Kannattaisiko siirtyä plasebo-masennuslääkkeisiin, jos on joskus käyttänyt oikeita masennuslääkkeitä.  Tietysti itse ei saisi olla tietoinen siitä, että popsii vain sokeripillereitä.  Olisiko tässä mahdollisuus lääkäreillä ja lääketehtailla tehdä rahaa tyhjästä? Jani Kaaron tiedeuutiset ovat aina lukemisen arvoisia. Lohdullista on muuten muistaa, että koska masennus on tunne, niin se jossain vaiheessa häipyy häiritsemästä.  Tuo toivon näköala aika usein unohtuu.  Vaikeammissa masennuksissa tosin tarvitaan muutosta ravinnossa, lääkitystä tai muita kuntouttavia toimenpiteitä.

Radio Deissä radiokanavilla tai netissä on viikon kirjana Pastori Jentezen Franklinin "Pelkoa päin"   Otteita pelkojen voittamisesta kertovasta kirjasta ma- pe klo 7.40 ja uusintana kaikki viisi ohjelmaa su klo 10.  

               Pelkojen voittamisiin,

               Pelle

P.S. Tässä kuussa tulee vähän vähemmän kirjoituksia, kun yritän kutsumukseni mukaan soinnuttaa pari kymmentä hengellistä laulua SDG* Sointusalkkuun.

Taas on ilmestynyt uusi numero Scientific American Mind – lehdestä.  Sen voi ostaa  monesta tavaratalojen lehtipisteestä ainakin täällä Suomen keskeisimmässä kaupungissa.

Mainostan lehteä, koska se kertoo yleistajuisesti uusimmista tieteellisistä tutkimuksista mielen alueelta.  Tässä sitten lyhyesti tuoreen lehden käsittelemiä aiheita:

-tunteiden lukutaidosta

-monen asian yhtäaikaisesta suorittamisesta

-tunteista ja raittiudesta

-hajuaistista ja muistista

Omien piintyneiden tapojensa muuttamisesta kirjoitan vähän enemmän, koska se liittyy aiemmin käsittelemääni päättäväisyyden tunteeseen. Tässä vähän referoin tuota artikkelia.

Kannattaa nähdä itsensä jo onnistuneena.

Tavoitteen voi saavuttaa pienin askelein

Tärkeitä ovat  myös :

-realistisuus

-motivaatio

-toimintasuunnitelma

Houkutuksiin voi valmistautua vaikkapa kieltäytymisrepliikkejä mielessään harjoittelemalla.  Olisi hyvä, etteivät ne sisältäisi negaatioita.

Esimerkkilause: ”Tuohon sanon vain että EI KIITOS”

Aika yllättävästi sain rukouksessa mieleeni juuri tuon isokirjaimisen  viestin : KIITOS EI. Taitavat olla hyödyllisiä sanoja monissa yhteyksissä.

                       Tuntemisiin ja lukemisiin,

                       Pelle

Jatkuva itsehillintä kaikilla elämänalueilla ei liene inhimillisesti mahdollista.  Tähän johtopäätökseen ovat tulleet kanadalaistutkijat viitisen vuotta sitten.  Löysin tämän tiedon leikearkistostani  15.11.2007 ilmestyneen Me Naiset –lehden sivulta 69.

Pikku-uutisessa kannustettiin tiedostamaan houkutuksensa ja antamaan välillä pienille mieliteoille toteutumisen mahdollisuus.  Ajoittainen periksi antaminen on siis avain parempaan elämän hallintaan. Tämä ohje perustuu siihen oivallukseen, että kullakin on itsesäätelyenergiaa vain rajallisesti käytössään.  Jatkuva itsensä kiduttaminen uhkaa ehdyttää  nämä energiavarat ja silloin on vaarassa langeta joskus hetkellä, jolloin ei missään tapauksessa tahtoisi menettää kontrolliaan. 

Pienet armolliset lipsahdukset silloin tällöin tekevät hyvää itsehillintäkyvylle.  Myös tunteiden avoin ilmaisu esimerkiksi elokuvaa  katsottaessa auttaa  itsehillinnässä sitten toden paikan tullen.

   Peter Szustka

Raamatusta löytyy  kohta, jossa kehoitetaan kohtuullisuuteen, jottei tulisi toisten hylkimäksi pylväspyhimykseksi.  Se vain ilmaistiin toisin sanoin.

Tuo  eilen löytämäni pieni tiedeuutinen sai ajattelemaan myös riippakiviksi muodostuneiden  riippuvuuksien voittamista kristinuskon kannalta.  Olen lukenut useita kertomuksia, joissa ihminen on uskoontulon hetkellä päässyt täydellisesti eroon houkutuksista esimerkiksi tupakkaan tai alkoholiin tai huumeisiin.

http://www.porinbaptistisrk.com/paivi%20mattila.htm

 http://www.raunohelppi.com/raunohelppi.php?RH_Vapaus_huumeista

http://p4.foorumi.info/ilosamoma/viewtopic.php?t=994&sid=12dc59f78c1ceae7b548bdadc8e8ee00

http://www.sininauhaliitto.fi/jasenjarjestot/selviytymistarinoita/raittius_poisti_tyhjyyden_tunteen

Seuraavassa on erään tuntemani  nuoren miehen videotodistus huumeista vapautumisesta:

http://video.google.com/videoplay?docid=6722058644456982788#  

Tässä esitän teorian, miten se on mahdollista perustaen käsitykseni Raamatusta oppimaani:

Jeesuskin joutui kiusauksiin, mutta Hän voitti ne Raamattuun vetoamalla.

Kun joku pyytää rukouksessa Jeesuksen elämänsä ohjaajaksi, niin silloin hänessä voi vaikuttaa Pyhän Hengen kautta se sama jumalainen tahto, joka auttoi Jeesustakin vastustamaan kiusauksia.  Silloin uskoon tullut ihminen  ikään kuin saa lisää tuota itsesäätelyenergiaa.  Jeesuksen nimeen pohjautuvassa rukouksessa on valtava voima.

   Adrian van Leen

Kun antaa periksi ja luovuttaa elämänsä ohjat Jeesukselle, niin yhdessä Hänen kanssaan voi ehkä kokea sellaisia seikkailuja, joista ei  ennen uskoontuloaan kykene uneksimaankaan.

Tunnetuin  suomalainen esimerkki tästä lienee Lauri Jakkila, joka roskiksesta eteni evankelistaksi, joka pääsi Pohjois-Koreaan  yhdessä suomalaisten kansanedustajien kanssa.  Hänen elämästään voit lukea seuraavasta kirjasta:

http://www.kotisatamankauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=5148

”Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea." (2.Piet.1:10)

Mutta on muistettava, että Jeesuksen opetuslapsetkin lankesivat joskus.  Silloin on osattava antaa periksi omista täydellisyyden kuvitelmistaan ja turvata siihen armoon, jonka Jeesuksen sovitustyö ristillä meille tarjoaa.  Jostain syystä Jumala ei läheskään aina vapauta ihmisiä heidän riippuvuuksistaan ainakaan heti, mutta kuten edellä antamani linkit vakuuttavat, niin se on Jumalalle mahdollista.

Viikon päästä  perjantaina 16.3.2012 Helsingin jäähallissa  muuten järjestetään Mahdollisuus muutokseen –suurjuhla

http://www.koemuutos.fi/mm

Ehkä joku pääse siellä jostain  piinaavasta riippuvuudestaan eroon. 

               Rukoillen,

               Pelle

Tällä viikolla ilmestyi lukioenglannilla luettavissa oleva uusimpia psykologisia tutkimuksia kansantajuisesti esittelevä ”American Scientific Mind” –lehti.  Se on saatavilla useiden tavaratalojen lehtipisteistä eikä maksa kymppiäkään.

Nyt myyntiin tulleessa numerossa ”January/February 2012” näkyy olevan ainakin kaksi tunteisiin liittyvää artikkelia.  Laajempi käsittelee tunteiden ja muistin yhteyksiä. Pienuutinen taas paljastaa, että hikirauhaset ilmaisevat tunteitamme yllättävän monipuolisesti. Linkistä voit lukea artikkelien alkukappaleita maistiaisiksi.

Laajempana teemana on lehdessä on muisti, joten suosittelen lämpimästi tämän numeron hankintaa, jollei sitä kirjastosta löydy. 

                        Tuntemisiin,

                        Pelle

Löysin juuri mainioita tunteisiin liittyviä Turun yliopiston luentorunkomonisteita netistä. Ne ovat peräisin  syksyllä 2010 pidetystä Juha Klemelän Tunteiden sosiologiaa-kurssista:

http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiologia/oppiaine/henkilokunta/Klemela.html

Tunnetuvassa en ole käynyt teoreettisesti määrittelemään tunteen käsitettä yleisemmin, joten noista luentorungoista saat hyvää perustietoa tunteista.

              Tuntemisiin,

              Pelle

Mikään tieteellinen teoria ei ole professori Tapio Puolimatkan mukaan aukoton, vaan siinä on huomattavissa anomalioita eli poikkeuksia teorian päälinjoista.  Tämä tieto löytyy kirjastaan ”Usko tieto ja myytit” sivulta 21.  SDG*tunnekartassa tällainen anomalia on esimerkiksi uloshengityspainotteisella pohjoiseen suuntautuvalla tunneskaalalla olevan hämmästyksen hengityskuvio, joka on pelkkä syvä sisäänhengitys.  Tosin se valmistaa ihmistä riemulliseen nauruun, joka on katkonaista uloshengitystä.

Sisäänhengityksen ollessa painottunut ihmisen sympaattinen hermosto on aktiivisempi.  Sympaattinen hermosto aktivoituu kiputiloissa. Tästä kirjoitti erikoislääkäri Antti Heikkilä teoksessa ”Siunattu kipu” sivulla 180.  SDG*tunnekartan ulkolaidalta löytyy kello puoli kahdeksan suunnalta oireilu ja kello viiden suunnalta tuska, jotka molemmat ovat sisäänhengityspainotteisella sektorilla.

Tieteen päivillä Jyväskylässä 16.3.2011 akatemiatutkija Suvi Saarikallio totesi yleisökysymyksiin vastatessaan faktan, joka ilmenee myös SDG*tunnekartalta.  Rakkauteen liittyvät ensirakkauden huuma (ihailu,himo klo 10.30) ja kiintymysrakkaus (klo 3.00) ovat fysiologisesti ja hormonaalisesti eri tunteita.  SDG*tunnekartta saattaa olla ensimmäinen tunnemallinnus, joka erottaa nämä tunteet selvästi toisistaan.

Professori Mikko Sams totesi omassa esityksessän, että tunteiden tutkimuksessa on löydetty selvä hyvä-paha – arvotus.  SDG*tunnekartassa myönteiset tunteet ovat sijoittuneet lähinnä oikeaan yläneljännekseen.  SDG*tunnekartan vastatunnepareillakin on yleensä selvä positiivis-negatiivis –jännite.  Poikkeuksena alaviistoisella lävistäjällä sijaitsevat tunneparit mustasukkaisuus-mukautuvuus, erillisyys-riippuvuus, kiusanhalu-alemmuus, kateus-häpeä, houkutus-nolous, uhma-nöyryys  sekä  viive-väheksyntä.

SDG*tunnekartan symmetrisyys tuo mieleen myös monien luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot.  Parhaiden tieteellisten teorioden esteettistä näkökulmaa selvittää professori Tapio Puolimatka kirjassaan ”Usko, tieto ja myytit” sivuilla 167-168.

Joitakin on hämmentänyt SDG*tunnekartan lukuohjeista löytyvät Raamatun jakeisiin perustavat tunnetyöskentelyn periaatteet.  Samoin ylössuuntautuvan halkaisijan kristillis-sävyiset tunteet.  Selitykseksi tarjoan sen faktan, että SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta.  Professori Puolimatka on kirjassaan ”Usko, tiede ja Raamattu” sivulla 119 taulukkomuodossa erotellut naturalismin ja supranaturalismin piirteitä.  Siinä kerrotaan esimerkiksi kristillisen supranaturalismin käsitys tosiasioista : ”TIETEEN ON HUOMIOITAVA TODELLISUUS KOKO LAAJUUDESSAAN.” Raamatun kertomukset Jeesuksesta ovat osa historiallista todellisuutta. Niistä on kerrottu myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.

Itsejärjestyvyys on nanotekniikan ohjelmoitavissa materiaaleissa eräs perusperiaate.  SDG*tunnekartta on laadittu akateemikko Teuvo Kohosen keksimän itseorganisoituvan kartan rakenneperiaatteita noudattaen.  Tosin ilman matemaattisia algoritmeja. Osoituksena itsejärjestävyydestä SDG*tunnekarttaan tuli tarkentavia muutoksia vuoden 2011 alussa.  Näin se paremmin vastaa yleisesti käytössä olevaa tunnesanastoa.  Tämä on mielestäni selvästi yhteydessä siihen professori Mikko Samsin kertomaan nykytunnetutkimuksen linjaukseen, jossa pyritään mahdollisimman luonnolliseen ja pelkistettyyn tutkimusympäristöön.

              Pelle Gudsson

Jukka Ruukin Tiede-lehdessä 5/2001 julkaistu artikkeli “ Nyt aivokuvissa näkyvät tunteet”  sai  minut riemuitsemaan viime viikolla. Kirjoituksessa haasteteltiin Turun yliopiston psykiatrian klinikalla työskentelevää professori Hasse Karlssonia.  Hänen tutkimustuloksensa “Kaikilta koehenkilöiltä surun ja riemun elämykset sammuttivat tunteita hillitsevän otsalohkon toiminnan” vaikutti yhdenmukaiselta SDG*tunnekarttamallin rakenteen kanssa.

SDG*tunnekartta on circumplex-mallinen kolmiulotteinen mallinnus ihmisen tunnemaailmasta. Se käsittää 121 tunnetta, jotka on vuosien mittaisella yritys ja erehdys –menetelmällä sijoitettu neuroverkkoihin kuuluvan itseorganisoituvan kartan periaatteiden mukaisesti tasopinnalle.  Kerätystä parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on valittu kyseiset 121 tunnetta niin, että lähellä sijaitsevat toisiaan muistuttavat tunteet. Vastakkaiset tunneparit taas sijoittuvat  peilautuen keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.

Vaikka CC-lisensoitu SDG*tunnekartta kuvataan tavallisesti kaksiulotteisena, niin sen pallon muotoisessa versiossa tunneskaalojen huipennukset kohtaavat toisensa SDG*tunnekarttapallon etelänavalla. Voimakkaan surun mukanaan tuoma epätoivo  ja riemun äärimmäinen muoto euforia ovat juuri näitä tunneskaalojen huipennuksia.  SDG*tunnekarttamallin rakenneselostuksessa  on kohdassa 12 mainittu minuuden katoaminen, joka  tapahtuu näiden tunnehuipennuksien vaikutuksesta.  Aivotoiminnan kannalta se voisi hyvinkin merkitä samaa kuin tuossa tutkimuksessa todettu aivojen otsalohkon aktiivikäytön eliminointi.  Tämä oli itselleni uusi oivallus, vaikka olen aktiivisesti kehitellyt SDG*tunnekarttaa jo yli 15 vuotta.

SDG*tunnekartan kahdeksan tunneskaalan ääripäät ovat euforia, helppous, hurma, tyhjyys, epätoivo, kammo ja hysteria.  Näiden ääritunteiden vaikuttaessa ihminen yleensä tuntee olevansa melko hallitsemattomassa tilassa.

Aivokuvantamalla on saatu myös tutkimustuloksia, jossa SDG*tunnekartan vieritunteet muukalaisuus  ja tuska ovat aktivoineet samoja aivoalueita.  Ne sijoittuvat SDG*tunnekartan alalaidassa kello viiden suuntaan.

Hasse Karlssonkin on aikanaan tehnyt tämän havainnon, mutta eräästä  toisesta tällaisesta tutkimuksesta voit lukea viimeisimmästä Scientific American Mind –lehdestä (january-february 2011). The Pain of Exclusion –artikkeli löytyy tuon lehden sivuilta 30-37.  Se on vielä muutaman päivän tai viikon ostettavissa hyvin varustelluista lehtipisteistä. Tiivistelmä lehtikirjoituksesta on luettavissa seuraavasta linkistä:

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=the-pain-of-exclusion

Artikkelissa käytetty termi ”ostracism” on puolestaan määritelty näin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ostracism

Kyse on lähinnä jonkun ryhmän piiristä poissulkemisesta, jota käytetään nykyisinkin ovelana rangaistuskeinona monin paikoin.  Vieroksunta tuottaa rangaistavalle tuskaa, mutta sen käyttäjien ei voida todistaa syyllistyneen mihinkään lainvastaiseen toimintaan.

Tässä on siis mainittu kaksi tieteellisistä tutkimusta, jotka eivät ole ristiriidassa SDG*tunnekartan rakenteen kanssa. Päinvastoin – SDG*tunnekartta on mielestäni jopa antanut lisävalaistusta varsinkin ensin mainitun tutkimuksen hieman käsittämättömiin tuloksiin.

Odotan, milloin akateeeminen maailma  herää havainnoimaan ja tutkimaan  myös koejärjestelyjensä ulkopuolista maailmaa.  Sieltä kun löytyy esimerkiksi tämä SDG*tunnekartta.

             Pelle Gudsson

Lauri Nummenmaa piti Jyväskylän yliopiston Tieteen päivillä 16.3.2011  antoisan luennon aiheesta ”Arjen tunteet  aivoissa ja kehossa”.   Nostan tässä kirjoituksessa esille joitakin esittämistään näkökulmista.

Nummenmaa korosti tunteiden merkitystä aistiärsykkeiden suotimena.  Niiden avulla voi nopeasti selvittää havainnon hyödyllisyyden tai uhkaavuuden. Puoliksi automatisoituna menetelmänä tunnejärjestelmä antaa ensin aavistuksenomaisen tiedon, jota sitten tietoisen aivotyöskentelyn avulla voidaan parin sadan millisekunnin jälkeen tarkentaa. Näin aivokapasiteettia rasitetaan mahdollisimman vähän, koska vähemmän tärkeät havainnot suodattuvat pois.

  Julia Freeman-Woolbert 

Tunteiden  ja varsinkin niiden tietoisen tunnistamisen avulla voidaan sitten ennakoida tulevia tapahtumia ja varautua erilaisiin omiin toimintamalleihin.

Ajatuksia herätti erityisesti Lauri Nummenmaan näkemys siitä, että usein ikävänoloiset  tunteet ikään kuin pakottavat ihmistä toimimaan, jotta tuosta olotilasta pääsisi eroon.  Omana kommenttinani toteaisin, että tunteiden hallintakeinojen opiskeluun olisi varmaan meillä monella aihetta. Niin vältyttäisiin monilta vääriltä valinnoilta ja riippuvuuskäyttäytymiseltä.  Nyyti ry:n sivustolta löytyy hyvin käytännönläheinen ja laaja aineisto tähän tarkoitukseen:

http://www.nyyti.fi/palvelut/elamantaitokurssi/osallistujan-opas

Tiiviissä luennossaan Lauri Nummenmaa käsitteli myös tunteiden tarttumista.  Kun tunteet kahden ihmisen välillä muuttuvat samankaltaisiksi, se lisää keskinäistä ymmärryksen määrää. Se antaa myös aikaa valmistautua mahdollisiin uhkatilanteisiin. Aivokuvannuksilla tehdyt tutkimukset vahvistavat sen, että vahvat tunteet paikallistuvat eri ihmisillä samoille aivoalueille.  Kun aivojen arkkitehtuuri tilapäisesti samankaltaistuu, on luonnollisesti helpompaa samaistua toisen ajattelun yksityiskohtiin.

Seuraavassa suora lainaus powerpoint-esityksestään:

”Kokemus tunnereaktiosta tarjoaa yksilölle tietoa hänen suhteestaan ympäristöön, mutta se on vain osa tunnereaktiota…”

…siihen liittyy myös muutoksia:

”-keskushermostossa

-tuki – ja liikuntaelimistössä

-hengityselimissä

-sydämessä ja verenkierrossa

-sisäerityksessä

-ruuansulatuksessa

-lisääntymiselimissä”

…sekä ulkoisessa olemuksessa esimerkiksi karvojen pystyyn nousemisena.

Näitä muutoksia erittelemällä voimme siis myös saada  tietoa omista sekä toisten tunnetiloista.  Käytöksemme voi siten muuttua joko tiedostamatta tai voimme muuttaa sitä aivan tietoisesti.

Lauri Nummenmaa esitteli myös tunteiden murreteorian tutkimusta.  Kulttuurien väliset erot  tunteiden esittämissäännöissä havainnollistuivat seuraavan esimerkin avulla.  Japanilainen voi itsekseen elokuvaa katsellessaan reagoida vapaasti tunteillaan, mutta jo yhdenkin toisen ihmisen läsnäolo jähmetti kasvonsa. Amerikkalaisille taas melko vapaa tunneilmaisu seurassakin on normaalia käytöstä.

Luennon jälkeen seuranneessa keskustelussa kysyttiin sitä, miksi nautimme tragedioiden seuraamisesta.   Nummenmaan mukaan taiteen tai uutisten avulla koetuissa kielteisissä tunteissa voimme käydä niitä turvallisesti läpi.  Mielikuvamme voivat todellistua toisten tragedioita seuraamalla. Myös koettu helpotuksen tunne, kun tilanteen seuraajana pääsee siitä kivuttomasti pois, voi olla motiivina tuon tyyppiseen toimintaan.

Lauri Nummenmaalta ilmestyi viime vuonna teos ”Tunteiden psykologiaa”

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513153215

Kun ajattelen, miten monta tuoretta näkökulmaa hän jo tuolla lyhyellä luennollaan avasi, niin suosittelen  ”Tunteiden psykologiaa” kaikille Tunnetuvan lukijoille.  Vaikken olekaan tuota kirjaa käsiini vielä itse  saanut. 

             Tuntemisiin,

             Pelle Gudsson

Tänään jatkuvat Tieteen päivät Jyväskylän yliopistolla.  Keskiviikkona 16.3.2011 klo 13-15 voi Agoran tiloisa kuunnella neljä tunneluentoa.

Ilmeisesti huomisen Keskisuomalaisessa löytyy tiivistelmät noista luennoista.

          Tuntemisiin,

           Pelle

ONNEA ONNEA ONNEA VAAN

AGORA JUHLISTI VUOSIAAN

Terveiset Jyväskylän Agora Centerin 10- vuotisjuhlista.

Iltapäivällä täällä oli myös ”Haasteena tulevaisuus” – seminaari.  Käyntikortteja Tunnetupa-blogiin ohjaavalla lyhytosoitteella sain jaettua kymmenisen kappaletta.  Tunnekartta lisää tunneälyä!  Hurjissa unelmissani odotan, että kerran vielä joku tekee väitöskirjan tuosta aiheesta.

Tunnetupa-blogissa olen marraskuun 2010 aikana käsitellyt alkukuun puolella häpeää.   Mainitsinpa tänään tuosta häpeän käsittelemisen tärkeydestä Suomessa yleensä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasellekin.

Loppukuusta siirsin tunnekarttamalliini liityviä tiedostoja www.taiwas.net/tunteet -sivustolta talteen Tunnetuvan puolelle.  Varakopiothan on  internetin sivustoille tallennetusta jälkipolville tarkoitetusta aineistoista hyvä säilyttää.  Tämä Tunnetupa on tavallaan minun testamenttini.  Tärkein aarre löytyy lyhytosoitteesta  http://joi.nu/g5 .  Tulen arkistoimaan tänne kaiken sellaisen löytämäni tiedon, joista luulen olevan iloa muillekin.

Paremmalla ajalla kirjoitan  pitkän luettelon tämän kuun kirjoituksista...

Testamenttini

Tänä iltana tulvivat mediassa tunteet

Uusien tunnesanojen johtaminen

A-kirjaimella alkavia tunnesanoja

B-kirjaimella alkavia tunnesanoja

C-kirjaimella alkavia tunnesanoja

D-kirjaimella alkavia tunnesanoja

E-kirjaimella alkavia tunnesanoja

F-kirjaimella alkavia tunnesanoja

G-kirjaimella alkavia tunnesanoja

H-kirjaimella alkavia tunnesanoja

I-kirjaimella alkavia tunnesanoja

J-kirjaimella alkavia tunnesanoja

K-kirjaimella alkavia tunnesanoja

L-kirjaimella alkavia tunnesanoja

M-kirjaimella alkavia tunnesanoja

N-kirjaimella alkavia tunnesanoja

O-kirjaimella alkavia tunnesanoja

P-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Q-kirjaimella alkavia tunnesanoja

R-kirjaimella alkavia tunnesanoja

S-kirjaimella alkavia tunnesanoja

T-kirjaimella alkavia tunnesanoja

U-kirjaimella alkavia tunnesanoja

V-kirjaimella alkavia tunnesanoja

W-kirjaimella alkavia tunnesanoja

X-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Y-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Z-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Å-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Ä-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Ö-kirjaimella alkavia tunnesanoja

Tässä sinulle tunnekartta

Tunnekartan lukuohje

Viitteitä ja selityksiä tunnekarttaan

Tunnekartan saamia suosituksia

Kissa pöydälle!

Taitavaa tunteiden säätelyä

Häpeän häkkini murtui

Lisää määritelmiä häpeästä

Häpeätkö sinä saamiasi määritelmiä?

Häpeän määritelmiä

Henkilökohtaista häpeää ja vähän muutakin

Tänä iltana kannattaa avata radio

Häpeä voi ilmetä näinkin

Häpeän oireita

Erinomainen luento häpeästä

Mitä jos ostaisit tänään punaisen nenän Siwasta?

Tuo mies uskaltaa elää (Tosoi-TV dokumentti)

Huomenna on nenäpäivä

Esimerkki vapaudesta

Häpeän olemuksesta

Tämä orvokki on kukkinut jo puoli vuotta

Näkökulmia pettymykseen

Stressinkin voi paikallistaa tunnekartalta.  ”Näin hallitset stressiä elämässä” –artikkelin joitakin lauseita tutkailemalla voi selvästi huomata stressin sijoittuvan tunnekartan vasempaan alalaitaan, sillä niin monet tuon artikkelin tunnesanat löytyvät myös sieltä.  Tuo Suur-jyväskylän lehdessä 25.8.2010 julkaistu psykologian professori Pirkko Räisäsen laatima selostus stressistä sisältää muun muassa seuraavat suoraan siteeraamani lauseet.  Suluissa olevat tunnesanat ovat itse lisäämiäni tunnetarkennuksia:

”Tasapaino ulkoisen vaatimuksen ja omien voimavarojen välillä horjuu.”

”On tutkittu, että naisilla ihmisen vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja henkilökemiaan liittyvät ristiriidat aiheuttavat muita ärsykkeitä suuremman stressin.”

”Stressi aiheuttaa stressihormonierityksessä kasvua ja sympaattisen hermoston aktivoitumista, jotka vaikuttavat elimistön vastustuskykyyn ja asettavat ruumiin taisteluasemiin (uhka).”

”Stressissä psyykkiset oireet liittyvät sen aiheuttamiin muutoksiin aivojen välittäjäaineissa, kuten domamiimin lisääntymiseen.”

”Liiallinen aistien valpastuminen saattaa aiheuttaa ylivireyden, jossa järkevä toiminta heikkenee (kiire), ja avuttomuus lisääntyy.  Seuraa pelon tunne, ahdistus, epävarmuus (aavistus) ja lamaantunut käytös (jähmeys).”

”Tiedetään, että pitkään jatkunut voimakas stressi altistaa useille eri sairauksille (oireilu).”

”Psyykkisistä sairauksista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja päihdeongelmat.”

Oletukseni onkin, että mistä tahansa tunteesta kirjoitetusta laajemmasta tekstikokonaisuudesta voi löytää  merkittävässä määrin  tunnesanoja, jotka ympäröivät kyseistä artikkelin käsittelemää tunnetta tunnekartalla.  Tämä kirjoitukseni on vain yksi esimerkki tästä tunnekartan sisältämästä vieritunneominaisuudesta.  Mahdollista pro gradu –tutkielmaa varten tämän tyyppinen tutkiva lähestymistapa lienee yksi käytännöllisimmistä tavoista käsitellä tunnekarttaa.

Stressin hallinnasta vielä seuraava oivallus.   Esimerkkiartikkelin lopussa Pirkko Räsänen toteaa, että kielteisen tyyppisestä stressistä voi päästä eroon  joko vaikuttamalla ulkoisiin tekijöihin tai kasvattamalla sisäistä vastustuskykyä elämän paineita vastaan.

                 Tuntemisiin,

                 Pelle

Onko tunteiden tunnistamattomuus  ongelmasi? Kiinnostaisiko sinua oppia ilmaisemaan ja tuntemaan 412 erilaista tunnetta?  Tämän mahdollistava videoklippeihin, ääninäytteisiin ja tunnemääritelmiin perustuva  tietokoneohjelma on hankittavissa yksityiskäyttöön  noin 50 eurolla.  Mind Reading Emotions Library  on Cambridgen yliopiston professori Simon Baron-Cohenin ja työryhmänsä toteuttama opetusohjelma.  Siitä voi olla hyötyä ja iloa sekä taiteilijoille, jotka työssään tai harrastuksissaan ilmaisevat tunteita, että myös ihmisille, joille tunteiden tunnistus on hankalaa esimerkiksi Aspergerin syndroman tai aleksitymian takia.

Seuraavan linkin kautta voit tutustua demoesitykseen tuosta ohjelmasta.  Suosittelen "view shockwave demo" - muotoa saadaksesi elävämmät videoesitykset tietokoneen näytöllesi:

http://www.jkp.com/mindreading/demo

Simon Baron-Cohenin kehittämä tunne-erottelujärjestelmä perustuu 24 kategoriaan luokiteltuun 412 eri tunteeseen.  Demossa voi tutustua kategoriaan EXCITED  (innostunut).  Huomasin, että näin tarkassa tunne-erottelussa kielimuuri tulee helposti esteeksi aivan tarkoille käännöksille.   Seuraavassa on oma versioni demossa esiintyvien tunteiden suomenkielisistä vastineista:

Seikkailumielinen (adventurous)                       uskallus

Vireä  (alert)                                                       vireys

Intomielinen  (ardour, zealous)                          kiihko

Yllättynyt  (aroused, stimulated)                        hämmästys

Kiinnostunut  (enthustiastic, optimistic)            innostus

Innostunut  (excited, thrilled)                             innostus

Energiaa pursuva  (exhilarated)                          elinvoima

Poissa tolaltaan oleva  (hysterical, frenzied)      innostus

Vaikuttunut  (inspired, stirred)                           innostus

Vahvistunut  (invigorated)                                  pirteys

Motivoitunut  (keen, motivated)                         vastuu

Älyllisesti innostunut  (lively, ebullient)            innostus

Palautunut  (refreshed, revived)                          elinvoima

Määrätietoisen energinen  (spirited, buoyant)    tarmo

Hieman huvittunut  (titillated)                            innostus

Säteilevä  (vibrant, radiant)                                 eheys

Tunnekartalle www.taiwas.net/tunteet sijoitettuina nämä tunteet levittäytyvät suhteellisen laajalle alueelle.  Tästä voinee päätellä, ettei mitään ehdottoman yleispätevää esitystä ole mahdollista laatia ihmisen tunnemaailmasta.  Toisaalta tunnekarttamalliin kuuluu myös edellisessä  kirjoituksessa mainitsemieni likitunteiden lisäksi myös sukulaistunteiden käsite..  Näin Mind Reading Emotions Libraryn tässä EXCITED –kategoriassa esittelemät hämmästys, innostus, vireys, tarmo, uskallus, elinvoima, pirteys, kiihko, vastuu, eheys voisivat tavallaan olla positiivisesti innostuneen ihmisen yleisiä tuntomerkkejä.

 Lisäksi on todettava, että nämä tunteidentunnistusmallit eroavat toisistaan vaatimansa välineistön sekä tarjoamansa esittelytavan suhteen paljonkin.  Uskon ja toivon, että Mind Reading  Emotions Library auttaa jo tuolla demollaan monia tämän tunnekarttasivuston kävijöitä kohti entistäkin rikkaampaa tunneilmaisua.

               Tuntemisiin,

               Pelle

Varsinkin lapselle puhuttaessa äänen korkeus saattaa merkitä enemmän kuin käytetyt sanat.  Esimerkiksi hyväksyntä ilmenee lauseessa ensin hitaasti nousevana ja sitten taas normaalitasolle laskeutuvana äänenkäyttönä.  Sen sijaan paheksunnan ollessa kyseessä äänensävyn tulee tehotakseen olla korostetun matala ja sanojen tavutuksesta tulee kuulua tietty iskevyys.

Puheen melodia ja äänellinen vaihtelevuus kuvaa tunteita ja korostaa  puheen sisältöä aikuisillakin.   Iloisen ihmisen puheen nopeus kiihtyy, äänenkorkeus nousee sekä äänenkorkeuden vaihteluväli kasvaa.  Lisäksi lauseen tärkeimmät sanat painotetaan nostamalla äänenkorkeutta hieman. Surullisessa mielentilassa puheen tempo taas hidastuu, äänensävy laskee ja ääni muuttuu yksitoikkoisemmaksi.

Näistä tutkimustuloksista voit lukea lisää Diane Deutschin artikkelista ”Speaking in Tones”, joka julkaistiin Scientific American Mind –lehden heinä-elokuun numerossa.  Tuon melkoisesti muitakin tunteita käsitteleviä artikkeleja sisältävän lehden voi täällä Jyväskylässä hankkia vaikka Seppälän Prismasta tai Savelan K-Länsiväylästä.

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=speaking-in-tones-jul10#comments

Sama tempon ja eloisuuden muutos näkyy myös ihmisen muussa kehonkielessä.  Kadulla hitaasti laahustava, mutta muuten terveen oloinen mies ei ilmeisestikään ole saanut sinä päivänä palkankorotusta.  Sikäli mikäli hänellä on työpaikkaakaan, mistä palkkaa tulisi.

Tämä tuntuu näin kirjoitettuna itsestäänselvyydeltä, mutta kun opimme paremmin lukemaan toistemme käyttämää kehonkieltä, niin pystymme myös paremmin valitsemaan tilanteeseen sopivat sanat.  

                Tuntemisiin,

                Pelle

HYVÄKSYNTÄ löytyy tunnekartalta www.taiwas.net/tunteet kello kolmen suunnalta kolmannelta kehältä keskipisteestä lukien

PAHEKSUNTA puolestaan sijaitsee kello puoli kahdeksan suunnalla niinikään kolmannella kehällä

ILO on kello kahdentoista kohdalla neljännellä kehällä.

SURU taas sijaitsee aivan sitä vastapäätä tunnekartan keskipisteen toisella puolella

Psykologia 2010 –kongressi järjestetään 18. – 20.8. 2010 Jyväskylässä:

http://www.psykologia2010.org

Tämän Psykologia 2010 –kongressin kohderyhmänä ovat myös psykologian opiskelijat, joista jotkut saattavat vielä olla etsimässä pro gradu –aihettaan.   Niinpä toistan alkukesällä tekemäni tarjouksen:  SDG*Tunnekartta on mahdollista ottaa pro gradu – tutkielman aiheeksi.  Tämä aivan uudentyyppinen,  pallon muotoon projisoitu, mutta myös kaksiulotteisena tarkasteltavissa oleva tunnemaailma antaa mahdollisuuden lähestyä tunteita ja niiden dynamiikkaa hyvin monelta eri näkökulmalta.  Ehkäpä sait jo jonkinlaisen käsityksen siitä Psykologia 2010 –kongressin tapahtumapaikan ilmoitustauluille jaetuista tunnekartoista.

Tarkasteltuani kansainvälisessä tiedemaailmassa tähän asti internetissä julkaistuja yleiskatsauksia ihmisen tunnespektristä väitän, että SDG*Tunnekartta on hyvin kilpailukykyinen nykyisin psykologisessa tiedeyhteisössä hyväksyttyjen tunnemallien rinnalla.  Se on käännetty jo englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi.   

 Mutta ennen kuin SDG*Tunnekartta voidaan tieteellisin kriteerein hyväksyä varteenotettavaksi tieteelliseksi malliksi psykologian alalla, niin jonkun on ensin rohkaistuttava tekemään siitä pro gradu – tutkielma.  Sen jälkeen tuota pro gradu -tutkielmaa voidaan käyttää lähdeaineistona tieteellisissä artikkeleissa.  Tunteet ovat kansainvälistä kieltä ja  niinpä tämä tunnemalli on mahdollisesti  sovellettavissa kulttuurirajojen ylikin.

     photo : Robert Praksa via www.sxc.hu

Tässä olisi sinulle auki oleva ovi mahdollisesti kansainvälisestikin merkittäviin tutkimuskuvioihin:

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2530350

Olen saanut tänä kesänä jo suullisen lupauksen SDG*Tunnekartan sijoittamisesta erään suomalaisen yliopistotaustaisen nettisivuston linkiksi.  Tämä kannustava yhteistyöuutinen yhdessä useiden Suomesta ja Yhdysvalloista saamieni tunnekarttaa koskevien suositusten kanssa rohkaisee toivottavasti sinua tai jotain tuttavaasi ottamaan tämän tarjoamani haasteen vastaan.  Näin Psykologia 2010 –kongressin antina sinulla saattaa olla kotiinviemisinä erittäin moniulotteinen tutkimuskohde.

Psykologian alan ammattilaisille suosittelisin tästä Tunnetupa-blogista seuraaviin kategorioihin  tutustumista:

-TUNNEKARTTA

-tunnekarttaextra

Vaikka olen yli kymmenen vuoden kehitystyön ajan perehtynyt tähän tunnekarttaan hyvin kriittisinkin mielin, niin yllättäen siitä löytyy aina vain uusia ulottuvuuksia.  Se on kuin kaleidoskooppi, joka avaa joka päivä uudenlaisen ikkunan tunteisiin.

              Tuumasta toimeen,

              Pelle Gudsson

SDG*tunnekarttamallikin www.taiwas.net/tunteet lienee luettavissa dimensionaalisiin tunneteorioihin, koska siitä löytyy selvästi kahdeksan akselia (circumplex-malli):

Hyvän läsnäolo –akseli kohti pohjoiseen

Toimitaan oikein –akseli kohti koillista

Tyydyttävä suhde -akseli kohti itää

Luovuttaminen -akseli kohti kaakkoa

Hyvän puuttuminen –akseli kohti etelää

Ei toimita oikein –akseli kohti lounasta

Epätyydyttävä suhde –akseli kohti länttä

Tavoitteellisuus –akseli kohti luodetta

Yksinkertaiset nelikentät ovat nopeammin hahmotettavissa:

http://matrixpsychology.blogspot.com/2008/03/miller-mood-maps.html

Esimerkiksi Louhivuoren ja Saarikallion ”Musiikkipsykologia”- kirjassa kuvataan musiikin tunnetilojen analysointiin paremmin soveltuvaa nelikenttää, jossa käytetään vain miellyttävyys- ja vireystila-akseleita.

Mikko Viinikainen esittelee seuraavalla sivustolla tarkemmin dimensionaalisia tunnemalleja:

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:J-xKHsYZs1EJ:https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tfy-99.3720/luennot/Tfy-99_3720_luentokalvot_3.pdf+dimensionaalinen+malli,tunteet&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESj6-maQ6U0Eyc8hIrsfiJCICjgdmdc66Uz-sshbc2HQCvEgFZIKGN1IQG6chU-kkoRwxvLbXtIZgj9uKkE84W1dMUtKhGh0L3FkM-LJX0UAd5oi6UrUxKkjXmKlKX_Qr1BA5CrP&sig=AHIEtbSu88bPb0ABPujXmWGEIUTlk0U9Dw

SDG*tunnekarttamallin erikoisuus on sen pallonmuotoisuudessa.  Niinpä kaksiulotteiseen tasoon kuvattuna kartan ulkoreunalla sijaitsevien vieritunteiden  hahmottaminen on melko vaikeaa.  Kuulinkin eilen idean, että tämä tunnekartta voisi olla vielä enemmän edukseen, jos sen  muuttaisi tietokoneella kolmiulotteisesti joka puolelta tarkasteltavaksi.  Ensin on kuitenkin tavoitteena luoda konkreettinen pallopinnalle kirjoitettu tunnesanasto.

                Tuntemisiin,

                Pelle

Etsitkö sinä itse tai tunnetko jonkun, joka hakee mielenkiintoista aihetta pro gradu-tutkielmaan?

Oheinen TUNNEKARTTA on  pallonmuotoisen   tunnemaailman  kaksiulotteinen projektio, jota voi tutkia tietokoneen näytöltä tai kehystettynä huoneentauluna  kotona ja julkisissa tiloissa.  Siitä  löytyy yhteensä 121 tunnetta erittäin harkiten sijoitettuina.

TUNNEKARTTA on hyödyllinen apuväline tunteiden  nimeämisessä. Tunneälyn perusta  on juuri tunteiden nimeäminen.  Jo yksistään sillä keinolla osa negatiivisten tunteiden haitallisesta vaikutuksesta poistuu.  TUNNEKARTTA avaa myös laajan näkymän positiivisiin tunteisiin.  Niitäkin voi ilmaista minä-viestein, jolloin ihmisten välinen vuorovaikutus tehostuu.

TUNNEKARTTA  vaikuttaa yli vuosikymmenen kriittisen tutkiskelun jälkeenkin sen verran vakavasti otettavalta innovaatiolta, että se kannattaisi ilmeisesti saattaa tieteellisen tutkimuksen piiriin.  Ensimmäinen askel olisi pro gradu –tutkielman tekeminen  siitä.  Koska TUNNEKARTTA on poikkitieteellinen innovaatio, niin sitä voisi tutkia monestakin eri näkökulmasta.  Varsinkin psykologian, kielitieteen, teatteritieteen ja teologian aloilla TUNNEKARTALLA lienee paljon annettavaa.  Käsittääkseni koko maailmassa ei ole julkaistu näin kattavaa ja kompaktia esitystä tunnemaailmasta.

Seuraavista linkeistä selviää TUNNEKARTAN tausta tieteellisin termein ilmaistuna:

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2199536

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2200978

Osoitteesta www.taiwas.net/tunteet voit  yläpalkin SUOSITUKSET-palkkia klikkaamalla tutustua TUNNEKARTAN tähän mennessä saamiin myönteisiin lausuntoihin.  TUNNEKARTTA on  herättänyt  jo mielenkiintoa myös Yhdysvalloissa, Ruotsissa sekä Itävallassa.  TUNNEKARTTA on käännetty  englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi, jotka versiot ovat myös tunnekarttasivustolta vapaasti tutkittavissa.

Mikäli tämä kirjoitus innosti sinua, niin yhteystietoni löytyvät englanninkielisen tunnekarttasivuston www.taiwas.net/emotions  CONTACT-palkin takaa.

                  Tuntemisiin,

                  Pelle Gudsson

Kesän kunniaksi innostuin laatimaan entistäkin selkeämmän tunnekarttaversion.  Se on helppo suosikkisivustona skaalata tietokoneen näytölle tunne-elämän pohdiskeluja varten  ja lukea sitä vuorotellen uudelleen muotoillun  tunnekartan lukuohjeen kanssa.  Ehkäpä se jopa innostaa sinua miettimään, josko kotisi ovi- tai seinäpinnoilta löytyisi sopiva paikka tunnekartalle. Sisustuselementtinä kehystetty tunnekartta herättää varmasti huomiota ja ehkäpä keskusteluakin.  Se on nopeasti tulostettavissa  seuraavasta osoitteesta :

http://www.keepandshare.com/doc/1945005/tunnekartta-105k?da=y

Koska tunnekartan sisäistäminen ei käy ihan käden käänteessä, muokkasin myös tunnekartan lukuohjeet uudelleen.  Tämä tuloste on suunniteltu otsikoltaan ja alaviitteiltään yhteensopivaksi  uuden tunnekartan kanssa :

http://www.keepandshare.com/doc/1946833/tunneselitys-53k?da=y

Toivotan sinulle antoisia hetkiä tunnekartan parissa,

            t. Pelle

PS.  Tunnekartta on tarjolla aiheeeksi pro gradu-tutkielmaan jollekin psykologian, kielitieteen, teatteritieteen tai teologian opiskelijalle.  Tunnekartan  taustaa tieteellisessä mielessä selvitellään allamainituissa kirjoituksissa :

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2199536

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2200978

Löytyipä pienen etsinnän jälkeen aika kattava tunnekaavio ihmiskasvoista piirroskuvineen ja kasvonosien erilaisine reaktioineen sivustolta :

http://cedarseed.deviantart.com/art/Emotions-and-Facial-Expression-47118559

Laaja tutkielma on tarkasteltavissa tietokoneen näytöltä klikkaamalla pienoiskuvaa, mutta sen printtaaminen maksaa aika paljon.  Opiskeltuasi tuota piirtäjien avuksi laadittua kaaviota voit miettiä, mistä seuraavan sivuston ilmeet kertovat :

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/08/090813142131.htm

Viikonloppuna voitkin sitten tehdä kenttätutkimusta tarkkailemalla tapaamiesi ihmisten kasvoja aivan uusin silmin.

                         Tuntemisiin,

                         Pelle

Löysin helposti käytettävän sivuston, jossa voit harjoitella ilmeitten tunnistusta.  Siitä voi olla sinulle paljonkin apua, koska sekunnin murto-osia kestävät mikroilmeet ovat aikuisten välisessä kommunikaatiossa hyvin merkittävässä roolissa.  Lisäksi ne ovat luotettavampia tunteiden paljastajia kuin sanat.  Testin löydät osoitteesta :

http://www.cio.com/article/facial-expressions-test

Kannattaa tehdä tämä testi useaan kertaan, koska on havaittu tämän tyyppisten tehtävien kehittävän mikroilmeiden tunnistamista myös arkipäivän kohtaamisissa.  Seuraavalta sivustolta voit tilata kattavampia testejä käyttöösi :

http://www.humintell.com

Animoituja tunteita ilmaisevia kasvoja löytyi netistä useitakin.  Teen niistä koosteen lähiaikoina. Seuraavassa videossa näet melkoisen kuminaaman, joka on ihan  aitoa lihaa, verta ja nahkaa :

 http://www.youtube.com/watch?v=pSXcs556A9A&feature=related

Pystytkö tekemään nuo ilmeet hänen mallinsa mukaan?  Itse tajusin parikymmentä vuotta sitten, että minulla on kyky matkia toisten ilmeitä ja sitä kautta päästä perille heidän tunteistaan.  Ehkä tuo kyky on jossain määrin kaikilla tai ehkä toiset pystyvät lukemaan tunteita peilisolujen avulla.  Peilisoluista voit lukea vuodelta 2005 kattavan Tiede-lehden artikkelin osoitteesta :

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=579

Tulipa aika paljon asiaa tämänpäiväiseen kirjoitukseeni. 

                          Ilmeilemisiin,

                          Pelle

Johtajien tunteistakin on tehty pro gradu –tutkielma.  Sen mukaan johtajat välttävät ainakin voimakkaiden vihan tunteiden avointa ilmaisua estääkseen vuorovaikutustilanteiden lukkiutumisen.  Tämä Terhi Torpon Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tekemä tutkielma ”Emotionaalisesti haasteelliset  tilanteet johtajan työssä” on luettavissa osoitteesta :

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10844/ttorpo.pdf?sequence=1 

Löysin tälle sivustolle Jyväskylän yliopiston sähköisen aineiston julkaisuarkiston kautta :

jyx.jyu.fi

Kunhan hieman kiireettömämmät ajat koittavat, niin etsinen sieltä muitakin tunnetutkimuksia.

                              Tunteilemisiin,

                              t. Pelle

 VIHA sijaitsee tunnekartalla kello yhdeksän suunnassa neljännellä kehällä

Tunteiden säätelystä kirjoittamani referaatti Mikael Saarisen ja Marja Kokkosen teoksen ”Tunneäly – kohti KOKOnaista elämää” pohjalta on tuossa alapuolella luettavissasi.

Periaatteessa kielteisinä pidettyjen tunteiden syntymistä ei voi täysin estää, eikä niiden tukahduttaminen ole oman fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta järkevää.  Kuitenkin tunteiden tasoon ja niiden vaikutusaikaan kykenemme vaikuttamaan.  Näitä tunteiden säätelykeinoja kannattaa käyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunteiden ilmettyä.

On ainakin kaksi hyvää syytä, miksi tunteiden säätelyä kannattaa käyttää.

      ”Liian voimakkaiden tunteiden säätely”

      ”Tunteista johtuvan häiriökäyttäytymisen hillitseminen”

Ensiksi mainitun tunteiden vaimentamisen myötä oma stressitasomme pysyy alhaisempana ja sosiaaliset tilanteet muodostuvat miellyttävimmiksi. Usein tunneperäiset häiriökäyttäytymisen muodot kuten väkivalta, alkoholin väärinkäyttö sekä syömishäiriöt ja monet riippuvuudet ovat tietyssä määrin hallittavissa tunnesäätelyn avulla.

Tunteiden säätelyn menetelmiä on kahdenlaisia.  Tunteisiin voidaan vaikuttaa sekä fyysisellä toiminnalla että mielen liikkeisiin aktiivisesti vaikuttamalla eli ajattelun avulla.  Esittelen molemmista menetelmistä kymmenen erilaista toimintamallia.

Toiminnallisia menetelmiä :

-korviketoiminta

-itseilmaisu seurassa tai yksin

-välttely, joka on usein vain tilapäisratkaisu

-myönteisen ympäristön etsintä ja luominen

-liikunta nautinnon antajana ja huomion poissuuntaajana

-musiikki kuunneltuna tai itse tuotettuna

-nukkuminen

-syöminen

-rentoutusharjoitukset

-sopivan avun hakeminen

Ajatteluun perustuvia menetelmiä :

-mahdollisten kehon oireiden tiedostaminen tunneperäisiksi

-myönteinen ajattelu

-syy-seuraus –suhteiden huomaaminen

-tunteen nimeäminen, jos riippuvuuskäyttäytyminen alkaa hallita elämää

-tunteen hyväksyntä

-erilaisten näkökulmien etsintä tilanteeseen

-itsensä lohduttaminen mieluisia asioita muistellen

-omien elämänhallintataitojensa löytäminen

-aktiivinen ratkaisujen hakeminen

-vaihtoehtoisten käytösmallien luominen

Marja Kokkosen tunteiden säätelystä laatiman väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa sivustolta :

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/09/tiedote-2007-09-18-15-03-34-361493

Tältä pohjalta on hyvä lähteä tutkailemaan, josko vielä jotain muitakin tunteiden säätelykeinoja olisi maailmalla kehitelty.  Niistä löydöksistä kerron lisää tässä sarjassa.

                                    Tunteilemisiin,

                                     Pelle

Tunteiden nimeämistä helpottavaa SDG*tunnekarttamallia tarkasteltaessa voi selvästi huomata, että siinä on pyritty kohti ”sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys” (Hakkarainen ym. 2005, 89). Tästä saa käsityksen lukemalla sivuston www.taiwas.net/tunteet  LUKUOHJE-yläpalkin takaa ilmestyvän selostuksen tunnekartan rakenteesta. 

Tämä tunnekarttamalli muistuttaa perusolemukseltaan itseorganisoituvaa karttaa, jota käytetään muun muassa puheentunnistuksessa.  Kuitenkaan tämä pallonmuotoinen tunnesanojen projektio ei ole itseorganisoituva kartta, koska tunnesanoja ei ole sijoitettu paikoilleen matemaattisten algoritmien avulla.  Olen kuitenkin käyttänyt itseorganisoituvan kartan verbaalisia muodostamisperiaatteita apunani karttaa laatiessani. Tästä yhtenä osoituksena on tunnekarttasivuston www.taiwas.net/tunteet yläpalkiston kautta löytyvä  TUNNELUETTELO, johon keräämiäni paria tuhatta tunnetta olen käyttänyt tunnekarttamallin aineistona.  Kolmiulotteista tunnekarttamallia, jonka esitysmuodolle ei vielä ole löytynyt sopivaa tieteellistä käsitettä, voidaan käyttää tunteiden tunnistamiseen sen sisältämien kahdeksan nimetyn akselin avulla.

Edellisessä kirjoituksessani tunnekartan synnyn yhteydessä mainitsemani arvauksenomainen tieto eli ”abduktio  on ainoa päättelymuoto, joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia ja tietoa” ( mt, 324).  Lisäksi poikkitieteellinen opiskelu on usein välttämätöntä uuden tiedon rakentamisessa (mt, 256).  Tunnekartan luomisen yhteydessä olen käyttänyt muun muassa filosofisia, psykologisia, teologisia sekä kielitieteellisiä lähdeteoksia.   Tunneluettelon keräämisen yhteydessä olen hyödyntänyt myös kaunokirjallisuutta.

Bereiterin luoma tiedonrakentamisen käsite tarkoittaa yhteisöllisesti, prosessin omaisesti ja päämäärätietoisesti aikaansaatuja uusia ajatusmalleja, joita kutsutaan käsitteellisiksi luomuksiksi.  Tunnekarttamallikin voidaan ymmärtää sellaiseksi.  Olen luomisprosessin aikana saanut rakentavaa palautetta tunnekartasta, jota olen sitten vuosien saatossa hyödyntänyt luodakseni mahdollisimman järjestelmällisen rakenteen. 

Karttamuotoinen esitys toimii tietoedustuksena eli se paljastaa kartan laatijan ajattelun ja mitä kaikkea hän haluaa sillä ilmaista (mt, 152). Lisäksi haluaisin vedota Alasuutarin (1994,201) toteamukseen, että yksittäiseen tutkimuskohteeseen on hankala tarttua ilman, että liittäisi sitä ympäristöönsä, johon kuuluu ”vastakohtia ja rinnasteisia ilmiöitä”. Tunnekarttamalliinhan sisältyvät olennaisena osana vastatunteet.

Hakkaraisen (2005,385)  kirjan loppulauseeseen yhtyen toivon, että tunnekartta olisi yksi työkalu, jonka avulla ”voimme ehkä systemaattisesti  tuottaa sellaisia oppimiskokemuksia, joita ihmiset aikaisemmin kokivat vain satunnaisesti.”  Muutamissa ohjausharjoitteluissa olen jo huomannut ihmisten saavan aivan uudenlaisia oivalluksia tunteiden dynamiikasta tunnekarttamallia tarkastellessaan.

Opiskeluni ovat vielä hyvin alkuvaiheissa   Päästäkseni itse tieteellisesti hyväksytyllä tavalla tutkimaan tätä tunnekarttamallia, minun pitäisi mahdollisesti opiskella väitöskirjaasteelle, jonka jälkeen vasta voisin syventyä tämän luomukseni tieteelliseen arviointiin.  Siispä rukoilen ja pyydän, että joku ottaisi tunnekarttamallinsa pro gradu-työnsä aiheeksi. Käsittääkseni tätä aineistoa voisi tutkia ainakin psykologian, lääketieteen, kielitieteen, liikuntatieteen, teatteritieteen  että myös teologian näkökulmista.

Kysyessäni PsL, FT Mikael Saariselta, onko Suomessa tutkittu tunteiden nimeämistä, hän totesi tietävänsä vain FT Seija Tuovilan tutkimuksen  http://herkules.oulu.fi/isbn9514278070/isbn9514278070.pdf , jonka lopputulokset  (sivu 5) suomalaisten tärkeimpien tunteiden osalta täsmäävät tunnekartan tärkeimpien perustunteiden kanssa.  Lisäksi emerita professori Lea Pulkkisen vuonna 1994 laatima "Emootion ja käyttäytymisen säätelyn malli" muistuttaa mielestäni SDG*tunnekarttamallia, kun tutkitaan sen ylösalaisin käännettyä peilikuvaa (vrt. Pulkkinen 1997,24 ja https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4205/Niemi_Rasanen_Sokka.pdf?sequence=2  s.19).   On myös huomattava, että yleisesti käytetyn Plutchikin tunnemalliin keltainen, punainen ja sininen terälehti ovat aivan identtiset SDG*tunnekartan tunneskaalojen kanssa, kun tunnekarttaa tarkastellaan pallon etelänavalta.  Myös  violetissa ja vihreissä terälehdissä on paljon yhtäläisyyksiä tunneskaaloihin. SDG*tunnekartta on kuitenkin kokopalloprojektio tunteista, kun Plutchikin malli on vain puolipallo. Tunteiden vaikutusta hengitykseen ei ole kovinkaan paljoa tutkittu.  Tähän päätelmään tuli tunnekartasta suosituksensa antanut, tunnustettu amerikkalainen näyttämökouluttaja Avner Eisenberg.  Hänen mielestään tunnekartassa olisi aineksia jatkotutkimuksiin.

Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyön ja taitavan työnjaon avulla (Hakkarainen ym., 328). Mikäli en Suomesta löydä kiinnostuneita yhteistyötahoja, tarjoan SDG*tunnekarttamallia ulkomaiden yliopistoihin tutkimuksen kohteeksi.

                                     Yhteydenottoa toivoen,

                                     Pelle Gudsson

Mahdollisen vastauksesi sähköpostiosoitteineen voit kirjoittaa kommenttina.  En julkaise sitä, mutta saan siitä yhteystiedon, jonka mahdollistaa sähköpostikirjeenvaihdon.                                             

Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005.  Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.

Alasuutari, P. 1995. Laadullinen tutkimus.

Pulkkinen, L. (toim.) 1997. Lapsesta aikuiseksi.

Tunnekartalle löytyy myös tieteellisin termein ilmaistuna taustatarinansa.  Ehkäpä tämä kirjoitus rohkaisee niitä Tunnetuvan lukijoita, jotka ovat opiskelemassa jotain tunteisiin liittyvää alaa yliopistossa, ottamaan tunnekartan omien harjoitustöidensä tutkimuskohteeksi.

SDG*tunnekartta on tunnekarttamalli, jonka tarkoitus on selkeyttää kokonaisnäkemystä yleisinhimillisestä tunnemaailmasta luodaten sille tyypillisiä ominaisuuksia.   Se on koottu kvalitatiivisin menetelmin.  Lähdeaineistona on käytetty lehti- ja kirja-artikkeleita, radio-ohjelmia ja muita äänitelähteitä sekä omia havaintoja.   Induktiivinen periaate eli yksityisestä yleiseen kurottuva lähestymistapa oli tunnekarttamallin koostamisvaiheessa selvästi nähtävissä.  Sekä tunnekartan luomisen alkuvaiheissa että myös sen hengitystä käsittelevässä osion keksimisessä on hyödynnetty abduktiota eli arvauksenomaista tietoa

Tunnekarttamallia varmistava kvantitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä, mutta eräs mahdollinen tutkimusmetodi on jo hahmoteltu sekä sen käyttöä pienimuotoisesti kokeiltu.  Tuossa tutkimusmenetelmässä vertailtaisiin tiettyjen tunteiden lähi- eli vieritunteiden vastaavuutta kyseisistä tunteista kirjoitettujen teosten käyttämiin tunneilmaisuihin.

                            Yhteydenottoasi odotellen,

                            Pelle Gudsson

Mahdollisen vastauksesi sähköpostiosoitteineen voit kirjoittaa kommenttina, jota en kuitenkaan julkaise.  Saan siitä yhteystiedot, joiden avulla sähköpostikirjeenvaihto voi alkaa.

Paha olo.  Outo tunnemöykky sisällä. Vaivaako sinua siis epämääräinen paha olo?

Nyt voit testata, voisitko tunnekarttaa ja Tunnetuvan kirjoituksia seuraamalla nimetä tuon tunteen tarkemmin. Esittelen seuraavassa loogisesti etenevän tunteiden nimeämistä helpottavan vuokaavion prototyypin. 

Luonnollisesti tämä TUNNEHAARUKKA on hyvin karkea yksinkertaistus siitä, miten ihminen voi tunnistaa tunteitaan.  Silti joku teistä Tunnetuvan vierailijoista saattaa ihan konkreettisesti hyötyä tästä tunteiden nimeämisen apuvälineestä.  Lisäksi se havainnollistaa niitä tunnekartan ominaisuuksia, joista tunnekarttasivuston lukuohjeita laatiessani en vielä itsekään ollut perillä.  On ollut vähän samanlainen tunne kuin uuden kännykän kanssa : aina silloin tällöin huomaa uusia käyttötapoja.

Tunnekartan kahdeksalle, keskipisteestä eri ilmansuuntiin suuntautuville tunneskaaloille on löytynyt nimet, joita esittelen tarkemmin TUNNESKAALOJA -kategoriassa : "TYYDYTTÄVÄ SUHDE", "LUOVUTTAMINEN", "EI TOIMITA OIKEIN", EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE", "TAVOITTEELLISUUS", "HYVÄN LÄSNÄOLO", "TOIMITAAN OIKEIN".

Toisena uutuutena tunnekartan jakautuminen kahteen osaan sen mukaan, koetaanko joku tunne myönteiseksi vai kielteiseksi on tarkentunut.  Luoteesta kaakkoon kulkeva hieman polveileva kateus-häpeä  -akseli erottaa toisistaan välttelyä tai lähestymistä painottavat tunteet.

TUNNEHAARUKKA-menetelmän vaiheet:

ONKO OLOSI SELLAINEN, ETTÄ HALUAISIT VÄLTTÄÄ SITÄ ?

-Jos vastasit kyllä, voit tarkistella tunnekartan poikki vinoittain alaspäin kulkevan kateus – häpeä  - akselin alapuolisia tunteita.  Löydät kartan sivustolta

www.taiwas.net/tunteet

klikkaamalla TUNNEKARTTA-palkkia

-Jos haluaisit nykyisen tunnetilasi jatkuvan, sen nimi saattaa löytyä tuon akselin yläpuolelta.

ONKO HENGITYKSESI SISÄÄNHENGITYSPAINOTTEINEN?

-Jos vastasit kyllä, voit lukea Tunnetuvan TUNNEKARTTA-kategoriasta 

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/category/T U N N E K A R T T A 

seuraavat kirjoitukset:

”HYVÄN PUUTTUMINEN”

”EI TOIMITA OIKEIN”

”EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE”

”TAVOITTEELLISUUS”

-Jos hengityksesi on uloshengityspainotteinen, tunteesi saattaa löytyä tuon kategorian muista lainausmerkein otsikoiduista kirjoituksista.

KUULUUKO NYKYISEEN TUNNETILAASI JOTAKIN NÄISTÄ TUNTEISTA?

KIINTYMYSTÄ   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2077624

INHOA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2064119/-luovuttaminen

SURUA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2057220

PELKOA  http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2034729

VIHAA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2024799/epatyydyttava-suhde/

IHAILUA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2014187

ILOA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2003572  

USKALLUSTA   http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/1991797  

HALUATKO  LUKEA TARKEMPAA SELOSTUSTA MAHDOLLISESTA TUNTEESTASI? 

Kun olet määritellyt tunnetilasi summittaisesti nimeämällä jonkin lainausmerkein nimetyn tunneskaalan, voit tutustua kesä-heinäkuisesta TUNNESKAALOJA -kokonaisuuden avulla tarkemmin tuon suuntaisiin tunteisiin.

http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/category/t u n n e s k a a l o j a 

EIKÖ TUNNETILASI LÖYDY TUNNESKAALOILTA ?

Mikäli tunnetilasi ei vaikuttaisi soveltuvan mihinkään tunneskaalaan, niin seuraavan kahdeksan tunteen luettelo, joka löytyy tunnekartan ulkokehältä kuljettaessa myötäpäivään kello yhdestä kello yhteentoista voi olla avuksi :

vapaus - turva - häpeä - tuska - ahdistus - uhka - kateus - täyttymys

HALUATKO TARKENTAA TUNNETILASI NIMEÄ ?

Kun olet löytänyt tunnetilaasi mahdollisimman hyvin kuvaavan nimen, voit vielä tarkentaa sitä tutkimalla sen tunteen ympärillä sijaitsevat kahdeksan lähitunnetta/vieritunnetta.

MITÄ VOI TEHDÄ TUNTEEN NIMEÄMISEN JÄLKEEN?

Tunteen nimeämisen ja sen hyväksymisen jälkeen siihen liittyvät tuntemukset ovat kohdattavissa.  Niin tuo tunne ei enää kuluta elinvoimaasi. Tunteiden nimeämisen tekniikasta ei löydy kovinkaan paljon kirjallista aineistoa.  Siksi laadin näinkin pitkän esityksen aiheesta. Tunteiden jatkokäsittelystä löytyy suomenkielelläkin jo kiitettävästi kirjallisuutta, joten en paneudu siihen seuraavaa lyhyttä kappaletta enempää.

Turvallisin keino aloittaa tunteiden käsittely, hallinta ja säätely on rukoilu.  Voit pyytää Jeesukselta apua tunnetilasi käsittelyyn ja alkaa tunteen läpikäymisen jälkeen pienin askelin kulkea kohti jotain parempaa olotilaa.  Tuosta uudesta tavoitteesta voit saada viitteitä tunnekartan vastatunteista.  Vastatunteen voit löytää piirtämällä omasta tunteestasi viivan keskipisteeseen - rauhaan - ja jatkaa sitä viivaa tunnekartan toiselle puolelle yhtä pitkän matkan kuin on omasta tunteestasi keskipisteeseen

TUNNEKARTAN ÄÄRILAIDOILLA OLEVIEN NEGATIIVISTEN TUNNETILOJEN PITKITTYESSÄ ON SYYTÄ ETSIÄ AMMATTIAPUA TAI VERTAISTUKIRYHMÄÄ. 

On myös muistettava, että surun kohdatessa on hyväksyttävä se tosiasia, että menetyksestä toipuminen vie oman aikansa.

Mikään kartta kartta ei ole täydellinen.  Niinpä seuraavat vastatunneparit ovat lähinnä toisiaan selittäviä, eivätkä ole kovinkaan hyödyllisiä tunne-elämän hoidossa :

kiusanhalu - alemmuus,  kateus - häpeä, viive - väheksyntä

Näin pitkälle olen siis edistynyt tämän  noin 15 vuotta kestäneen tunnekartta-projektini kanssa.  Löytyisikö yhteistyötahoja, jotka haluaisivat joko saada lähiopetusta tästä aiheesta tai tehdä jatkotutkimusta SDG*tunnekartasta esimerkiksi pro gradu - työssään?  Olen juuri saattamassa loppuun aikuiskasvatustieteen perusopintoja ja ensimmäinen ohjausharjoitteluni on käynnissä. Lisäksi olen vuosien mittaan kehittänyt erilaisia demonstraatioita tunnnekartan havainnollistamiseksi.

                                    Tunnetupaterveisin,

                                    Pelle

Tässä kirjoitussarjassa käsittelemäni tunteiden hallinta ei tarkoita suinkaan tunteiden tukahduttamista.  Ilmaisematta jääneet tunteethan vaikuttavat kielteisesti jopa fyysiseen terveyteen (1).

Tuota tutkimustulosta tavallaan vahvistaa kesäkuussa 2007 UCLAn julkistama uutinen, jossa psykologian professori Matthew D. Lieberman kertoi tunteiden nimeämisen ”tuottavan terapeuttisia vaikutuksia aivoissa” (2). Tutkimuksissa koehenkilöiden aivoja tarkasteltiin fMRI-menetelmällä heidän katsoessaan joko vihaisia tai pelokkaita kasvoja valokuvista.  Kun tunne nimettiin oikein, aivojen mantelitumake eli amygdala rauhoittui.  Mantelitumakeella on hyvin keskeinen tehtävä tunteen käsittelyssä.  Tutkimuksessa puolestaan aivojen etulohkot, jotka ovat merkittävässä osassa tunteen tietoisessa säätelyssä aktivoituivat tunteen nimeämisen yhteydessä.

Tunteiden nimeämisen todetaankin yleisesti olevan tunneälyn perusta.   SDG*tunnekartta onkin kehitetty juuri sen takia, että ihmisten olisi helpompi tarrata kiinni tunteistaan ja antaa niille tarkka nimi.  Sen jälkeen tunteiden hallinta ja säätely onkin jo helpompaa.

Käytännössä tämänkertaista tunteiden säätelykeinoa voit kokeilla vaikkapa puhuessasi julkisesti.  Jos sinua jännittää, niin yksinkertaisesti vain toteat kuulijoillesi sinua jännittävän.  Sitten ei jännitä enää niin paljon.

                                  Tunteilemisiin,

                                  t. Pelle

(1)Psykologia /01/04 s. 55

(2)http://college.ucla.edu/news/07/feelings-into-words.html

Tunteiden nimeämisestä väitellyt Seija Tuovila päätyi tutkimuksessaan tulokseen, joka on yhdensuuntainen selkotunnekartan perimmäisen rakennelman eli alleviivattujen perustunteiden  kanssa.  Seija Tuovilan mukaan suomalaisten yleisimmin käyttämät tunnesanat ovat : viha, ilo, rakkaus ja suru.

Tutkimus on luettavissa osoitteessa :

http://herkules.oulu.fi/isbn9514278070/

Selkotunnekartta on nähtävissä tässä blogissa. Vain yksi kirjoitus on tuossa välissä.

Professori Petri Toiviaisen kehittä hymiöstä toiseen musiikin män, musiikin tunteita tunnistavan tietokoneohjelman demonstraatio oli Musiikki ja tunteet -päivän kohokohta.  Soitettaessa flyygelillä lyhyitä musiikkinäytteitä

    photo Kym McLeod via www.SXC.hu

power point -esityksen pyöreä kursori liikkui itsestään musiikin soljuessa korviimme. Auditorion yleisössä voi vain henkeään pidätellen todeta, että kulloinenkin hymiö vastasi juuri sitä tunnetta, joka itsessäkin virisi. Tämä ohjelma on vielä kehittelyvaiheessa, mutta sille löytynee monenmoista käyttöä valmistuttuaan.

Toinen vaikuttava hetki Eurooppa-päivänä Jyväskylän Yliopiston musiikin laitoksen tiloissa koettiin Tuomas Eerolan näyttäessä katkelman Aki Kaurismäen elokuvasta.  Kohtaus esitettin kahteen kertaan siten, että sen taustalla soi kummallakin kerralla erilainen instrumentaalimusiikki.  Tarinan juoni muuttui täysin äänimaailman vaihtuessa !

Kolmas osoitus musiikin ihmeellisestä voimasta nähtiin Suvi Saarikallion vetämässä työpajassa.  Tarkkaan valitun instrumentaalimusiikkikoosteen kuuntelun jälkeen huomattiin tunnetilojen muuttuneen positiivisempaan suuntaan.

Jyväskylän Yliopiston musiikinlaitoksen ja Helsingin Yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmät muodostavat monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön.  Se kuuluu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan vuosina 2008-2013.  Odotettavissa lienee monia hykerryttäviä tutkimustuloksia. 

Alkupaloja niistä voi nauttia tutustumalla syksyllä 2009 ilmestyvään, Louhivuoren&Saarikallion toimittamaan "Musiikkipsykologia" -kirjaan.

www.jyu.fi/musiikki/tunteet