihjaista kavereillekin?

Toiveikkuus on elämänsä päämäärän hahmottamista.  Väärä toiveikkuus puolestaan perustuu vääriin lähtötietoihin ja oletuksiin omista kyvyistä. Esimerkiksi minusta ei koskaan tullut taitoluistelun maailmanmestaria. Victor E Franklin  kehittämässä logoterapiassa omaksi koetun elämäntehtävän oivaltaminen on olennaista elämänhalun ylläpitämiseksi.  Toiveikkuutta voisi kuvata elämänasenteeksikin, mutta se saattaa läikehtiä myös lyhytkestoisen tunteen tavoin.

Kuvan unelmakatalysaattorilla keräsin Jyväskylästä 170 ihmisen unelmat ja aloin rukoilla niiden toteutumisen puolesta.  Ainakin yhden niistä tiedän täyttyneen – pääsin itse mukaan sitä toteuttamaan opettamalla ystävääni lukemaan tunnekarttaa.

”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.”

(Room 12:12)

Raamatussa toivo – hyvän odottaminen – nousee keskeiseen asemaan.  Toiveikkuuteen kannustetaan olivat olosuhteet sitten kuinka vaikeat tahansa.Pasi Turusen blogiartikkelissa tuodaan esiin psykologisen toiveikkuuden ja kristinuskon antaman toivon eroja

Musiikin avullakin voi luoda toiveikkuutta.  John Fogertyn kappale ”Centerfield” on ollut minulle hyvin tärkeä tässä mielessä keväästä 1985 lähtien.  Nyt neljännesvuosisata myöhemmin koen, että monet unelmani alkavat vähitellen toteutua.  Jokaiselle on oma paikkansa ja palvelutehtävänsä varattu tässä elämässä.  Se on itse löydettävä.

Aarrekarttatyöskentelyssä kuvalla tai koostetulla kuvakokoelmalla omaa unelmaansa voi selkiyttää.  Aarrekartan näkyvillä pitäminen saa ajatukset alitajuisesti keskittymään toivotun päämäärän saavuttamiseen.

Elokuvallisena esimerkkinä toiveikkuudesta mainitsen 90-luvun laman aikana valmistuneen elokuvan ”Siivoton juttu”.  Kai Lehtisen ja Pertti Koivulan tähdittämä komedia tuo elämään toivoa, vaikkei vastoinkäymisiltä vältytäkään. YouTube-leikkeistä ei löytynyt sopivaa kohtausta toiveikkuus-teemaan liittyen, mutta elokuva on kokonaisuudessaan toivoa täynnä. Suosittelen sen lainaamista tai vuokraamista.

Tähän tunnekarttaan liittyvä unelmani sai varhain tänä aamuna aivan konkreettisen muodon. Toivon saavani laadittua jokaisesta tunnekartan 121 tunteesta tämän kirjoituksen tyyppisen poikkitieteellis-taiteellis-teologisen tiivistelmän.  Nämä tiivistelmät sitten liitän vaiheittain suunnistustunnekarttaan hyperlinkkeinä.  Samaan tunneperheeseen kuuluvat hyperlinkit koodaan samalla värillä, sillä ne saattavat sijoittua hyvinkin eri puolille tunnekarttaa.

Toiveikkuus löytyy tunnekartalta kello yhdentoista suunnalta kolmannelta kehältä keskipisteestä lukien. Tutkiskelemalla sen ympärillä olevia tunteita toiveikkuuden olemus selvenee entisestään

                   Toiveikkain tuntein,

                   Pelle Gudsson

Tunnekartan lukuohjeen seuraamista auttaa, jos tulostat itsellesi tunnekartan seuraavasta osoitteesta.  Voit myös säilyttää sitä näytön alareunassa, jotta se on tarvittaessa käytössäsi kun etenet lukuohjeen tutkimisessa.  Voi olla että tämän keinon hyödyntämisessä joudut googlettamaan itsesi uudelleen tänne Tunnetupaan.  Pyydän anteeksi  pientä epämukavuutta tässä käytännön järjestelyssä

http://www.keepandshare.com/doc/1945005/tunnekartta-105k?da=y

RAKENNE:

1 Vastatunne tai selittävä tunne löytyy keskipisteen toiselta puolelta.

2 Keskipisteen tunteelle (rauha) voi kuvitella vastatunteen (minuuden katoaminen),kun kartta mielletään pallon muotoiseksi.

3 Tämän kartan perustunteet on alleviivattu.

4 Keskipisteestä kohti muita perustunteita kasvaa 8 perustunneskaalaa .

5 Muita tunneskaaloja muodostuu RAIVO-YHTEYS -akselista ylös- ja alaspäin.

6 Lähinnä oikeaan yläneljännekseen sijoittuvat myönteisiksi mielletyt tunteet.

7 Kutakin tunnetta ympäröi siihen liittyviä vieritunteita kahdella tai kolmella kehällä.

8 Kartalta puuttuvalle tunteelle voi etsiä sopivan paikan sille läheisten tunteiden välistä.

9 Hengityksen tarkkailu auttaa kulloisenkin tunnetilan sijoittamisessa kartalle:

-tunneskaalat kohti ihailua, vihaa, pelkoa ja surua ovat sisäänhengityspainotteisia.

-tunneskaalat kohti inhoa, kiintymystä, uskallusta ja iloa ovat uloshengityspainotteisia.

IHAILUa kohti  tunneskaala ”TAVOITTEELLISUUS”

VIHAa kohti  tunneskaala ”EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE”

PELKOa kohti tunneskaala ”EI TOIMITA OIKEIN”

SURUsta RAUHAan  tunneskaala ”HYVÄN PUUTTUMINEN”

INHOA kohti  tunneskaala ”LUOVUTTAMINEN”

KIINTYMYStä kohti tunneskaala ”TYYDYTTÄVÄ SUHDE”

USKALLUSta kohti tunneskaala  ”TOIMITAAN OIKEIN”

ILOa kohti ”HYVÄN LÄSNÄOLO”

10 Kristinuskoon ja kristinuskossa kasvamisen skaala kulkee KAUHUsta TARMOon. Tältä akselilta löytyy monia vääriin olettamuksiin perustuvia tunteita.

11 Kartan reunoilla on suluissa ja lihavoituna lueteltu elämän valintoja.

12 Jotkut tunteista on merkitty kartalle lyhennettyinä:

-turhauma = turhautuneisuus

-säröily = murtuneisuus

-turtuma = turtuneisuus

-orpous = hylätyksi tulemisen tunne

-ikävä = ikävystyneisyys

LUKUOHJE:

A) Tutustu karttaan lukemalla tunteet numerojärjestyksessä läpi.

B) Numeroinnin avulla voit käyttää karttaa ”Kerro tunteesta” - noppapelinä.

C) Yleiskäsityksen saat käymällä läpi 8 perustunneskaalaa. (suru – skaala orpoudesta rauhaan päin.)

D) Sitten voit etsiä vastatunneparit.

E) Sen jälkeen kannattaa hakea kunkin laatikoidun tunteen ympäriltä 8 lähitunnetta.

F) Silloin tällöin silmäiltynä - vaikkapa seinälle kiinnitettynä - kartta alkaa vähitellen avautua.

G) Osoitteesta www.taiwas.net/emotions  löydät englanninkielisen version.

H) Kun jotkut tietyt tunteet kiinnittävät huomiotasi erityisesti :

-voit tarkastella liittyykö niihin joitakin vieritunteita, vastatunteita tai vastatunteiden lähitunteita.

-voit nähdä tunneskaaloista, mihin ne tunteet käsittelemättöminä saattaisivat johtaa.

-voit ehkä jakaa ne tunteet kahteen eri osaan. (esim. häpeä = kiintymys + inho )

I) Miehet ovat sisäistäneet tämän tunnekartan naisia helpommin.

YLEISIÄ TUNNETYÖSKENTELYN PERIAATTEITA:

1 Tunteet kertovat suhteesta ympäristöömme ja itseemme.

2 Tunteet liittyvät omiin muistoihin ja havaintoihin tuoden niitä tarvittaessa mieleen.

3 Syvää iloa voi kokea, kun alitajuntaan ja kehoon säilötyt kielteiset tunteet on tunnistettu ja läpi eletty.

4 Tunnesolmut avautuvat minuutta rikkomatta vain turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.

5 Tunnepatouma alkaa murtua kehon oireiluina, eleinä, ilmeinä, unina tai tunne-elämän ylilyönteinä.

6 Käsittelemätön tunne nousee tajunnan tasolle, kun ihminen on valmis kestämään sen.

7 Tunnetyöskentely saattaa uuvuttaa enemmän kuin älyllinen tai ruumiillinen ponnistelu.

8 Vapautuva hengitys vapauttaa tunnemaailmaa – ja päinvastoin.

9 Tunteet voivat johtaa harhaan tai kätkeytyä toistensa taakse.

10 Syyllisyydestä ja häpeästä voi vapautua Jeesuksen sovitustyön ansiosta. (Jesaja 53: 4,5)

11 Ajatusten sanallinen muotoilu vaikuttaa ratkaisevasti tunne-elämäämme. (Markus 7:15)

12 Usko ei ole riippuvainen tunteista. ( Psalmi 23:4)

TAUSTAA:

Tunnekartta on tehty helpottamaan tunteiden nimeämistä sekä auttamaan taiteilijoita tunnetilojen kuvaamisessa. Se on muotoutunut yhdeksän vuoden prosessissa, joka alkoi ”Usko ja tunteet” –esitelmän

laatimisesta. Sen jälkeen tunnetilojen nimityksiä on kerätty erilähteistä. Luonnoksia on kertynyt satakunta. Kartan tarkkuutta on testattu omiin kokemuksiin ja kirjojen, lehtiartikkeleiden, esitelmien sekä radion

ihmissuhdeohjelmien oivalluksiin vertaamalla. Tavoitteena oli, että aivan jokaiselle mahdolliselle tunteelle – kartan ulkopuolisellekin - löytyisi tietty paikkansa kartalta. Sitä ei täysin saavutettu, mutta muita yllättäviä rakenteita prosessissa muodostui. Tarkennukset ovat mahdollisia.

Tunnekartalla olevat nimitykset eivät ole pelkästään tunteita, vaan siihen on sopiviin kohtiin sijoitettu tuntemuksia, mielialoja, asenteita jne. Niinpä saatat paikantaa itsesi monestakin pisteestä kartalla.

Kunnia yksin Jumalalle ! (*SoliDeoGloria)

KIRJALLISUUTTA:

Blomster , Salme : ” Levottomuudesta rauhaan ”

Jokinen , Seppo : ” Vahvista tahtoni ”

Maultsby , Maxie C. Jr : ” Parempia tunteita ”

Tuovila , Seija : ” Kun on tunteet ” (luettavissa internetin kautta)

Suunnilleen tämä sama teksti on yhdelle A4-arkille printattavassa muodossa seuraavassa osoitteessa.  Tunnekartan rakennehan ei avaudu kertalukemalla:

http://www.keepandshare.com/doc/1946833/tunneselitys-53k?da=y

RAKENNE

perusrakenne

"Käsitykseni mukaan voidaan päästä eräässä mielessä matemaattiseen tarkkuuteen sielunilmiöiden ulottuvuuksien kartoituksessa." *Turunen 1987 s. 74

vastatunteet ja selittävät tunteet

Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia vastatunnepareiksi. Tämän tunnekartan vastakohtaparit ovat normaalista kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:

-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa jotain lisää - häpeissään oleva tahtoisi päästä jostain eroon.

-vääryys ja avoimuus : vääryys selvitetään avoimuudella.

-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää - samoin läheisyyden puute.

-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.

-arkuus ja turhauma (turhautuneisuus) : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.

-alemmuus ja kiusanhalu : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta kiusattavaan nähden.

-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.

-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun ottaa vastuun teoistaan.

minuuden katoaminen

"Mikään luonnon tunnelma ... ei pysty vapauttamaan ihmisen sisintä, henkilökohtaista sielunelämää. Tuollaisessa persoonattomassa kokemuksessa nimittäin yksilön eettinen vastuuntunne heikkenee ja

hänen minuutensa ikään kuin liukenee olemattomiin. " *Ewalds s. 39

perustunteet

Tämän kartan perustunteet ovat lähes yhtenevät intialaisen 3000 vuotta vanhan Kathakalitunnejärjestelmän yhdeksän perustunteen kanssa *Tångeberg-Grischin 2002

-huvittuneisuus

-ylpeys ( kuningasmieli)

-rakkaus

-inho

-suru

-pelko

-viha

-ihailu

-rauha

19 eri tutkijan ehdotuksia perustunteiksi. *Kangasniemi s. 73

Cambridgen yliopiston tutkimusryhmän luomassa "Mind Reading”-tietokoneohjelmassa 412 tunnetta on jaettu 24 ryhmään. *www.jkp.com/mindreading

tunneskaalat

"Tunteissa on runsaasti erilaisia virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa. "

* Turunen 1989 s. 142

myönteisiksi mielletyt tunteet

"Yleensä mielihyvään liittyviä tunteita kutsutaan positiivisiksi ja mielipahaan liittyviä taas negatiivisiksi. ... Näiden sanojen tähden mielipahaa tuottavat tunteet mielletään enemmän tai vähemmän kielletyiksi kun taas positiivisiksi mainitut tunteet suotaviksi. " *Kangasniemi s. 122  Tunteiden välisistä yhteyksistä löytyy paljon tietoa käsikirjastostani sekä vielä järjestelyä vaativasta lehtileike- ja äänitearkistostani. Tässä yksi esimerkki:

vieritunteet

"PELKOreaktioon liittyy aina joukko fysiologisia tai somaattisia tekijöitä, mikä merkitsee, että kehon

toiminnat muuttuvat. Eri henkilöt voivat tuntea hyvinkin erilaisia oireita, kuka jännityspäänsärkyä

kuka ruokahaluttomuutta. Samoilla henkilöillä saattaa olla eri oireita erilaisissa pelkotilanteissa.

Useimmille on kuitenkin yhteistä lihasjännitys (jähmeys). Nämä fysiologiset ja somaattiset tekijät

lisäävät pelkoreaktion ahdistavaa luonnetta; niitä on vaikea hallita omin voimin (avuttomuus)."

*Kinnunen s.25

kristinuskoon ja kristinuskossa kasvamisen skaala

"Emootiotutkimusten perusongelma on siinä, että ihminen yrittää ottaa haltuunsa asiakokonaisuutta, joka on perimmältään jumalallinen luonteeltaan. Emootioissa on aina moraalinen ja hengellinen

ulottuvuutensa, ne eivät ole vain fysiologisia tiloja, kognitioita, arviointiprosesseja, havaintoja tai epämääräisiä tunnelmia ja "fiiliksiä". Emootioihin liittyy vahvasti hengellinen aspekti."

*Kangasniemi s.72

"In Dr. Engel "s chart we see the logical progression of decision-making as an individual comes to Christ." *Cope s. 155

vääriin olettamuksiin perustuvat tunteet

"Hän etsii syyllistä hylkäämiseen ja omaan pahaan oloonsa, ja hän myös löytää syyllisen. Lapsi alkaa syyttää itseään. Hänen vihareaktionsa kääntyy häntä itseään vastaan. " (viha + suru = syyllisyys) *Jokinen s. 39

elämän valinnat

"Rohkeus on valinta " *Hall 2001

"Tahto on tietoista harkintaa ja valintaa, kykyä tehdä päätöksiä, sitoutua, voittaa itsensä, kyky pyrkiä." *Blomster s.51

LUKUOHJE

tunteen jakaminen kahteen eri osaan

"Hän etsii syyllistä hylkäämiseen ja omaan pahaan oloonsa, ja hän myös löytää syyllisen. Lapsi alkaa syyttää itseään. Hänen vihamielinen reaktionsa kääntyy häntä itseään vastaan." (viha + suru = syyllisyys ) *Jokinen s. 39

hengityksen tarkkailu auttaa tunteiden tunnistamisessa

"Nauru on lyhyistä peräkkäisistä uloshengityksistä syntyvä mielihyvätoiminto, johon voi liittyä äännähdyksiä." *Karvinen s.24

Yllä oleva lause, oma havaintoni puistonpenkillä istuvan vanhan naisen syvästä sisäänhengityksestä hänen katsoessaan kaihoisasti ihmisiä sekä Jyväskylän Kesän mimiikan mestarikurssilla 9. - 12.7.

2002 opettaneen Avner Eisenbergin hengitystä korostava koulutus saivat kokeilemaan, josko tunnekarttaan olisi rakentunut myös hengityslinjoja.

Tunnekarttaperformanssini yhteydessä Jyväskylän taidemuseossa 29.1. 2006 eräs katselija vahvisti keskustellessamme sen, että kiintymykseen liittyy pitkä uloshengitys.

YLEISIÄ TUNNETYÖSKENTELYN PERIAATTEITA

tunteet kertovat suhteesta

"Tunteissa ilmenee, mikä on suhteemme asioihin ja ihmisiin. Toisaalta juuri tunteet välittävät suhdettamme kohteisiin." *Turunen 1990 s.11

tunteiden suhde havaintoihin

"Tunteiden ABC-malli osoittaa, kuinka jokainen tuottaa itse omat tunteensa. Ensin kohdassa A huomaat jotain. Sitten kohdassa B henkilökohtaiset uskomukset ja asenteet kohdan A havainnosta

saavat aivot luomaan tunteet ja reaktiot kohdassa C. " *Maultsby s. 48

tunnelukkojen avautuminen (kohdat 3, 4, 5, 6 ja 7)

"Jokainen avattu (tunne-)lukko lisää voimaamme ja vahvistaa itsetuntoamme, kun energiamme ei ole enää sidottu lukon kiinni pitämiseen." *Blomster s. 48

"Rikkinäisessä mielessä tunteet saattavat valehdella, kuohua, hallita tai pelottaa tai sitten järki jyrää tunteet niin, että ne piiloutuvat ja pysyvät hiljaa." *Blomster s. 73

”Jos itseensä alkaa tutustua varoen, rauhassa, ei tarvitse pelätä tunteita, jotka sinänsä eivät ole uhka, oikeita tai vääriä. On vain oikeita ja vääriä tapoja ilmaista ne." *Blomster s. 41

"Hän raivosi, vaati, hylkäsi, kapinoi ja vihasi turvallisen terapeuttinsa vastaanotolla muutaman vuoden niin, että lopulta uupuneena mutta näkyväksi tulleena luopui ylpeydestään ja antoi anteeksi. Hän antoi anteeksi myös itselleen sen, ettei ollut täydellinen ja että hän oli itse asiassa jatkanut hylkäystä omassa elämässään hylkäämällä itsekin itsensä." *Blomster s. 123

hengityksen merkitys tunnetyöskentelyssä

"Ohjasin hänet tutustumiskäynnin jälkeen hengitysharjoitukseen. Hetken kuluttua hän puhkesi syvään riipaisevaan itkuun. Jälkeenpäin hän kertoi, ettei tiennyt, mitä itki, mutta kiristys palleassa

hellitti, eikä tullut enää takaisin." *Blomster s.45

"Hengityksen syvällinen yhteys tunteisiin saa usein aikaan sen, että tiedostamattamme pidätämme sitä, jos meillä on tarve pidätellä tunteita. Toisaalta mahdollisuus ilmaista tunteita ja päästää ne

vapautumaan vapauttaa välittömästi hengitystä ja toisin päin, hengityksen vapautuminen tuo pintaan pidäteltyjä tunteita. Ääni on ihmisen tulkki. Jos pidättelemme tunteita ja hengitystä, ilmaisee ääni

pidättelyä." *Saraste 2003

tunteet voivat johtaa harhaan

"Kun ajatus ja tunne ovat ristiriidassa keskenään, uudet ideat tuntuvat vääriltä, vaikka ne olisivat selviä tosiasioita. Tämän vuoksi ihmiset, jotka sokeasti seuraavat tunteitaan, tekevät usein virheellisiä päätelmiä ja tuntevat jopa olevansa oikeassa tehdessään niitä." *Maultsby s. 23

syyllisyydestä ia häpeästä vapautuminen

"Jumala haluaa vapauttaa ihmisen väärästä syyllisyydestä. Hän lähetti Poikansa kantamaan ihmiskunnan synti- ja syyllisyystaakan." *Jokinen s. 33

ajatukset

"Ajatuksella on valtava voima. Se vaikuttaa paitsi vointiimme, odotuksiimme, tunteisiimme, käyttäytymiseemme - jopa siihen mitä meille elämässä tapahtuu." *Blomster s. 30

sisäinen rauha

"Sisäinen rauha kestää olosuhteista riippumatta." *Blomster s. 7

TAUSTAA

"Tunteiden tunnistaminen ja hallitseminen voidaan oppia, vaikka se monesti saattaa tuntua ylipääsemättömän vaikealta. Kukaan ihminen ei synnynnäisesti tunnista ja hallitse tunteitaan. Jokaisen ihmisen tulee oppia aikuisen tunnereagointi. Mikäli ihminen ei opi sitä lapsuudessaan,

hänen tulee oppia se myöhemmin." *Jokinen s.30

"Olisi luultavasti erittäin valaisevaa etsiä kaikki ne Suomen kielen sanat, joilla tunteita kuvataan. Se kuuluu kuitenkin toiseen tutkimukseen." *Turunen 1991 s.143

"Emootioilla on erilaisia aikaprofiileja. Joillakin emootioilla on taipumus liittyä "purkaushahmoon". Ne käynnistyvät melko nopeasti, saavuttavat huippunsa ja katoavat nopeasti. Viha, pelko, yllätys ja

inho ovat esimerkkejä. Toiset emootiot ovat hahmoltaan "aaltoja". Jotkut surun muodot ... ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. On varmaankin selvää, että profiilin monet muunnokset riippuvat

olosuhteista ja yksilöistä. Kun emootioista tulee jokseenkin yleisiä ja jopa pitkän ajan jatkuvia, niitä kannattaa sanoa mielialoiksi eikä niinkään emootioiksi." *Damasio s.309

BLOMSTER, Salme : Levottomuudesta rauhaan, 2003

Karas-Sana, Jyväskylä

COPE, Landa : Clearly communicating Christ, 1995

Youth with a mission publishing, Seattle

DAMASIO, Antonio : Tapahtumisen tunne – miten tietoisuus syntyy, 2000

Terra Cognita Oy, Helsinki

EWALDS, Erik : Sielunhoitajan näkökulmasta, 1979

Karas-Sana, Jyväskylä

HALL, Andy (evankelista)

Evankeliointikoulutus Jyväskylän helluntaiseurakunnassa 12.5. 2001

JOKINEN, Seppo : Vahvista tahtoni, 2003

Päivä Osakeyhtiö, Jyväskylä

KANGASNIEMI, Tapio : Ihminen, tunteet ja kärsimys, 2004

Uusi tie, Hämeenlinna

KARVINEN, Vesa : Naura, niin jaksat, 2003

Dialogia Oy, Nurmijärvi

KINNUNEN, Paula : Lentopelko hallintaan, 2001

WSOY, Vantaa

MAULTSBY, Maxie C. Jr. : Parempia tunteita – rationaalisen itse-erittelyn opas, 1992

Varhaiskuntoutuksen tukisäätiö, Turku

SARASTE, Päivi (Alexander-tekniikan opettaja)

Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston Alexander-tekniikan kurssi Jyväskylässä 13.2.2003

Päivi Sarasteen kirjoittama opetusmoniste hengityksestä

TURUNEN, Kari E. : Ihmissielun olemus, 1987

Arator Oy, Vaasa

TURUNEN, Kari E. : Mieli ja sielu, 1989

Arator Oy, Vammala

TURUNEN, Kari E. : Ihmisen ymmärtäminen, 1990

Atena, Jyväskylä

TURUNEN, Kari E. : Ihmisen hahmo, 1991

Arator Oy, Helsinki

TÅNGEBERG-GRISCHIN, Maya : (Ilmaisutaidon opettaja – Svenska yrkeshögskolan i Vasa)

Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston miimi- ja pantomiimikurssi 15.8.2002

www.jkp.com/mindreading

   ”Tunnekartta herättää pohtimaan syvällisemmin omia elämänkokemuksia ja niihin liittyviä tunteita sekä tekemään positiivisia tahdon-ratkaisuja paremman tunne-elämän ja onnellisuuden saavuttamiseksi.”

Henri Larma

henkilökohtainen avustaja

   ”Pelle Gudsson on kehittänyt Tunnekartta -nimisen innovaation, joka toimii niin esityksellisenä kuin tekstuaalisena luomuksena. Se on ihmisen emotionaalisen ajattelun kehittäjänä ja tulkkina oiva väline, sekä mahdollisuus syvempään itsen ja ympäristön tunnemaailman ymmärtämiseen.

   Tunnekartta on älyllisen stimulaationsa lisäksi hauska ja humoristinen keksintö, joka kohottaa ihmisen arkipäivää ja auttaa sen hahmottamisessa.”

Ismo-Pekka Heikinheimo

Koreografi

    ”Tunnekartta toimii eräänlaisena johdattelevana polkuna itsensä tiedostamisen alueella suhteessa lähimmäisiin, ympäröivään maailmaan sekä Jumalaan.

     Englanninkielinen versio on tärkeä apu silloin, jos esim. molempien aviopuolisoiden yhteinen kotikieli on englanti riippumatta siitä mikä on heidän oikea äidinkielensä.”

Jari-Pekka Tikkanen

filosofian maisteri

    ”Tunteiden listat tai ryhmittely alaotsikoihin eivät antane tunteiden maailmasta kokonaista kuvaa, sillä voi olla yllättävää, että tietyillä tunteilla on läheinen suhde toisiinsa. Moniulotteisessa taikka moniulotteisesta kaksiulotteiseksi projisoidussa esitystavassa toisiaan muistuttavat tunteet saadaan lähemmäksi toisiaan.”

Arto Vuorela

DI , maanmittausinsinööri

    ”Minulle on ollut apua tunnekartasta selittäessäni eri tunteiden lähtökohtia ja mitä jatkossa voisin tehdä.  

    Esimerkiksi tuntiessani kerran voimakasta vihaa ihmettelin sitä. Tunnekartasta näin, että se on tullut jostain hämmentävästä tilanteesta, jossa koin vääryyttä. Näin tunnistin syyn vihaani. Samalla huomasin, että jos jään vihaani, niin siitä seuraisi minulla raivo ja mahdollisesti jotain julmuuksia. Ymmärrettyäni tunteitteni lähtökohdan pääsin rauhaan asian kanssa ja samoin vihan tunne haihtui.”

Arto Auranen

Opettaja

   ”Tunnekartta on mielestäni selkeästi toimitettu. Pahaa oloaan voi oppia tunnistamaan ja säätelemään hengityksen avulla. Tutkimus on myös käännetty englanniksi – loistavaa.  Kyseessä on yleismaailmallinen ilmiö!”

Markku Renko

Musiikkipedagogi

   ”Mielestäni SDG-tunnekartta on oivaltavasti laadittu ja erinomainen apu tunteiden tunnistamisessa ja arvioimisessa. Sitä voi käyttää henkilökohtaisesti, terapiassa tai sielunhoidossa sekä ryhmätilanteissa. Pidän arvokkaana sen tarjoamaa hyvää kokonaiskuvaa tunteiden kirjosta.   Tunnekartta auttaa hahmottamaan tunteiden mahdollista ”koostumusta” ja sen avulla voi ”paloitella” tunteensa pienemmiksi, helpommin käsiteltäviksi ja kestettäviksi osiksi. Se tarjoaa myös kasvu- ja kehityssuuntia tunteen työstämiseen ja ihmisenä kasvamiseen.”

Ansku Jaakkola

M. Div (Harvard University)

   ”Pelle Gudsson´s EMOTION CHARTS are very interesting. They make a good base for the use within the arts and psychology. They inspire also for further research in the matter.”

Maya Tångeberg – Grischin

M.A. , Specialist in Physical Theatre and Mime 

    ”I have made a study of breath from acting point of view and am happy to find a kindred spirit. There is very little I have been able to find published on the subject. I am especially interested in the analysis of the inhale as pointing towards admiration, hatred, fear and sadness , and the exhale as pointing towards disgust, affection, daring and happiness. One would not normally group those emotions together, but in respect to breath they share an important aspect of physiological response to a stimulus. That is an important insight that will bear more research and thought.”

Avner Eisenberg

www.avnerTHEeccentric.com

Lausunto Pelle Gudssonin laatimasta tunnekartasta

  Taiteilija Pelle Gudsson on käynyt käsiksi varsin mielenkiintoiseen ja vaativaan tehtävään pyrkiessään kartoittamaan inhimillistä tunne-elämää tunnekartan avulla. Tähän tunnekarttaan tekijä on koonnut ja nimennyt mittavan määrän (121) erilaisia tunteita ja tunnetiloja pyrkien sijoittamaan kunkin tunteen (tunnetilan) omalle paikalleen kartalla. Tunnekartta on rakentunut hiljalleen yhdeksän vuoden työprosessin aikana ja se on tekijän mukaan laadittu helpottamaan tunteiden nimeämistä sekä auttamaan taiteilijoita tunnetilojen kuvaamisessa.

  Tunnekartan laatimisella on ollut siten alusta lähtien varsin käytännöllinen päämäärä. Kuitenkin tekijä on nojautunut kartan laadinnassa myös teoreettisempiin lähtökohtiin ja hän luettelee ja viittaa aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen. Millä tavoin näitä teoreettisempia lähtökohtia ja kirjallisuutta on hyödynnetty kartan sisällöissä ja rakenteessa, sitä tekijä olisi voinut kuvata seikkaperäisemmin (esim. kartan neljänneksien ja tunneskaalojen rakentuminen). Tämä työ on vielä meneillään, kuten kartan tunnetilojen sisältöjen ja sijoittumisen yksityiskohtaisempi kuvauskin. Kun nämä kuvaukset valmistuvat, helpottavat ne karttaan sisältyvän ajattelun avautumista lisäten kartan käyttöarvoa.

  Toisaalta tunnekartalla on taiteellinen, eletyn elämän kokemuksellinen lähtökohta, joka antaa sille omaperäistä tuoreutta. Tämä lähtökohta on syytä säilyttää, vaikka kartan ajattelua selkeytettäisiinkin teoreettisemmilla näkökulmilla. On kyse myös taiteilijan luovasta vapaudesta. Kartassa (ja varsinkin tunneluettelossa) esitetty tunteiden kirjo on niin laaja, että se tarvinnee juuri tällaista luovaa taiteellista orientaatiota. Ilman yksityiskohtaisempia tunnetilojen kuvauksiakin tunnekartta, nimetessään ja sijoittaessaan tunteita kartalle, antaa hyviä lähtökohtia tunteiden käsittelyyn ja ilmaisuun. Tunteet ovat aina myös ihmisen subjektiivisesti kokemia sisäisiä tiloja ja eri yksilöiden tunne-elämässä on runsaasti vaihtelua, joten täysin objektiivisen tunteiden kuvauksen laatiminen lienee saavuttamaton ideaali. Kuitenkin tällainen tunnekartta on arvokas ja se antaa hyvän lähtökohdan ja pohjan erilaisten ihmisten kohtaamiseen tunteiden käsittelyssä. Vaikka koemme maailmaa tunteillamme eri tavoin, kokemuksissamme on runsaasti myös samankaltaisuutta.

   Tunnekartta auttaa hahmottamaan ja nostaa esille käsittelyyn tunne-elämän ulottuvuuksia ja erilaisia tunnetiloja sekä myös tunteiden vivahteita. Karttaa voi hyödyntää hyvin yksinkin tapahtuvassa tunteiden käsittelyssä mutta erityisesti ryhmätilanteissa, joissa voi jakaa yhteisiä kokemuksia ja oivalluksia, tällainen kartta voi antaa hyvää pohjaa tunnetyöskentelyyn ja ihmisenä kasvamiseen.

   Kuten tekijä toteaa, tunteet kertovat suhteestamme ympäristöön ja itseemme. Tunteilla on keskeinen merkitys ihmisen elämänkokonaisuudessa, siinä, mitä olemme ihmisinä ja miten ymmärrämme  maailmaa ja elämää. Tunnetyöskentelyn kautta voimme kasvaa itsetuntemuksessamme ja opimme ymmärtämään paremmin myös kanssaihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Laajakirjoinen tunnekartta, yhdessä käsiteltynä ja pohdittuna ja ”tunnettuna”, voi avartaa käsitystämme ja kokemustamme maailmasta tässä tehokkuuden, rationaalisuuden ja teknologian ajassa. Vain kokonaisuutena, ajatuksineen ja kaikkine tunteineen, ihminen voi kasvaa syvälliseen itsensä ja maailman tuntemiseen. Se, mitä järki avaa todellisuudesta ymmärryksellemme, on vain osa kokonaisuudesta. Tarvitsemme myös tasapainoista tunne-elämän kehittämistä. Näin tällainen laajakirjoinentunnekartta asettaa haasteita kasvatustyön eri sektoreilla toimiville.

   Tunnekartta voi toimia myös terapian ja sitä kautta kasvun välineenä. Kriisiin joutuneen ihmisen tilanne voi havainnollistaa tunnekartan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi työttömäksi joutuneen ihmisen kokemusmaailmaa voivat hallita masennus ja ahdistus siihen liittyvine lähitunteineen, epäuskon, avuttomuuden ja itsevihan tuntemukset, myös syyllisyyden ja korkeiden vaatimusten pakottavuus sekä harmi ja murtuneisuus (tunnekartan vasen alaneljännes). Myös häpeän, lamaannuksen ja alemmuuden tunteet ovat tavallisia tällaisessa elämän tilanteessa (tunnekartan oikea alaneljännes). Tällaiset tunnekokemukset voivat hallita elämää siinä määrin, että lähes kaikki rakentava toiminta lamaantuu. Silloin tarvitaan uuteen nousuun konkreettisia välineitä. Kun kriisiin joutunut ihminen löytää nimitykset sisällä vellovalle tunteiden pyörteelle ja voi ilmaista toisillekin, mistä on kysymys, on eheytymisprosessi käynnistynyt. Kun tietoisuuteen nousseita tunnetiloja käsitellään sitten turvallisesti ryhmätilanteissa kokemuksia yhdessä jakaen, vahvistuu eheytymisprosessi uskallusta, elinvoimaa ja tarmoa lisäten. Myös tunnekartan yläneljännesten positiivisiin tunnetiloihin avautuu ehkä uusia näkymiä.

   Näen Pelle Gudssonin laatimalla tunnekartalla monenlaisia käyttömahdollisuuksia niin taiteellisessa, kasvatuksellisessa kuin terapeuttisessakin toiminnassa. Toivoisin, että tekijä jatkaisi käynnissä olevaa luovaa ja innovatiivista työprosessiaan eteenpäin, että tämän laajakirjoisen tunnekartan erilaiset käyttömahdollisuudet tulisivat täysin hyödynnetyiksi.

Jyväskylässä 6. 10. 2006

Markku Leinonen

kasvatustieteiden tohtori

Kun tunteet tulevat pintaan, niin joskus oma tai lähipiirin apu ei riitä.  Psykologian ammattilaisten tehtävänä onkin ongelmatilanteissa luoda sellaiset turvallisiksi koetut olosuhteet, jotta kulloinkin ongelmallisiin tunteisiin päästään käsiksi.  Tunnekarttaan www.taiwas.net/tunteet  tutustujille olen esittänyt sellaista nyrkkisääntöä, että jos kulloinkin vaivaava negatiivinen tunne sijoittuu  perustunteiden (ilo-uskallus-kiintymys-inho-suru-pelko-viha-ihailu) muodostaman suorakaiteen ulkoreunalle tai sen ulkopuolelle ja jatkuu viikkoja tai kuukausia, niin on syytä  alkaa hakea yhteyttä ammattiauttajiin tai etsiä mahdollisesti tarjolla olevaa vertaistukea.

Kun tutkin tällä viikolla Jyväskylässä järjestetyn Psykologia 2010 –kongressin ohjelmaa, niin sieltä löytyi paljonkin tunteisiin liittyviä luentoja, kuten saattoi olettaakin:

http://www.psykologia2010.org/downloads/psykologia2010_ohjelma_140710.pdf

Seuraavassa luettelo niistä tunteista, jotka löytyivät jossain muodossa sekä luentojen otsikoista kuin myös tunnekartalta:

Syyllisyys

Erillisyys

Luottamus

Vaatimus

Varmuus

Suru

Masennus

Uupumus

Yhteys

Pelko

Kiusanhalu

Sopeutuminen

Turva

Kiintymys

Läheisyys

Hyväksyntä

Eheys

Levollisuus

Koska  suomen kielen tunnesanasto on  hyvinkin laaja olen tähän alapuolelle listannut luentojen otsikoista löytämiäni tunteisiin liittyviä termejä ja sen jälkeen maininnut sitä mielestäni lähimmin tunnekartalla vastaavan termin.  Näin paljastuu tunnekartan eräs ominaisuus, joka mahdollistaa likitunteiden sijoittamisen tunnekartalta löytyvien tunteiden väliin.  Yhtäsuuruusmerkkien kohdalle sopisi paremmin likiarvon merkki

Hyvinvointi  = ilo

Kasvu = uskallus

Väkivalta = julmuus

Palautuminen = elinvoima

Tuki = myötätunto

Ylivilkkaus = ailahtelu

Vaikuttavuus = täyttymys

Tuloksellisuus = täyttymys

Haluttomuus = tympeys

Epävarmuus = ahdistus

Motivaatio = vastuu

Tyytymättömyys = paheksunta

Työn imu = helppous

Työholismi =riippuvuus

Haaste = vastuu

Tarkkaavaisuus = vireys

Tarkkaamattomuus = ailahtelu

Ikääntyneisyys = oireilu

Tyytyväisyys = riittävyys

Joustavuus = mukautuvuus

Omistautuminen = keskittyneisyys

Sitoutuminen = vastuu

Osaaminen = taitavuus

Trauma = järkytys

Esimerkkilistan avulla voi huomata, että lähes kaikki Psykologia 2010-kongressissa psykologian ammattilaisten toimesta luennoissa tarkastellut tunnereaktiot on löydettävissä myös tunnekartalta.  Tunnekarttahan on apuväline, joka hahmottaa ihmisen koko tunneskaalaa.  Kyse on siitä että löydetään sellaiset tunnekäsitteet jotka ovat kaikkien ymmärrettävissä.  Tunnekartassa on tavallaan  121 tunnetta paalutettu pallopinnalle.  Kehittyneissä kulttuurikielissä  on lisäksi käytössä satoja tai jopa tuhansia muita tunnenimityksiä.  Tämän tunnekarttamallin mukaan melkein kaikki tunteet on sijoitettavissa näiden 121 tunteen muodostamalle pohjakartalle.  Kun tunneviritteisiä mielenliikkeitä aletaan käsitellä tarkemmin, niin silloin on toki  asiallista käyttää yksityiskohtaisempia termejä.  Varsinkin kun ammattilaiset vaihtavat tietoja keskenään.

Tutustuessani tänään  kongressin tapahtumapaikan kirjapisteisiin, niin huomasin, että korviini tulvi sellaista ammattikieltä, joka lähinnä hämmensi.  Toivottavasti psykologista ammattiapua tarvitsevat tulevat saamaan palvelua niin hyvällä yleiskielellä, että se hämmentämisen sijaan selkiyttää heidän ajatuksiaan.

                     Tuntemisiin,

                     Pelle Gudsson

SDG*tunnekarttamallikin www.taiwas.net/tunteet lienee luettavissa dimensionaalisiin tunneteorioihin, koska siitä löytyy selvästi kahdeksan akselia (circumplex-malli):

Hyvän läsnäolo –akseli kohti pohjoiseen

Toimitaan oikein –akseli kohti koillista

Tyydyttävä suhde -akseli kohti itää

Luovuttaminen -akseli kohti kaakkoa

Hyvän puuttuminen –akseli kohti etelää

Ei toimita oikein –akseli kohti lounasta

Epätyydyttävä suhde –akseli kohti länttä

Tavoitteellisuus –akseli kohti luodetta

Yksinkertaiset nelikentät ovat nopeammin hahmotettavissa:

http://matrixpsychology.blogspot.com/2008/03/miller-mood-maps.html

Esimerkiksi Louhivuoren ja Saarikallion ”Musiikkipsykologia”- kirjassa kuvataan musiikin tunnetilojen analysointiin paremmin soveltuvaa nelikenttää, jossa käytetään vain miellyttävyys- ja vireystila-akseleita.

Mikko Viinikainen esittelee seuraavalla sivustolla tarkemmin dimensionaalisia tunnemalleja:

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:J-xKHsYZs1EJ:https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-99.3720/luennot/Tfy-99_3720_luentokalvot_3.pdf+dimensionaalinen+malli,tunteet&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESj6-maQ6U0Eyc8hIrsfiJCICjgdmdc66Uz-sshbc2HQCvEgFZIKGN1IQG6chU-kkoRwxvLbXtIZgj9uKkE84W1dMUtKhGh0L3FkM-LJX0UAd5oi6UrUxKkjXmKlKX_Qr1BA5CrP&sig=AHIEtbSu88bPb0ABPujXmWGEIUTlk0U9Dw

SDG*tunnekarttamallin erikoisuus on sen pallonmuotoisuudessa.  Niinpä kaksiulotteiseen tasoon kuvattuna kartan ulkoreunalla sijaitsevien vieritunteiden  hahmottaminen on melko vaikeaa.  Kuulinkin eilen idean, että tämä tunnekartta voisi olla vielä enemmän edukseen, jos sen  muuttaisi tietokoneella kolmiulotteisesti joka puolelta tarkasteltavaksi.  Ensin on kuitenkin tavoitteena luoda konkreettinen pallopinnalle kirjoitettu tunnesanasto.

                Tuntemisiin,

                Pelle

Vihan juuret on syytä löytää, jotta ne saisi kitkettyä mielestään pois.  Vihaa ei kuitenkaan voi niin vain tukahduttaa.  Tunnistaminen, tiedostaminen (johon tämä tekstini ehkä tuo apua)  ja tunteen joskus tuskalliseltakin tuntuva läpieläminen ovat keinoja vihan kitkemiseen. Syväjäädytetyn vihan sanallinen ilmaisu turvalliseksi koetussa ilmapiirissä auttaa myös.  Anteeksianto viimeistelee prosessin. Vihan käsittelyyn annetaan tarkempia ohjeita seuraavilla sivustoilla :

http://www.etra-liitto.fi/terveys/te8.html

http://www.etra-liitto.fi/terveys/te12.html

        photo : EMILIANO SPADA via www.SXC.hu 

Tänä keväänä kuudenneskvartaalin kestäneen vihajaksoni aikana ehdin ajatella vihaa  monestakin eri näkökulmasta.  Sen lisäksi lähipiirissä samanaikaisesti vallinnut, uhmakkaasta asenteesta puhjennut  ja parin päivän mykkäkouluopinnoiksi muuttunut episodi avasi tunnekarttaa itselleni aivan uudella tavalla.  Ehkäpä sinäkin hyödyt näistä oivalluksistani.

Näyttää siltä, että hyvin monet SDG*tunnekartan  likitunteista voivat johtaa niiden lähellä olevaan tiettyyn tunteeseen.  Tämä näkökulma luo huomattavasti lisää käyttötapoja tunteiden dynamiikan eli niiden kehitysmekanismien selvittelyyn.

Otan esimerkiksi vihan tunteen.  Edellä esittämäni oletuksen mukaan viha voi olla tulosta yli kymmenestä perussyystä, jotka  ovat siis nimettyinä vihan ympärillä kahdessa kehässä. Viha löytyy tunnekartalta  www.taiwas.net/tunteet  kello yhdeksän suunnalta neljänneltä kehältä keskipisteestä eli rauhasta lukien.

Suosittelen sinua printtaamaan tunnekartan pdf-version voidaksesi paremmin seurata tätä esimerkkiä.  Tutkiskelun jälkeen voit sitten vaikkapa laittaa tunnekartan jääkaapin oveen tai seinälle, jotta saisit sitä silmäilemällä ajan mittaan kokonaiskuvan siitä.

Vihan tunteen voivat nostattaa:

-toisen ilmaisema kiukku, jota et pysty ottamaan asiallisesti vastaan

-toisen ilmaisema uhma sinun pyrkimyksiäsi kohtaan

-katkeruutena säilötyn vihan uudelleen herääminen sopivan ärsykkeen ilmetessä

-erillisyys eli ryhmän tai jonkun suhteen ulkopuolelle joutuminen

-itseen tai ulkopuolisiin kohdistettu julmuus

-koettu petollisuus

-ristiriitainen tilanne, johon ei tunnu löytyvän ratkaisua

-itseen kohdistettu paheksunta

-koettu tai huomattu vääryys, joka voi ilmetä loukkaantumisena

-todettu viive jonkun toiminnan suorittamisessa

-odotus, joka ei tuo mitään tulosta

-houkutus ilmaista syväjäädytetty vihansa  puolustuskyvyttömään kohteeseen

-kateus jostain, mitä itsellä ei ole

-mustasukkaisuus hallitsemattomana tunteena

-raivo, jota nähdään tai kuullaan tai koetaan nostanee aina adrenaliinitasoa

-pakokauhu, jonka aikana hätäisesti saattaa ehtiä kokea vihan tunteita

-uhkatilanne, jossa ehkä valittu  puolustautumisasenne tuo jämäkkyyttä vihaenergialla

-itseen tai toisiin kohdistetut – yleensä liiallisiksi koetut -vaatimukset  

-toisen ihmisen tai ihmisryhmän syyllinen teko

-oma syyllisyys

-käsittämättömänä koettu kärsimys

On  muuten tärkeää erottaa toisistaan kiukku ja ärtymys.  Käsittääkseni kiukku on tulosta todetusta vääryydestä, mikä saattaa  johtaa vihareaktioon.  Ärtymyksen taas laukaisee jostain pysyvästä menetyksestä  muistuttava aistiärsyke tai muistikuva.  

Tätä vihan syntysyitä esittelevää luetteloa täydentämään liitän kirjoitukseeni vielä muutamia uusia näkökulmia avaavia sivustoja :

http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Ch8.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viha

http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2005/2005-09-22/ajankohtaista/Vihan_tunteesta_hyodyllista_voimaa

http://www.hyvejohtajuus.fi/339/vihaa-taysilla-valitse-harkiten

http://www.suhdesoppa.fi/avioero/eron-viisi-vaihetta

http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Viha-k%C3%A4%C3%A4ntyy-voimaksi/958/?c=Mieli

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Viha+vie+voimat/1135225032078

http://www.sro.fi/radio/radioluennot/vanhat/tj_viha.htm

Jottet enää kätkisi vihan tunteitasi, niin muistutan että Raamatussakin  kehotetaan :

”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.”   (Ef. 4:26)

 Kuitenkaan fyysiseen tai  henkiseen väkivaltaan kenelläkään ei ole oikeutta turvautua, vaan vihamielisyydet ja aggressiviset tunteet voi käsitellä myös rakentavalla tavalla.  ”Minä olen nyt tosi vihainen” – ilmaisun harjoittelusta on hyvä aloittaa.

                Tuntemisiin,

                Pelle Gudsson

Ruotsinkielisen tunnekartan asennuksessa nettiin ilmeni pieniä ongelmia. Huomasin äsken, etten ollut valinnut palveluntarjoajan sivustolta tämän pdf-tiedoston jakamista kaikkien katseltavaksi.  Pahoittelen mahdollisia turhia klikkauksianne.  Nyt tämä tuore ruotsinkielinen tunnekartta on vihdoin nähtävissä oheista linkkiä klikkaamalla :

http://www.keepandshare.com/doc/view.php?id=1854421&da=y

Jottei täyttymyksen tunne olisi aivan täydellinen, niin sain äsken ystävältäni pari korjausehdotusta tunteiden nimityksiin.  Tulen vaihtamaan HORROR –sanan kohdalle ”skräck”-sanan ( vasemmassa alakulmassa ) ja elinvoima on kuulemma ruotsiksi tässä yhteydessä parhaiten kuvattavissa sanalla ”livsanda”.  Oikeassa yläkulmassa oleva ”vitalitet” siis vaihtuu lähipäivinä  tarkempaan ilmaisuun.  Samalla on tarkoitus parantaa tiedoston asemointia, jotta sen voisi vaikka tulostettuna kehystää. Tuohon ositteeseen se korjattukin versio olisi tarkoitus asentaa. KORJAUS TEHTY!

                    Tuntemisiin,

                    Pelle

Yritin googlettaa tietoa siitä, miten excel-tiedoston voi saada internetissä näkyvään muotoon.   Suoraa keinoa siihen ei löytynyt, mutta muuntamalla excel-tiedoston ensin pdf-muotoon se onnistuu yllättävän helposti.

Seuraavan sivuston avulla voi pyytää  excel-tiedoston  pdf-muunnosta lähetettäväksi sähköpostiosoitteeseesi :

http://www.freepdfconvert.com/default.asp

Sitten pdf-tiedoston tai melkein minkä vain  alle 10 MB tiedoston voi tallentaa seuraavan keepandshare-sivuston tarjoaman palvelun avulla URL-osoitteeseen, jonka voi sitten jakaa joko yleisesti tai vain tietyille tahoille.  Palvelu on ilmainen ainakin nyt ja lähiaikoina liittyville. 

www.keepandshare.com

Näiden  kahden palvelun ansiosta voin nyt esitellä sinulle ruotsinkielisen tunnekartan internet-osoitteen.    Kartan tutkiminen helpottuu, jos tulostat tämän tunnekartan  itsellesi ja laitat vaikka ruotsin sanakirjasi liitteeksi :

 http://www.keepandshare.com/doc/view.php?id=1854421&da=y

                       Tuntemisiin och samma på svenska,

                       Pelle

Kohti parempia tunteita voi pyrkiä myös tietoisesti tyytymällä kulloiseenkin tunnetilaansa ja miettimällä sitten mikä tunne olisi seuraavaksi mahdollista saavuttaa.  Surustakaan ei päästä ilon kokemiseen hetkessä – muuta kuin ehkä elokuvissa.

Tänä aamuna Raamattua luettuani koin sellaisen ahaa-elämyksen, että harmin tunteeseen kuuluu myös tietynlainen tyytymisen asenne. (Tämä oli muuten jo kolmas kerta kun ihan selittämättömästi Raamatun luvun jälkeen tunnekarttaan liittyvä problematiikka alkoi aueta aivan uudella tavalla.)  Tuota asennetta voisi kuvata sanonnalla :” Tässä sitä ollaan”.  12 askeleen itseapuryhmissä käytetyssä tyyneysrukouksessa asia ilmaistaan seuraavasti :

”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaa.”

Tuon rukouksen mukaan harmi kuuluisi siis usein asioihin, joita ei voi muuttaa. Ulkoiset olosuhteet ovat ne mitä ovat.  Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi. Mutta ajatuksiaan ja asenteitaan voi aina muuttaa.  Itselleen anteeksi antaminen kuuluu myös tähän prosessiin.

Tunnekartalla www.taiwas.net/tunteet harmi löytyy kello seitsemän suunnalta toiselta kehältä keskipisteestä katsoen.  Kun aloin tarkastella tunteita sen oikealla puolella olevalla linjalla, huomasin tietynlaisen tunnesiirtymän kohti positiivisempia tunteita :

Harmi – ärtymys – turhauma – pettymys –nolous –häpeä –  mukautuvuus – riippuvuus – yhteys.  Näin siis mielessä oltiin päästy yhteyteen vallitsevien olosuhteiden kanssa.  Tasapaino oli jälleen saavutettu.

Samalla tavalla mistä tahansa tunnekartan tunteesta voi miettiä poispääsyä tarkkailemalla joko juuri sen tunteen oikealla puolella olevia tunteita.  Myös ylöspäin kustakin tunteesta kasvaa tunneskaala kohti miellyttävämpiä tunteita.  Niidenkin tunteiden sisäisestä arvioinnista voi olla hyötyä.  Samoin kuin tutkimalla kulloisenkin kielteiseksi mielletyn tunteen vastatunnetta sekä sen ympärillä sijaitsevia vieritunteita.

Toki jokaisella on omasta henkilöhistoriasta kumpuava omanlaisensa tunnemaailma, mutta ilmeisesti jotain yhteistä kaikkien ihmisten tunnedynamiikassa on.  Muuten toistemme ymmärtäminen samaistumisen kautta olisi mahdotonta.

                          Tuntemisiin,

                          t. Pelle

Raamatussa todetaan että, ”Vahingonilo ei jää rankaisematta.”  Tuon saivat suomalaiset tuntea Suomi-USA ottelun ensimmäisessä erässä, kun Miikka Kiprusoff teki maalillaan vielä räikeämpiä virheitä kuin ruotsalaismaalivahti Slovakia-pelissä.

Teknisistä syistä johtuen vahingonilon olemusta käsittelevä kirjoitus julkaistaan nyt maaliskuun alussa uudestaan.  Mutta sitä ennen avautuu linkki sivustolle, jossa annetaan tiivistelmä Raamatun Sananlaskujen elämänohjeista. 

http://ejbo.jyu.fi/articles/0501_5.html

Vahingonilosta kertova toteamus löytyy muuten tuostakin linkistä otsikon Rikkaus-köyhyys –otsikon alta (Sananlaskut 17:5). Ja tässä tulee ”toiveuusintana” kirjoitukseni vahingonilosta :

Vahingonilo tulvahti mieleen, kun Ruotsi hävisi Slovakialle Vancouverin olympiajääkiekko-ottelussa tänä aamuna. Tuo tunne vahvistui kun luin lltasanomien nettisivulta, mitä oli tapahtunut  Torinon olympiakisoissa.:

”Neljä vuotta sitten Ruotsi hävisi tahallaan alkulohkon viimeisen pelin Slovakialle, jotta se pääsi pelaamaan puolivälierissä Sveitsiä vastaan.”

 Slovakian joukkue taisi muistella tänään tuon ottelun käsikirjoitusta. Ei vahingonilo ole kylläkään mikään pelkästään suomalainen tunne, koska englanninkielessäkin tunnetaan sana ”glee” ja ruotsinkielessä ”munterhet”.

Koska tunnekartalla vahingoniloa ei löydy, aloin miettiä mihin kohtaan siinä nimettyjen tunteiden väliin vahingonilo saattaisi sopia. Tunnekartan www.taiwas.net/tunteet lukuohjeissahan mainitaan :

”Kartalta puuttuvalle tunteelle voi etsiä sopivan paikan sille läheisten tunteiden välistä.”

Tuollaisia tunnekartalta puuttuvia, mutta kuitenkin tunnistettavia tunteita, joita vastedes käsittelen Tunnetuvassa nimitän likitunteiksi. Tulin siihen johtopäätökseen, että jonnekin kiusanhalun lähelle vahingonilon voisi sijoittaa.  Vahingonilo saattaisi olla jonkinlaista passiivista kiusanhalua.

Tällaista sijoituspäätöstä tukevat myös kiusanhalun ympäriltä löytyvät vieritunteet, jotka mielestäni selittävät jotain vahingonilon luonteesta : himo, ihailu, arvostus, halu, houkutus, kateus, erillisyys ja mustasukkaisuus.

Myös kiusanhalun ja siis ilmeisesti myös vahingonilon sijainti tunnekartan TAVOITTELUN ja EPÄTYYDYTTÄVÄN SUHTEEN akselien välissä vahvistaa edellä kertomaani oletusta.

                        Tuntemisiin,

                        t. Pelle

KIUSANHALU sijaitsee tunnekartalla suunnassa kello puoli yksitoista keskipisteestä lukien neljännellä kehällä.

Tunnekartan www.taiwas.net/tunteet itään päin kulkeva TYYDYTTÄVÄN  SUHTEEN tunneskaalan ja pohjoiseen kulkevan HYVÄN LÄSNÄOLON tunneskaalan rajaaman oikean yläneljänneksen kaikki tunteet on miellettävissä myönteisiksi.  Niinpä voisi ajatella, että  tammikuussa laatimieni läheisyyttä käsittelevien kirjoitusten (HYVÄN LÄSNÄOLO) ja tässä kuussa tarkasteltavan avoimuuden avulla (TYYDYTTÄVÄ  SUHDE) olisi mahdollista muuttaa omaa tunne-elämäänsä myönteisemmäksi.  Tosin kumpikaan noista tunteista ei ole hetkessä luotavissa ihmisten välisiin suhteisiin.  Ehkäpä siksi myönteisiä tunteita koetaan nykyisin niin vähän.

Kolmas akseli, joka kulkee myönteisten tunteiden neljänneksen kautta on nimeltään TOIMITAAN OIKEIN).  Kun löytää kutsumuksensa, niin sekin edesauttaa  tunne-elämän tasapainottumista.

Tämän kaltainen myönteisiäkin tunteita huomioiva näkökulma oli myös emerita-professori Lea Pulkkisella mielessään varsinkin uransa alkuaikoina.

Tunnekartan vastatunnerakennetta voi hyödyntää myös niin, että kun huomaa itsessään jonkin kielteiseksi mielletyn tunteen, niin voi etsiä sitä vastapäätä olevan myönteisemmän tunteen.  Miettimällä miten tuon myönteisemmän tunnetilan voisi saavuttaa, saattaa ajatuksissa aueta uudenlaisia uria mieltää maailmaa.

                           Tuntemisiin,

                           t. Pelle

Tunteiden nimeämistä helpottavaa SDG*tunnekarttamallia tarkasteltaessa voi selvästi huomata, että siinä on pyritty kohti ”sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys” (Hakkarainen ym. 2005, 89). Tästä saa käsityksen lukemalla sivuston www.taiwas.net/tunteet  LUKUOHJE-yläpalkin takaa ilmestyvän selostuksen tunnekartan rakenteesta. 

Tämä tunnekarttamalli muistuttaa perusolemukseltaan itseorganisoituvaa karttaa, jota käytetään muun muassa puheentunnistuksessa.  Kuitenkaan tämä pallonmuotoinen tunnesanojen projektio ei ole itseorganisoituva kartta, koska tunnesanoja ei ole sijoitettu paikoilleen matemaattisten algoritmien avulla.  Olen kuitenkin käyttänyt itseorganisoituvan kartan verbaalisia muodostamisperiaatteita apunani karttaa laatiessani. Tästä yhtenä osoituksena on tunnekarttasivuston www.taiwas.net/tunteet yläpalkiston kautta löytyvä  TUNNELUETTELO, johon keräämiäni paria tuhatta tunnetta olen käyttänyt tunnekarttamallin aineistona.  Kolmiulotteista tunnekarttamallia, jonka esitysmuodolle ei vielä ole löytynyt sopivaa tieteellistä käsitettä, voidaan käyttää tunteiden tunnistamiseen sen sisältämien kahdeksan nimetyn akselin avulla.

Edellisessä kirjoituksessani tunnekartan synnyn yhteydessä mainitsemani arvauksenomainen tieto eli ”abduktio  on ainoa päättelymuoto, joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia ja tietoa” ( mt, 324).  Lisäksi poikkitieteellinen opiskelu on usein välttämätöntä uuden tiedon rakentamisessa (mt, 256).  Tunnekartan luomisen yhteydessä olen käyttänyt muun muassa filosofisia, psykologisia, teologisia sekä kielitieteellisiä lähdeteoksia.   Tunneluettelon keräämisen yhteydessä olen hyödyntänyt myös kaunokirjallisuutta.

Bereiterin luoma tiedonrakentamisen käsite tarkoittaa yhteisöllisesti, prosessin omaisesti ja päämäärätietoisesti aikaansaatuja uusia ajatusmalleja, joita kutsutaan käsitteellisiksi luomuksiksi.  Tunnekarttamallikin voidaan ymmärtää sellaiseksi.  Olen luomisprosessin aikana saanut rakentavaa palautetta tunnekartasta, jota olen sitten vuosien saatossa hyödyntänyt luodakseni mahdollisimman järjestelmällisen rakenteen. 

Karttamuotoinen esitys toimii tietoedustuksena eli se paljastaa kartan laatijan ajattelun ja mitä kaikkea hän haluaa sillä ilmaista (mt, 152). Lisäksi haluaisin vedota Alasuutarin (1994,201) toteamukseen, että yksittäiseen tutkimuskohteeseen on hankala tarttua ilman, että liittäisi sitä ympäristöönsä, johon kuuluu ”vastakohtia ja rinnasteisia ilmiöitä”. Tunnekarttamalliinhan sisältyvät olennaisena osana vastatunteet.

Hakkaraisen (2005,385)  kirjan loppulauseeseen yhtyen toivon, että tunnekartta olisi yksi työkalu, jonka avulla ”voimme ehkä systemaattisesti  tuottaa sellaisia oppimiskokemuksia, joita ihmiset aikaisemmin kokivat vain satunnaisesti.”  Muutamissa ohjausharjoitteluissa olen jo huomannut ihmisten saavan aivan uudenlaisia oivalluksia tunteiden dynamiikasta tunnekarttamallia tarkastellessaan.

Opiskeluni ovat vielä hyvin alkuvaiheissa   Päästäkseni itse tieteellisesti hyväksytyllä tavalla tutkimaan tätä tunnekarttamallia, minun pitäisi mahdollisesti opiskella väitöskirjaasteelle, jonka jälkeen vasta voisin syventyä tämän luomukseni tieteelliseen arviointiin.  Siispä rukoilen ja pyydän, että joku ottaisi tunnekarttamallinsa pro gradu-työnsä aiheeksi. Käsittääkseni tätä aineistoa voisi tutkia ainakin psykologian, lääketieteen, kielitieteen, liikuntatieteen, teatteritieteen  että myös teologian näkökulmista.

Kysyessäni PsL, FT Mikael Saariselta, onko Suomessa tutkittu tunteiden nimeämistä, hän totesi tietävänsä vain FT Seija Tuovilan tutkimuksen  http://herkules.oulu.fi/isbn9514278070/isbn9514278070.pdf , jonka lopputulokset  (sivu 5) suomalaisten tärkeimpien tunteiden osalta täsmäävät tunnekartan tärkeimpien perustunteiden kanssa.  Lisäksi emerita professori Lea Pulkkisen vuonna 1994 laatima "Emootion ja käyttäytymisen säätelyn malli" muistuttaa mielestäni SDG*tunnekarttamallia, kun tutkitaan sen ylösalaisin käännettyä peilikuvaa (vrt. Pulkkinen 1997,24 ja https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4205/Niemi_Rasanen_Sokka.pdf?sequence=2  s.19).   On myös huomattava, että yleisesti käytetyn Plutchikin tunnemalliin keltainen, punainen ja sininen terälehti ovat aivan identtiset SDG*tunnekartan tunneskaalojen kanssa, kun tunnekarttaa tarkastellaan pallon etelänavalta.  Myös  violetissa ja vihreissä terälehdissä on paljon yhtäläisyyksiä tunneskaaloihin. SDG*tunnekartta on kuitenkin kokopalloprojektio tunteista, kun Plutchikin malli on vain puolipallo. Tunteiden vaikutusta hengitykseen ei ole kovinkaan paljoa tutkittu.  Tähän päätelmään tuli tunnekartasta suosituksensa antanut, tunnustettu amerikkalainen näyttämökouluttaja Avner Eisenberg.  Hänen mielestään tunnekartassa olisi aineksia jatkotutkimuksiin.

Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyön ja taitavan työnjaon avulla (Hakkarainen ym., 328). Mikäli en Suomesta löydä kiinnostuneita yhteistyötahoja, tarjoan SDG*tunnekarttamallia ulkomaiden yliopistoihin tutkimuksen kohteeksi.

                                     Yhteydenottoa toivoen,

                                     Pelle Gudsson

Mahdollisen vastauksesi sähköpostiosoitteineen voit kirjoittaa kommenttina.  En julkaise sitä, mutta saan siitä yhteystiedon, jonka mahdollistaa sähköpostikirjeenvaihdon.                                             

Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005.  Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.

Alasuutari, P. 1995. Laadullinen tutkimus.

Pulkkinen, L. (toim.) 1997. Lapsesta aikuiseksi.

Tunnekartalle löytyy myös tieteellisin termein ilmaistuna taustatarinansa.  Ehkäpä tämä kirjoitus rohkaisee niitä Tunnetuvan lukijoita, jotka ovat opiskelemassa jotain tunteisiin liittyvää alaa yliopistossa, ottamaan tunnekartan omien harjoitustöidensä tutkimuskohteeksi.

SDG*tunnekartta on tunnekarttamalli, jonka tarkoitus on selkeyttää kokonaisnäkemystä yleisinhimillisestä tunnemaailmasta luodaten sille tyypillisiä ominaisuuksia.   Se on koottu kvalitatiivisin menetelmin.  Lähdeaineistona on käytetty lehti- ja kirja-artikkeleita, radio-ohjelmia ja muita äänitelähteitä sekä omia havaintoja.   Induktiivinen periaate eli yksityisestä yleiseen kurottuva lähestymistapa oli tunnekarttamallin koostamisvaiheessa selvästi nähtävissä.  Sekä tunnekartan luomisen alkuvaiheissa että myös sen hengitystä käsittelevässä osion keksimisessä on hyödynnetty abduktiota eli arvauksenomaista tietoa

Tunnekarttamallia varmistava kvantitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä, mutta eräs mahdollinen tutkimusmetodi on jo hahmoteltu sekä sen käyttöä pienimuotoisesti kokeiltu.  Tuossa tutkimusmenetelmässä vertailtaisiin tiettyjen tunteiden lähi- eli vieritunteiden vastaavuutta kyseisistä tunteista kirjoitettujen teosten käyttämiin tunneilmaisuihin.

                            Yhteydenottoasi odotellen,

                            Pelle Gudsson

Mahdollisen vastauksesi sähköpostiosoitteineen voit kirjoittaa kommenttina, jota en kuitenkaan julkaise.  Saan siitä yhteystiedot, joiden avulla sähköpostikirjeenvaihto voi alkaa.

Mikään kartta ei ole täydellinen.  Niinpä tunnekartassakin on omat puutteensa : kaikkia toisiinsa liittyviä tunteita ei ole saatu linkitettyä toistensa lähelle tai niiden vastatunteiksi.

Tällä kerralla esiteltävä TUNNEVEITSI on apuna käsiteltäessä toistensa taakse kätkeytyviä tunteita.  TUNNEVEITSEN luomisessa olen käyttänyt pitkän terapeuttisen kokemuksen omaavien henkilöiden teräviä oivalluksia.  Tunneveitsen teroittaminen on jatkuvasti käynnissä, mutta jo seuraavista havainnoista on todistettavasti ollut hyötyä monille tunteidensa kanssa tuskaileville. 

”OMAAN ITSEEN KÄÄNNETTY VIHA AIHEUTTAA USEIN MASENNUSTA.”

Näin totesi pastori-terapeutti Petri Välimäki Radio Dein Armoterapiaohjelmassa 17.11.2008.   Nämä antoisat armoterapiaohjelmat jatkuvat taas tänä syksynä Radio Dein taajuuksilla (www.radiodei.fi) maanantaisin klo 21.40.

Siis, jos olet masentunut, niin voit kysyä itseltäsi : ”Mistä olen vihainen?” Tämä kysymys ja saattaa auttaa joitakin, vaikka masennuksella voi toki olla muitakin juuria, joista Petri Välimäki on laatinut seuraavanlaisen listan.

-mielenterveyden ongelmat, jotka vaativat ammattiapua

-biokemialliset syyt

-lapsuusmuistojen aiheuttama mielen haavoittuminen

-reagoiminen voimakkaasti johonkin tapahtumaan

-ihmisen luonnollisiin kehitysvaiheisiin liittyvät syyt

-päihteiden käytön moninaiset seuraukset

-taloudelliset syyt

-liian syvällinen asioiden pohtiminen

-pettymyksistä aiheutuva eristäytyminen

Lisäisin tähän listaan vielä luovuuteen liittyvät masennuskaudet.  Kokemukseni mukaan ajoittaiset saamattomuuden kaudet edeltävät voimakasta luomisprosessia.

”KATKERUUS ON LÄHES AINA SUREMATONTA SURUA”

Tämän omaa mieltäni totuudellisesti järisyttäneen lauseen löysin nyt jo edesmenneen terapeutti-kirjailija Martti Lindquistin viimeisenä vuodenvaihteenaan kirjoittaman ”Toivosta ja epätoivosta”-teoksen sivulta 72.  Häneltä olen oppinut myös parhaan tietämäni tunteiden määritelmän, joka tässä toistettakoon :

”TUNTEET OVAT OSA IHMISEN JÄTEHUOLTOA”

Kolmas timanttinen ajattelija, jonka havainnosta tahdon kertoa on Tommy Hellsten.  ”Saat sen mistä luovut – elämän paradokseja” –kirjassa hän kiteytti kiireen olemuksen näin:

”KIIRE SYNTYY VÄÄRISTÄ VALINNOISTA”

Myös tunnekartan erästä rakennepiirrettä voi hyödyntää, kun tunteille haetaan määritelmiä.   Tunnekartan perusajatuksena oli se, että jotkut tunteet ovat tavallaan toistensa summia.  Tunnekartalla se näkyy niin, että joidenkin tunteiden vastakkaisilla puolilla aika samanpituisen välimatkan päässä olevat tunteet ovat yhdessä muovanneet tuon keskellä olevan tunteen.   Seuraavassa luettelen joitakin esimerkkejä :

HÄPEÄ ON KIINTYMYKSEN JA INHON YHDISTELMÄ

VAPAUS ON ILOA JA USKALLUSTA

KATEUS KOOSTUU IHAILUSTA JA VIHASTA

Tämänkaltaisilla määritelmillä tunteiden nimeäminen saattaa helpottua. Yleisemminkin ajatellen pitänee paikkansa seuraava sääntö : Kun ilmiölle on löytänyt osuvan nimen, se on silloin myös paremmin mielen toiminnoilla hallittavissa.

                                     Tunteilemisiin,

                                     Pelle

Paha olo.  Outo tunnemöykky sisällä. Vaivaako sinua siis epämääräinen paha olo?

Nyt voit testata, voisitko tunnekarttaa ja Tunnetuvan kirjoituksia seuraamalla nimetä tuon tunteen tarkemmin. Esittelen seuraavassa loogisesti etenevän tunteiden nimeämistä helpottavan vuokaavion prototyypin. 

Luonnollisesti tämä TUNNEHAARUKKA on hyvin karkea yksinkertaistus siitä, miten ihminen voi tunnistaa tunteitaan.  Silti joku teistä Tunnetuvan vierailijoista saattaa ihan konkreettisesti hyötyä tästä tunteiden nimeämisen apuvälineestä.  Lisäksi se havainnollistaa niitä tunnekartan ominaisuuksia, joista tunnekarttasivuston lukuohjeita laatiessani en vielä itsekään ollut perillä.  On ollut vähän samanlainen tunne kuin uuden kännykän kanssa : aina silloin tällöin huomaa uusia käyttötapoja.

Tunnekartan kahdeksalle, keskipisteestä eri ilmansuuntiin suuntautuville tunneskaaloille on löytynyt nimet, joita esittelen tarkemmin TUNNESKAALOJA -kategoriassa : "TYYDYTTÄVÄ SUHDE", "LUOVUTTAMINEN", "EI TOIMITA OIKEIN", EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE", "TAVOITTEELLISUUS", "HYVÄN LÄSNÄOLO", "TOIMITAAN OIKEIN".

Toisena uutuutena tunnekartan jakautuminen kahteen osaan sen mukaan, koetaanko joku tunne myönteiseksi vai kielteiseksi on tarkentunut.  Luoteesta kaakkoon kulkeva hieman polveileva kateus-häpeä  -akseli erottaa toisistaan välttelyä tai lähestymistä painottavat tunteet.

TUNNEHAARUKKA-menetelmän vaiheet:

ONKO OLOSI SELLAINEN, ETTÄ HALUAISIT VÄLTTÄÄ SITÄ ?

-Jos vastasit kyllä, voit tarkistella tunnekartan poikki vinoittain alaspäin kulkevan kateus – häpeä  - akselin alapuolisia tunteita.  Löydät kartan sivustolta

www.taiwas.net/tunteet

klikkaamalla TUNNEKARTTA-palkkia

-Jos haluaisit nykyisen tunnetilasi jatkuvan, sen nimi saattaa löytyä tuon akselin yläpuolelta.

ONKO HENGITYKSESI SISÄÄNHENGITYSPAINOTTEINEN?

-Jos vastasit kyllä, voit lukea Tunnetuvan TUNNEKARTTA-kategoriasta 

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/category/T U N N E K A R T T A 

seuraavat kirjoitukset:

”HYVÄN PUUTTUMINEN”

”EI TOIMITA OIKEIN”

”EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE”

”TAVOITTEELLISUUS”

-Jos hengityksesi on uloshengityspainotteinen, tunteesi saattaa löytyä tuon kategorian muista lainausmerkein otsikoiduista kirjoituksista.

KUULUUKO NYKYISEEN TUNNETILAASI JOTAKIN NÄISTÄ TUNTEISTA?

KIINTYMYSTÄ   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2077624

INHOA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2064119/-luovuttaminen

SURUA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2057220

PELKOA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2034729

VIHAA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2024799/epatyydyttava-suhde/

IHAILUA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2014187

ILOA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2003572  

USKALLUSTA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/1991797  

HALUATKO  LUKEA TARKEMPAA SELOSTUSTA MAHDOLLISESTA TUNTEESTASI? 

Kun olet määritellyt tunnetilasi summittaisesti nimeämällä jonkin lainausmerkein nimetyn tunneskaalan, voit tutustua kesä-heinäkuisesta TUNNESKAALOJA -kokonaisuuden avulla tarkemmin tuon suuntaisiin tunteisiin.

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/category/t u n n e s k a a l o j a 

EIKÖ TUNNETILASI LÖYDY TUNNESKAALOILTA ?

Mikäli tunnetilasi ei vaikuttaisi soveltuvan mihinkään tunneskaalaan, niin seuraavan kahdeksan tunteen luettelo, joka löytyy tunnekartan ulkokehältä kuljettaessa myötäpäivään kello yhdestä kello yhteentoista voi olla avuksi :

vapaus - turva - häpeä - tuska - ahdistus - uhka - kateus - täyttymys

HALUATKO TARKENTAA TUNNETILASI NIMEÄ ?

Kun olet löytänyt tunnetilaasi mahdollisimman hyvin kuvaavan nimen, voit vielä tarkentaa sitä tutkimalla sen tunteen ympärillä sijaitsevat kahdeksan lähitunnetta/vieritunnetta.

MITÄ VOI TEHDÄ TUNTEEN NIMEÄMISEN JÄLKEEN?

Tunteen nimeämisen ja sen hyväksymisen jälkeen siihen liittyvät tuntemukset ovat kohdattavissa.  Niin tuo tunne ei enää kuluta elinvoimaasi. Tunteiden nimeämisen tekniikasta ei löydy kovinkaan paljon kirjallista aineistoa.  Siksi laadin näinkin pitkän esityksen aiheesta. Tunteiden jatkokäsittelystä löytyy suomenkielelläkin jo kiitettävästi kirjallisuutta, joten en paneudu siihen seuraavaa lyhyttä kappaletta enempää.

Turvallisin keino aloittaa tunteiden käsittely, hallinta ja säätely on rukoilu.  Voit pyytää Jeesukselta apua tunnetilasi käsittelyyn ja alkaa tunteen läpikäymisen jälkeen pienin askelin kulkea kohti jotain parempaa olotilaa.  Tuosta uudesta tavoitteesta voit saada viitteitä tunnekartan vastatunteista.  Vastatunteen voit löytää piirtämällä omasta tunteestasi viivan keskipisteeseen - rauhaan - ja jatkaa sitä viivaa tunnekartan toiselle puolelle yhtä pitkän matkan kuin on omasta tunteestasi keskipisteeseen

TUNNEKARTAN ÄÄRILAIDOILLA OLEVIEN NEGATIIVISTEN TUNNETILOJEN PITKITTYESSÄ ON SYYTÄ ETSIÄ AMMATTIAPUA TAI VERTAISTUKIRYHMÄÄ. 

On myös muistettava, että surun kohdatessa on hyväksyttävä se tosiasia, että menetyksestä toipuminen vie oman aikansa.

Mikään kartta kartta ei ole täydellinen.  Niinpä seuraavat vastatunneparit ovat lähinnä toisiaan selittäviä, eivätkä ole kovinkaan hyödyllisiä tunne-elämän hoidossa :

kiusanhalu - alemmuus,  kateus - häpeä, viive - väheksyntä

Näin pitkälle olen siis edistynyt tämän  noin 15 vuotta kestäneen tunnekartta-projektini kanssa.  Löytyisikö yhteistyötahoja, jotka haluaisivat joko saada lähiopetusta tästä aiheesta tai tehdä jatkotutkimusta SDG*tunnekartasta esimerkiksi pro gradu - työssään?  Olen juuri saattamassa loppuun aikuiskasvatustieteen perusopintoja ja ensimmäinen ohjausharjoitteluni on käynnissä. Lisäksi olen vuosien mittaan kehittänyt erilaisia demonstraatioita tunnnekartan havainnollistamiseksi.

                                    Tunnetupaterveisin,

                                    Pelle

Psykologian sanaston mukaan "flow-ilmiö on mielihyvänomainen, haltioitunut onnellisuuden tila, jossa ihminen kokee olevansa yhtä tekemisensä kanssa." (1)  Flow-kokemuksessa minuuden katoaminen on siis hyvin lähellä.  Minuuden katoaminen  onkin kuviteltavissa rauhan vastatunteeksi, mikäli miellät 121-tunteisen tunnekartan pallon muotoisena.  Rauha on silloin nähtävissä pallon pohjoisnapana ja uskallus, ilo, ihailu, viha, pelko, suru, inho ja kiintymys päiväntasaajatunteina.  Helppous, euforia, mania, hysteria, kammo, epätoivo, tyhjyys ja hurma kuroutuvat sitten etelänavalla – minuuden katoamisessa – yhteen.  Tämän saat parhaiten hahmotettua, jos printtaat itsellesi blogin oikeassa yläkulmassa olevalta tunnetarttasivustolta tunnekartan pdf-tulosteen ja tutkit ylläolevaa selostusta sen avulla.

Keskipisteessä sijaitsevan rauhan eli minuuden vahvistumisen ymmärtäminen minuuden katoamisen vastatunteena tällä tunnekartalla on myös selitettävissä raamatullisesti :

Mooseksen kysyessä palavassa pensaassa ilmestyneen Jumalan nimeä, Jumala vastasi : ”Minä olen se joka olen.” (2. Moos. 3:14)

Ennen ristiinnaulitsemistaan Jeesus, joka on kristinuskon kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona (Minä olen se joka olen) valotti tätä aika vaikeaselkoista kokonaisuutta seuraavasti : ”Minä olen Isässäni ja te olette minussa ja minä olen teissä.” (Joh 14 :20)  Viimeinen lause tarkoittaa sitä, että Jumalan kolmas persoona, Pyhä Henki (Minä olen se joka olen) asuu Jeesukseen uskovien Jumalan lasten sydämissä.

 Vahvistaakseen tätä Jeesus totesi myös : ”Minä jätän teille rauhan.” (Joh 14:27)

Tommy Hellsten kirjoittaa ”Minä olen”-ominaisuudesta (2). Miellän sen pitkälti juuri tunnekartan keskipisteessä olevaksi rauhaksi.  Se mahdollistaa pakottoman olemisen.

                                     Tuuletetaan tunteita jatkossakin,

                                      t. Pelle

(1) Kalliopuska, Mirja. 2005. Psykologian sanasto. Helsinki : Otava. (s. 60)

(2) Hellsten, Tommy. 1996. Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito. Helsinki : Kirjapaja. (s. 46)