Eipä maailmanvallankumous aivan päivässä toteudu. Se huomattiin Jyväskylässä lauantaina 15.10.2011, kun kadulla uskalsi mikrofoniin puhua vain parikymmentä henkeä.
Zoran Ozetstky
Suomalaiseen kasvatukseen ei kuulu spontaanin puheen pitäminen. Muiden aktivistien kanssa keskustellessa selvisi se, että myös suomalaiset poliitikot käyttävät taustakirjoittajia. Timo Soinikin käyttää elävien ilmaisujensa hakemisessa avustajaa. Joten ei ole mitään syytä hävetä, vaikkei historiallisia puheita kävelykadulla kuultukaan. Havaituista epäkohdista sen sijaan kerrottiin suorin sanoin.
Kuvakollaasissa näet liitutauluille kirjoitettuja mielipiteitä :
http://kompassinayttaasuunnan.wordpress.com
Suomalaista nettikeskustelua tästä M15-liikkestä näkyy yllättävän vähän. Olemmeko tosiaan vain alistumaan tottunut kansa?
http://aaronkallinen.wordpress.com/2011/08/26/poliittisten-kulttuurien-erosta
http://takku.net/article.php/20111011192639366
http://takku.net/article.php/20111012134029223
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10179825
http://www.ilmestykset.net/2011/10/occupy-amsterdam-ja-muut-protestit
Sanomalehdissä Keskisuomalainen ja helsingin sanomat lauantain M15-tapahtumat pääsivät pääuutissivulle isoimpana uutisena. Kuitenkin niistä sai sen kuvan, että paljonkaan ei maailmalla 15.10.2011 tapahtunut. Mutta aivan toisenlainen vaikutelma syntyy, kun katsoo seuraavan linkin videoita :
http://roarmag.org/2011/10/global-revolution-mass-protests-in-1000-cities-in-videos
Jyväskylässä vaikuttavin puheenvuoro oli mielestäni Kompassilla kuullut terveiset tämän vaihtoehtoliikkeen syntysijoilta ja –ajoilta siis Madridin toukokuulta:
Kyltin espanjankielisen iskulauseen totuus ” Yhtenäistä kansaa ei voi voittaa” pitää edelleen paikkansa. Valitettavasti poliitikot ovat onnistuneet ”Hajoita ja hallitse” sekä ”Leipää ja sirkushuveja” –taktiikoillaan hajauttamaan suomalaiset selviytymään lähes yksinään.
Parasta antia 15.10.2011 –tapaamisessa olivat mielestäni spontaanit keskustelut kadulla, joissa tuli esiin monia selviytymisen keinoja:
-tuumaustauko ennen toimintaa
-julkisten penkkien sijoittaminen niin, että keskustelu mahdollistuu
-yhteiset ateriat perheissä
-Marxin tuotantoon tutustuminen, koska vaikuttaa siltä, että työnantajapuoli tosiaan toimii pitkälti tuon mallin mukaan
-oman kutsumuksensa löytäminen
Keskusteluilmapiirin vapautumista on mielestäni jo nyt havaittavissa. Siinä saattaa myös auttaa tunteiden nimeäminen vaikkapa tunnekartan avulla. Ensin hiljaa mielessään ja mahdollisesti myöhemmin myös riittävän turvallisessa seurassa.
Parhaiten tätä liikehdintää voi jatkossa seurata suomenkieliseltä, hyvin päivitetyltä nettisivulta:
http://www.scoop.it/t/15m-suomi?page=1
Huomenna kirjoittelen tähän blogiin viikonloppuna laatimani lyhyen katsauksen muutamasta Raamatun kohdasta, jotka voisi hyvinkin yhdistää tähän nykyisin koko maailmaa uhkaavaan totalitarismiin.
Tuntemisiin,
Pelle Gudsson