Mielestäni papit saisivat käyttää paljon nykyistä enemmän joitakin kiroilun piiriin yleisesti luokiteltuja sanoja. Ainakin kahta niistä kannattaisi käyttää, etteivät ihmiset unohtaisi henkimaailman todellisuutta, josta Raamattukin paljon kertoo.
Iso Raamatun tietosanakirja paljastaa, että Saatana mainitaan Raamatun vanhassa käännöksessä 53 kertaa ja Perkele 34 kertaa. Jos joku lukisi Raamattunsa ääneen läpi, hän tulisi joidenkin mielestä kiroilleeksi ainakin noin monta kertaa. Paheksun sitä nykykäytäntöä, että saarnoissa vältetään näitä sanoja. Sielunvihollisesta sentään joskus kuuluu puhuttavan. Tiedän omasta kokemuksestani, että harvoin käytettynä tehokeinona ja todella sananmukaisesti tuota personoitunutta pahaa tarkoittaen ihmiset saattavat hieman säpsähtää.
Saatana ja Perkele ovat kristinuskon mukaan persoonallisen pahan nimiä. Jotkut muut Raamatussa mainitut nimensä kertovat hänen toimenkuvastaan: kiusaaja, murhaaja, valheen isä, syyttäjä, panettelija, uskovien vastustaja. Jokainen voi mielessään miettiä onko mahdollisesti ympärillämme nähtävillä Perkeleen harhauttamien ihmisten tekoja.
Onneksi Raamatussa mainitaan ainakin tuhat kertaa Jeesuksen nimi. Hän voitti Saatanan ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Lutherin mukaan Saatana on Jumalan kahlekoira, joka ei voi tehdä enempää kuin mitä Jumala sallii. Jos päästää Jeesuksen sydämeensä, niin silloin voi vastustaa Saatanan ihmismieleen syöttämiään ajatuksia Raamatun sanaan vedoten. Saatanakin tietää hävinneensä taistelun, muttei tahdo tunnustaa sitä.
Sivustoja, joissa kerrotaan, miten voi päästää Jeesuksen sydämeensä löytyy netistä melkoisen monta. Tässä on eräs niistä:
http://www.gotquestions.org/Suomi/Jumalan-anteeksiannon-saaminen.html
Jeesuksen ja Saatanan voimasuhteista antaa jonkinlaisen käsityksen näiden voimasanojen esiintymissuhteet Raamatussa. Englanninkielisessä maailmassa sanayhdistelmää ”Jesus Christ” käytetään myös voimasanana, mutta sillä ei tavallisessa puhekielessä pyydetä Jeesusta apuun Todellista apua haluavan on syytä kääntää katseensa Jeesukseen, tunnustaa syntisyytensä ja avuttomuutensa.
”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.” (Psalmi 50:15) Näin kristinuskon Jumala lupaa Raamatussa.
Jumala ei ehkä vastaa juuri meidän toivomallamme ja odottamallamme tavalla, mutta Hän on luvannut kuulla kaikki rukouksemme. Jeesus on siis tosimielellä lausuttuna kaikkein voimakkain sana. Sitäkin sanaa papit ja kristityt kolumnistit saisivat käyttää paljon enemmän.
Jeesus auta!
t. Pelle
