Rajallisuuden tunne alkoi askarruttaa minua pari päivää sitten.  Koin ensin ahdistusta keskusteltuani muutaman auktoriteettiasemassa olevan henkilön kanssa.  Ne vuoropuhelut toivat elävästi mieleen lapsuudenystäväni, joka käytti häikäilemättä isänsä arvovaltaista ammattia omaa tietävyyttään korostaakseen.  Kuitenkin aavistin, että tämä lievä ahdistuneisuus, joka vaikutti selvästi myös hengitysrytmiini, johtaisi johonkin parempaan elämänvaiheeseen.   Oli vain koettava kaikki nuo kehollisetkin tuntemukset.

Niin kävikin. Mieleeni tuli tämä rajallisuus –sana, jota en muista aikaisemmin paljonkaan käyttäneeni.  Aloin ajatella, että kaikkeen en millään kykene ja toiset kyllä saavat huomata sen.  Toisaalta olen lahjakas eräillä aloilla ja sitäkään ominaisuutta en piilottele, siellä missä kykyjäni osataan arvostaa.  Aspergerin syndroomaan kuuluu juuri tämän tyyppinen tavallista epätasaisempi kykyprofiili.  Niin siirryin mielessäni tunnekartalla www.taiwas.net/tunteet  kohtaan riittävyys, joka löytyy keskipisteestä lukien kolmannelta kehältä kello kahden suunnalta.

Ennen tätä oivallusta tunsin usein voimakasta vaatimusta toimia toisten ehdoilla ja niin muodoin avuttomuuttakin.   Nyt tämä hyppy tunnekartalla vaatimuksen vastatunteeseen – riittävyyteen tai tyytyväisyyteen, kuten olen kääntänyt sen saksankieliselle tunnekartalle – sai aikaan päivärytmini selvää rauhoittumista ja levollisuutta.   Aloin tehdä asioita, jotka ovat itselleni merkityksellisiä ja edistävät hyvinvointiani.

Tämä esimerkki osoittaa, että  rajallisuutta ei voi määritellä pelkästään kielteiseksi tai myönteiseksi tunteeksi.  Tapa jolla suhtaudumme siihen ratkaisee tämän tunteen vaikutukset.  On myös todettu, että rajallisuuden tunteen löytäminen ehkäisee  uupumista elämän paineiden alla.   

Rajallisuuteen liittyy myös jälkijättöinen huomioni, että edellisessä kirjoituksessani hehkuttamani mahdollisuus yli 400 tunteen ilmaisemisesta ei suinkaan ole mikään vaatimus ihmisarvoiselle elämälle.  Julkisesti esiintyvät saattavat parantaa yleisökontaktiaan opiskelemalla tunteiden ilmeikästä ilmaisua, mutta suomalaisessa arkielämässä tuollainen angloamerikkalainen  ilmeily saattaisi herättää  jopa negatiivista vastakaikua.  Lohdutuksen sanana myös tieto siitä, että suomalaiset pystyvät keskimäärin tuottamaan noin parinkymmenen tunnesanan luettelon (Tuovila S., 2005 , http://herkules.oulu.fi/isbn9514278070/isbn9514278070.pdf sivu 134 ).

Netistä löytyi myös muutamia rajallisuuteen linkittyvää artikkelia, joista ensimmäinen käsittelee näkökulmien rajallisuutta tieteessä ja toinen ihmisen rajallisuutta hämnen työtehtävissään.

http://www.uta.fi/viesverk/johdviest/lahtokohtia/rajallisuus.html

http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2000/luoma2.htm

Vaikka rajallisuutta ei tunnekartalta löydykään suoraan nimettynä, niin voit itse miettiä minkä tunteiden läheisyyteen  sen sijoittaisit.  Elämänkulkumme erilaiset vaiheet saavat aikaan sen, että jokaisen ihmisen tunnekartta ja sen korostukset ovat tietyssä määrin yksilöllisiä.

                 Tuntemisiin,

                 Pelle

Kun tunteet tulevat pintaan, niin joskus oma tai lähipiirin apu ei riitä.  Psykologian ammattilaisten tehtävänä onkin ongelmatilanteissa luoda sellaiset turvallisiksi koetut olosuhteet, jotta kulloinkin ongelmallisiin tunteisiin päästään käsiksi.  Tunnekarttaan www.taiwas.net/tunteet  tutustujille olen esittänyt sellaista nyrkkisääntöä, että jos kulloinkin vaivaava negatiivinen tunne sijoittuu  perustunteiden (ilo-uskallus-kiintymys-inho-suru-pelko-viha-ihailu) muodostaman suorakaiteen ulkoreunalle tai sen ulkopuolelle ja jatkuu viikkoja tai kuukausia, niin on syytä  alkaa hakea yhteyttä ammattiauttajiin tai etsiä mahdollisesti tarjolla olevaa vertaistukea.

Kun tutkin tällä viikolla Jyväskylässä järjestetyn Psykologia 2010 –kongressin ohjelmaa, niin sieltä löytyi paljonkin tunteisiin liittyviä luentoja, kuten saattoi olettaakin:

http://www.psykologia2010.org/downloads/psykologia2010_ohjelma_140710.pdf

Seuraavassa luettelo niistä tunteista, jotka löytyivät jossain muodossa sekä luentojen otsikoista kuin myös tunnekartalta:

Syyllisyys

Erillisyys

Luottamus

Vaatimus

Varmuus

Suru

Masennus

Uupumus

Yhteys

Pelko

Kiusanhalu

Sopeutuminen

Turva

Kiintymys

Läheisyys

Hyväksyntä

Eheys

Levollisuus

Koska  suomen kielen tunnesanasto on  hyvinkin laaja olen tähän alapuolelle listannut luentojen otsikoista löytämiäni tunteisiin liittyviä termejä ja sen jälkeen maininnut sitä mielestäni lähimmin tunnekartalla vastaavan termin.  Näin paljastuu tunnekartan eräs ominaisuus, joka mahdollistaa likitunteiden sijoittamisen tunnekartalta löytyvien tunteiden väliin.  Yhtäsuuruusmerkkien kohdalle sopisi paremmin likiarvon merkki

Hyvinvointi  = ilo

Kasvu = uskallus

Väkivalta = julmuus

Palautuminen = elinvoima

Tuki = myötätunto

Ylivilkkaus = ailahtelu

Vaikuttavuus = täyttymys

Tuloksellisuus = täyttymys

Haluttomuus = tympeys

Epävarmuus = ahdistus

Motivaatio = vastuu

Tyytymättömyys = paheksunta

Työn imu = helppous

Työholismi =riippuvuus

Haaste = vastuu

Tarkkaavaisuus = vireys

Tarkkaamattomuus = ailahtelu

Ikääntyneisyys = oireilu

Tyytyväisyys = riittävyys

Joustavuus = mukautuvuus

Omistautuminen = keskittyneisyys

Sitoutuminen = vastuu

Osaaminen = taitavuus

Trauma = järkytys

Esimerkkilistan avulla voi huomata, että lähes kaikki Psykologia 2010-kongressissa psykologian ammattilaisten toimesta luennoissa tarkastellut tunnereaktiot on löydettävissä myös tunnekartalta.  Tunnekarttahan on apuväline, joka hahmottaa ihmisen koko tunneskaalaa.  Kyse on siitä että löydetään sellaiset tunnekäsitteet jotka ovat kaikkien ymmärrettävissä.  Tunnekartassa on tavallaan  121 tunnetta paalutettu pallopinnalle.  Kehittyneissä kulttuurikielissä  on lisäksi käytössä satoja tai jopa tuhansia muita tunnenimityksiä.  Tämän tunnekarttamallin mukaan melkein kaikki tunteet on sijoitettavissa näiden 121 tunteen muodostamalle pohjakartalle.  Kun tunneviritteisiä mielenliikkeitä aletaan käsitellä tarkemmin, niin silloin on toki  asiallista käyttää yksityiskohtaisempia termejä.  Varsinkin kun ammattilaiset vaihtavat tietoja keskenään.

Tutustuessani tänään  kongressin tapahtumapaikan kirjapisteisiin, niin huomasin, että korviini tulvi sellaista ammattikieltä, joka lähinnä hämmensi.  Toivottavasti psykologista ammattiapua tarvitsevat tulevat saamaan palvelua niin hyvällä yleiskielellä, että se hämmentämisen sijaan selkiyttää heidän ajatuksiaan.

                     Tuntemisiin,

                     Pelle Gudsson

Joskus vastaan tulee todella nerokkaita oivalluksia jonkun tunteen perimmäisestä olemuksesta.   Masennuksen luonnetta kuvasi erittäin osuvasti Juha Vähäsarja Radio Dein aamuhartaudessa 12.8.2010.

Hän totesi masennuksen ytimeen kuuluvan pelon, ettei tuo alakulon kausi  koskaan päätykään.  Toiveikkuudesta ei kuitenkaan ole syytä luopua, sillä tunteet kestävät vain oman aikansa.  Tämä tunne-elämän järkähtämätön lakihan pätee sekä myönteisiin että kielteisiksi koettuihin tunteisiin.

Juha Vähäsarjan nasevia aamuhartauksia voit kuunnella joka arkiaamu Radio Deistä klo 7.30. 

www.radiodei.fi

Ehkäpä kuulet häneltä jonakin aamuna joitakin juuri sinun elämääsi valottavia lauseita.

              Tuntemisiin,

              Pelle

Oivalsin, että päättäväisyydellä ja aloittamiensa asioiden loppuun asti suorittamisella – eli päätökseen viemisellä –  on selvä yhteys.   Itselleni on usein tuottanut suurta henkistä tuskaa saada valmiiksi johonkin valitsemaani hankkeeseen  kuuluvat viimeiset osatehtävät.  Aiemmin luulin, että kyse on tympeydestä aloittaa jotain uutta, mutta kyse voi olla myös päättäväisyyden puutteesta.  Tämä saattaa kuulostaa sinusta päivänselvältä asialta, mutta minulle tässä saattaa olla joku johtolanka uudenlaiseen elämänasenteeseen.

Tunnekartalla www.taiwas.net/tunteet päättäväisyyden vastakohta, ailahtelu löytyy kello viiden suunnalta viidenneltä kehältä.  Ailahtelun ympärillä näkyy myös tutunoloisia tunteita: muukalaisuus, tuska, itsesääli, inho, kyvyttömyys.  Ilmeisesti tuohon itsesääliin olisi kristittynä helpointa tarttua.  Neil T. Anderson on kirjoittanut tästä aiheesta  kirjankin  nimeltä ”Enemmän kuin voittaja”.  Minun olisi kai aika lukea se uudestaan, jotta oppisin taas  arvostamaan  itseäni.

              Tuntemisiin,

              Pele – kahdella ällällä

Vihan juuret on syytä löytää, jotta ne saisi kitkettyä mielestään pois.  Vihaa ei kuitenkaan voi niin vain tukahduttaa.  Tunnistaminen, tiedostaminen (johon tämä tekstini ehkä tuo apua)  ja tunteen joskus tuskalliseltakin tuntuva läpieläminen ovat keinoja vihan kitkemiseen. Syväjäädytetyn vihan sanallinen ilmaisu turvalliseksi koetussa ilmapiirissä auttaa myös.  Anteeksianto viimeistelee prosessin. Vihan käsittelyyn annetaan tarkempia ohjeita seuraavilla sivustoilla :

http://www.etra-liitto.fi/terveys/te8.html

http://www.etra-liitto.fi/terveys/te12.html

        photo : EMILIANO SPADA via www.SXC.hu 

Tänä keväänä kuudenneskvartaalin kestäneen vihajaksoni aikana ehdin ajatella vihaa  monestakin eri näkökulmasta.  Sen lisäksi lähipiirissä samanaikaisesti vallinnut, uhmakkaasta asenteesta puhjennut  ja parin päivän mykkäkouluopinnoiksi muuttunut episodi avasi tunnekarttaa itselleni aivan uudella tavalla.  Ehkäpä sinäkin hyödyt näistä oivalluksistani.

Näyttää siltä, että hyvin monet SDG*tunnekartan  likitunteista voivat johtaa niiden lähellä olevaan tiettyyn tunteeseen.  Tämä näkökulma luo huomattavasti lisää käyttötapoja tunteiden dynamiikan eli niiden kehitysmekanismien selvittelyyn.

Otan esimerkiksi vihan tunteen.  Edellä esittämäni oletuksen mukaan viha voi olla tulosta yli kymmenestä perussyystä, jotka  ovat siis nimettyinä vihan ympärillä kahdessa kehässä. Viha löytyy tunnekartalta  www.taiwas.net/tunteet  kello yhdeksän suunnalta neljänneltä kehältä keskipisteestä eli rauhasta lukien.

Suosittelen sinua printtaamaan tunnekartan pdf-version voidaksesi paremmin seurata tätä esimerkkiä.  Tutkiskelun jälkeen voit sitten vaikkapa laittaa tunnekartan jääkaapin oveen tai seinälle, jotta saisit sitä silmäilemällä ajan mittaan kokonaiskuvan siitä.

Vihan tunteen voivat nostattaa:

-toisen ilmaisema kiukku, jota et pysty ottamaan asiallisesti vastaan

-toisen ilmaisema uhma sinun pyrkimyksiäsi kohtaan

-katkeruutena säilötyn vihan uudelleen herääminen sopivan ärsykkeen ilmetessä

-erillisyys eli ryhmän tai jonkun suhteen ulkopuolelle joutuminen

-itseen tai ulkopuolisiin kohdistettu julmuus

-koettu petollisuus

-ristiriitainen tilanne, johon ei tunnu löytyvän ratkaisua

-itseen kohdistettu paheksunta

-koettu tai huomattu vääryys, joka voi ilmetä loukkaantumisena

-todettu viive jonkun toiminnan suorittamisessa

-odotus, joka ei tuo mitään tulosta

-houkutus ilmaista syväjäädytetty vihansa  puolustuskyvyttömään kohteeseen

-kateus jostain, mitä itsellä ei ole

-mustasukkaisuus hallitsemattomana tunteena

-raivo, jota nähdään tai kuullaan tai koetaan nostanee aina adrenaliinitasoa

-pakokauhu, jonka aikana hätäisesti saattaa ehtiä kokea vihan tunteita

-uhkatilanne, jossa ehkä valittu  puolustautumisasenne tuo jämäkkyyttä vihaenergialla

-itseen tai toisiin kohdistetut – yleensä liiallisiksi koetut -vaatimukset  

-toisen ihmisen tai ihmisryhmän syyllinen teko

-oma syyllisyys

-käsittämättömänä koettu kärsimys

On  muuten tärkeää erottaa toisistaan kiukku ja ärtymys.  Käsittääkseni kiukku on tulosta todetusta vääryydestä, mikä saattaa  johtaa vihareaktioon.  Ärtymyksen taas laukaisee jostain pysyvästä menetyksestä  muistuttava aistiärsyke tai muistikuva.  

Tätä vihan syntysyitä esittelevää luetteloa täydentämään liitän kirjoitukseeni vielä muutamia uusia näkökulmia avaavia sivustoja :

http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Ch8.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viha

http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2005/2005-09-22/ajankohtaista/Vihan_tunteesta_hyodyllista_voimaa

http://www.hyvejohtajuus.fi/339/vihaa-taysilla-valitse-harkiten

http://www.suhdesoppa.fi/avioero/eron-viisi-vaihetta

http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Viha-k%C3%A4%C3%A4ntyy-voimaksi/958/?c=Mieli

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Viha+vie+voimat/1135225032078

http://www.sro.fi/radio/radioluennot/vanhat/tj_viha.htm

Jottet enää kätkisi vihan tunteitasi, niin muistutan että Raamatussakin  kehotetaan :

”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.”   (Ef. 4:26)

 Kuitenkaan fyysiseen tai  henkiseen väkivaltaan kenelläkään ei ole oikeutta turvautua, vaan vihamielisyydet ja aggressiviset tunteet voi käsitellä myös rakentavalla tavalla.  ”Minä olen nyt tosi vihainen” – ilmaisun harjoittelusta on hyvä aloittaa.

                Tuntemisiin,

                Pelle Gudsson

Vihan tunne kesti tällä kerralla kaksi viikkoa. Olisi kai hyvä koota ajatukset, kun ne vielä ovat tuoreessa muistissa.  Huomasin, että tämä viimeisempi vihanpuuska sai alkunsa kokemastani uhkasta.  Samansuuntaista tietoa löytyy seuraavalta sivustolta :

http://www.nettineuvo.fi/index.asp

Päässäni uhkakuvat tosin kasvoivat aivan mielettömiin mittasuhteisiin.  Tunnetasolla ne ehkä kertoivat jotain sisäisen kivun määrästä, jota olin aikanaan kokenut hieman vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa tahtoni  oli murskattu. 

Tämä vihareaktio pohjautui paljolti ehdollistumiseen.  Kuvittelin, että koska ennenkin oli käynyt huonosti, niin totta kai käy nytkin.  Valitsin kuitenkin pakene-tai-taistele vaihtoehdoista tällä kertaa taistelun itsemääräämisoikeuksieni puolesta.  Oli kovin vaikea toimia toisin kuin tavallisesti.  Tai ehkäpä uhan aiheuttaja oli tällä kertaa tavallista ymmärtävämpi yksilö, jolla oli myös itsellään pelissä menetettävää.  Lievän viiveen jälkeen hän varmisti, ettei mitään vahinkoa ollut tapahtunut.

Itsevihan vaihtoehto tuli myös mieleen, koska en osannut uhata muitakaan,

Tajusin miten tärkeää on tarkoin harkita se, miten vihan vallassa itseään ilmaisee.  Loukkaavalla kielenkäytöllä saattaisi pahimmillaan joutua oikeudellisen vastuuseen

Tunsin koko ajan, että kyseessä oli oikeutettu viha, jonka avulla haluan vääryyden tekijän korjaavan aiheuttamansa vahingon.  Monta kertaa aikaisemmin toinen on päässyt kuin koira veräjästä ja olen itse joutunut korjaamaan vahingot.  Tämä oli korvaava kokemus siitä, että oikeuskin voi joskus tapahtua.

Vihan ajan kestäessä tuli eteen monia pieniä asioita, jotka alkoivat ärsyttää.  Näin viha sai lisäenergiaa.

Kun aloin syyttää toista osapuolta aivan kohtuuttomasti, tajusin että kyse oli myös Saatanan toiminnasta.  Hänhän on syyttäjä, erilleen saattaja ja tappaja.  Kun mieleen tulee kohtuuttomia syytöksiä itseä tai toista kohtaan, asialla saattaa olla Saatana joukkoineen.  Perkele yrittää syyttää myös niistä synneistä, jotka olemme tunnustaneet Jumalalle jo kertaalleen ja jotka olemme saaneet anteeksi Jeesuksen sovintokuoleman tähden.  Tämä episodi oli myös repimäisillään hajalle jo vuosia kestäneen ystävyyssuhteen.  Itsetuhoiset ajatuksetkin kuuluvat Saatanan repertuaariin.  Väisty Saatana!  Jeesus on Herrani.

Täytyy kyllä myöntää, että rukouselämäni laimeuskin saattoi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että tämä hyökkäys tuli näin rajuna.  Lisäksi juuri vappuna Jyväskylän keskustassa kristityt tempaisivat näyttävästi järjestämällä paikalle Gospel-rekan, jonka lavalta lähinnä paikalliset kristityt taiteilijat sitten esiintyivät. Usein menestyksekkään evankelioinnin jälkeen tai myös sitä ennen Saatana iskee harvinaisen rajusti monin eri tavoin hankaloittamalla normaalia elämää. 

Saatana joukkoineen liitetään myös Raamatun ilmestyskirjassa usein vihamielisyyteen kristittyjä kohtaan. Tämä oivallus tuli kuunnellessani Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen  – ohjelmasarjaa tänä aamuna.  Esimerkiksi Radio Deissä voit kuunnella hänen oivalluksiaan Ilmestyskirjan tiimoilta vielä noin kuukauden ajan :

www.radiodei.fi

Jeesuksen toinen tuleminen on lähellä, niinpä Saatana raivoaa maailmassa.

              Tuntemisiin,

               t. Pelle

Viha  ja sen ympärillä kahdella kehällä olevat likitunteet löytyvät sivuston www.taiwas.net/tunteet  tunnekartalta kello yhdeksän suunnalta.

Vihan olemusta voi tarkastella joko ulkopuolelta neutraalisti analysoiden, itse vihan tunteita kokemalla tai kuuntelemalla vihaisen ihmisen ajatuksia.  Tässä Tunnetuvan kirjoitussarjassa olen päästänyt sinut pääni sisään tutustumaan tuntemuksiini kun syväjäädytetty vihani on päässyt vihdoin päivätajuntaan.

Analyyttisempaa tapaa vihan tutkiskeluun tarjotaan nyt lauantaina 15.5.2010 Armoterapia-ohjelmassa, joka alkaa klo 18.  Se on kuultavissa Radio Dein taajuuksilta sekä nettiradion välityksellä :

www.radiodei.fi

Kuuntelin ja tallensin tuon ohjelman jo maanantai-iltana ja mieleeni siitä jäi seuraava yksityiskohta.  Vasta kun ihminen ilmaisee vihansa sanoin, niin silloin siihen on mahdollista alkaa puuttua terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa.  Radio-ohjelmassa myös kerrottiin, että joskus kristityn tuleekin vihata kohtaamaansa vääryyttä, mutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen Uusi testamentti ei anna meille lupaa. Tässä on muuten olennainen ero islaminuskon ja kristinuskon pyhien kirjojen välillä.

Itselläni  sanallinen ilmaisu on melko köyhää, mutta ilmeilen sitäkin enemmän.  Tänään sainkin Siwan kassalta säälinsekaisen tuijottavan katseen.  Tällä ilmeellä ei kannattaisi varmaankaan mennä passikuvaan, ellei välttämättä haluaisi aina joutua tullitarkastukseen.  Taidan muistuttaa tällä viikolla terroristia.  Tavallaan olenkin nyt tunneterroristi, sillä tunteethan tarttuvat eikä seurani ole kovinkaan mieltä ylentävää.  Välttelen kadulla tuttujakin ja käännän katseeni hyvissä ajoin poispäin.

Eilinenkin arkipyhäpäivä meni aivan sisätiloissa lähes liikkumattomana.  Onkohan tämä vihani kääntymässä sisään päin syyllisyydeksi, itsevihaksi ja masennukseksi.  Onhan liikkumattomuus mainittu  sivuston www.taiwas.net/tunteet tunnekartallakin lähellä kyseisiä tunteita kello seitsemän suunnalla kuudennella kehällä suluissa.  Sulkumerkintä tarkoittaa, että kyseessä on tietoinen valinta.

              Aurinko paistaa ja minä vaan vihaan,

              t. Pelle

Raamatussa todetaan että, ”Vahingonilo ei jää rankaisematta.”  Tuon saivat suomalaiset tuntea Suomi-USA ottelun ensimmäisessä erässä, kun Miikka Kiprusoff teki maalillaan vielä räikeämpiä virheitä kuin ruotsalaismaalivahti Slovakia-pelissä.

Teknisistä syistä johtuen vahingonilon olemusta käsittelevä kirjoitus julkaistaan nyt maaliskuun alussa uudestaan.  Mutta sitä ennen avautuu linkki sivustolle, jossa annetaan tiivistelmä Raamatun Sananlaskujen elämänohjeista. 

http://ejbo.jyu.fi/articles/0501_5.html

Vahingonilosta kertova toteamus löytyy muuten tuostakin linkistä otsikon Rikkaus-köyhyys –otsikon alta (Sananlaskut 17:5). Ja tässä tulee ”toiveuusintana” kirjoitukseni vahingonilosta :

Vahingonilo tulvahti mieleen, kun Ruotsi hävisi Slovakialle Vancouverin olympiajääkiekko-ottelussa tänä aamuna. Tuo tunne vahvistui kun luin lltasanomien nettisivulta, mitä oli tapahtunut  Torinon olympiakisoissa.:

”Neljä vuotta sitten Ruotsi hävisi tahallaan alkulohkon viimeisen pelin Slovakialle, jotta se pääsi pelaamaan puolivälierissä Sveitsiä vastaan.”

 Slovakian joukkue taisi muistella tänään tuon ottelun käsikirjoitusta. Ei vahingonilo ole kylläkään mikään pelkästään suomalainen tunne, koska englanninkielessäkin tunnetaan sana ”glee” ja ruotsinkielessä ”munterhet”.

Koska tunnekartalla vahingoniloa ei löydy, aloin miettiä mihin kohtaan siinä nimettyjen tunteiden väliin vahingonilo saattaisi sopia. Tunnekartan www.taiwas.net/tunteet lukuohjeissahan mainitaan :

”Kartalta puuttuvalle tunteelle voi etsiä sopivan paikan sille läheisten tunteiden välistä.”

Tuollaisia tunnekartalta puuttuvia, mutta kuitenkin tunnistettavia tunteita, joita vastedes käsittelen Tunnetuvassa nimitän likitunteiksi. Tulin siihen johtopäätökseen, että jonnekin kiusanhalun lähelle vahingonilon voisi sijoittaa.  Vahingonilo saattaisi olla jonkinlaista passiivista kiusanhalua.

Tällaista sijoituspäätöstä tukevat myös kiusanhalun ympäriltä löytyvät vieritunteet, jotka mielestäni selittävät jotain vahingonilon luonteesta : himo, ihailu, arvostus, halu, houkutus, kateus, erillisyys ja mustasukkaisuus.

Myös kiusanhalun ja siis ilmeisesti myös vahingonilon sijainti tunnekartan TAVOITTELUN ja EPÄTYYDYTTÄVÄN SUHTEEN akselien välissä vahvistaa edellä kertomaani oletusta.

                        Tuntemisiin,

                        t. Pelle

KIUSANHALU sijaitsee tunnekartalla suunnassa kello puoli yksitoista keskipisteestä lukien neljännellä kehällä.