Perinteiseen kiintymyssuhdeteoriaan on tulossa uutta ainesta. Esittelen aikuisen kiintymyssuhdestrategian dynaamisen kiintymisen mallia (DMM) tässä referaatissa, joka on tehty Jari Sinkkosen ja Mirjam Kallandin toimittamasta kirjasta ”Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen” (SanomaPro 2011). Hyperlinkkien alta löydät Wikipedian luetuimpia artikkeleja kiintymyssuhdeteoriasta. Kirjassa arvellaan, että DMM-malli on tekemässä jonkin asteista vallankumousta tieteen maailmassa.
John Bowlby huomasi poikkitieteellisessä tutkimuksissaan varhaisen kiintymyssuhteen laadun vaikuttavan myöhemmällä iällä siihen, miten ihminen osaa kiintyä muihin. Kiintymyssuhdeteoriansa perustuu lapsen mielessään luomiin yleistyksiin ihmisten käytöksestä ja kulloinkin sopivasta fyysisestä etäisyydestä/läheisyydestä suhteessa tilanteen turvallisuusasteeseen.
Mary Ainsworth kehittämän vierastilanneasetelman avulla Bowlbyn teoriaa voitiin testata. Nykyisin Bowlbyn ja Ainsworthin kiintymyssuhdeteoria onkin maailmanlaajuisesti tunnustettu paikkansapitäväksi ja arjessakin käyttökelpoiseksi.
Mary Main kiintymyssuhdehaastattelu toi oman lisänsä kiintymyssuhteiden tarkasteluun tieteellisessä mielessä.
Patricia Crittenden on jatkanut kiintymyssuhdeteorian tutkimista edellisten tieteilijöiden viitoittamalla linjalla ja kehittänyt sitä eteenpäin tutkimalla erityisesti uhan alla kasvaneiden lasten kiintymysstrategioita. Hän on myös luonut ympyränmuotoisen mallin perinteisistä kiintymystavoista ja ryhmitellyt niitä hyvin käytännönläheisellä tavalla DMM-malliinsa. Virallisesti siitä käytetään nimitystä : aikuisen kiintymyssuhde strategiat : dynaamisen kypsymisen malli (DMM) (dynamic maturational model).
Klassiset kiintymysmallit ovat: turvallinen (B) (balanced), turvaton-välttelevä (A) (avoidant) sekäturvaton-ristiriitainen (C) (coersive). Kullakin kiintymystyylillä on omat tyypilliset piirteensä.
Turvallisessa (B) kiintymyksessä korostuu avoin tunneviestintä ja luottamus tarpeiden täyttymiseen. Ulkoisen paineen alla kiintymys vahvistuu. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut tunteisiin ja tarpeisiin pian, asian vaatimalla tavalla, ja tiettyjen normien mukaisesti sekä antanut turvan ja lohdutuksen ajallaan. Tämä lisää vapautta toimia tilanteeseen sopivalla tavalla ja ahdistuneisuus on harvinaista.
Turvattoman välttelevässä (A) kiintymyksessä esiintyy ongelmia kielteisten tunteiden ilmaisussa. Kiukustuminen, pelot ja lohdutuksen kaipuu piilotetaan. Ulkoisen paineen alla vältellään kaikin tavoin läheisyyttä ja huomio ympäröiviin esineisiin lisääntyy. Oman mielipiteen ilmaisu on vaikeaa. Kiintymyksen turvaaja ei ole reagonuti tunneviesteihin tai on tukahduttanut ne. ”Itsensä etäännyttäminen” ja pakonomainen positiivisuus ovat huomiota herättävän tyypillisiä käyttäytymismalleja. Samoin järkiperäisyyden korostaminen. Usein käytöksen takana on väärä vastuuntunto muista. Välttelevästi kiintyneiden ongelmat ovat voimakkaan aggression ja pettymysten ilmaisemisessa. Se saattaa ilmetä ”pakkoajatuksina, psykosomaattisina oireina, ylisuorittamisena, depressiona ja taipumuksena kokea työuupumusta”. Turvallisen tunneilmaisun opettelu saattaii olla yksi ratkaisu noihin pulmiin.
Turvattoman ristiriitaisessa(C) kiintymyksessä sekä etsitään että vältetään läheisyyttä. Sylikontakti ei tyynnytä ja tunneilmaisuja liioitellaan kiintymyssuhteen säilymiseksi. Kiintymyksen turvaaja on reagoinut epäjohdonmukaisesti : välillä naureskellen, joskus ohittaen tai sitten kiukustuen, mutta toisinaan myös lapsen tunnetarpeita tyydyttäen. Näin lapsi ei voi luoda mielessään mallia siitä miten ympäristö suhtautuu hänen tarpeisiinsa. Tyypillistä on ”toisen tarpeiden ja tunteiden etäännyttäminen ja vähättely”. Tämän tyypin ihmisen on vaikea ymmärtää tapahtumisen todellisia syitä. Ristiriitainen kiintymyssuhde voi tuoda käytökseen ”impulsiivisuutta, levottomuutta, aggressiopurkauksia ja ongelmia persoonallisuuden kehittymisessä.” Tunteiden säätelyn taitojen opettelu ilmeisesti lieventäisi niitä oireita.
Jo näistä tyypittelyistä voi moni päätellä oman tai läheistensä kiintymysmallin. Tyypittelyyn on kuitenkin kehitetty tieteellisiä menetelmiäkin. Mary Mainin ja Ruth Goldynin kehittämästä AAI-kiintymyssuhdehaastattelusta (adult attachment interview) on Patricia Crittenden laatinut DMM-mallin, jonka pääpiirteet seuraavassa esittelen. AAI-kouluttajia löytyy Suomesta vain yksi. Hän on Airi Hautamäki, joka on tehnyt tähän aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksenkin.
Aikuisen kiintymyssuhdestrategiat :
Dynaamisen kypsymisen malli (DMM)
On tähdennettävä sitä, että DMM-malli ei kategorisoi ihmisiä vaan tajuaa dynaamisuusessaan ihmisen mahdollisuuden kypsymisen ja uudenlaisten henkisten valmiuksien myötä kehittää olosuhteisiin paremmin soveltuvia elämänstrategioita.
Patricia Crittendenin määritelmä kiintymyssuhteesta onkin oivaltava. Hän mieltää sen ” strategiaksi, jonka lapsi kehittää itsensä suojelemiseksi kasvuympäristön vaaroja vastaan”.
Häiriintyneitä kiintymyssuhdestrategioita voidaan siis muuttaa, mutta aikaa ja kaikkien osapuolten syvää paneutumista se vaatii. Esimerkiksi terapiasuhteessa tarjoutuu tilaisuus uudenlaiseen kiintymyssuhteeseen, kun ensin on selvinnyt, mitä uhkia elämän varrella on ollut ja miten niitä on pyritty välttämään.
Tuttujen aakkostunnusten jäljessä oleva suurempi numero kuvaa DMM mallissa aina psyykkisesti ahdistavampia lapsuuden elinolosuhteita.
Tavallisesti DMM-malli esitetään ympyrämuodossa, mutta tässä esityksessä ympyrämuodon korvaa se tieto, että ylimmäinen ja alimmainen strategia omaavat jo paljon samoja piirteitä. Ympyrämuodossa monet strategiat on esitetty pareittain. Yritän korostaa sitä merkitsemällä aina kellon ajan, joka kuvaa kunkin strategiasektorin sijaintia ympyrämallissa, joka on siis selitetty tarkemmin Patricia Crittendenin kotisivuilla.
klo 1 B5 TASAPAINOISUUS
(ärtyvä)
B4 TASAPAINOISUUS
(tunneraktiot korostuvat)
klo 12 B3 TASAPAINOISUUS
(yhteiskuntaan turvallisesti liittynyt)
klo 11 B2 TASAPAINOISUUS
(tunteita ei korosteta)
B1 VARAUTUNUT TASAPAINOISUUS
klo 10 A1 LIEVÄ ESTYNEISYYS
(vähäinen tunneilmaisu ja rajoittunut tunneskaala)
A2 ESTYNEISYYS
(pelko, kiukku ja lohdutuksen tarve vaimennetaan)
klo 9 A3 PAKONOMAINEN HOIVAAVUUS
(jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)
A4 PAKONOMAINEN ALISTUVUUS
(jos…niin – ajattelua ja väkinäistä positiivisuutta)
klo 8 A5 VALIKOIMATON SOSIAALISUUS JA SEKSUAALISUUS
A6 ITSERIITTOISUUS JA ERISTYNEISYYS
(tunteet ovat vääristyneet)
klo 7 A7 HARHAINEN IHANNOINTI
(kiusattu ihailee kiusaajaansa)
A8 ULKOPUOLELTA MÄÄRITTYNYT MINUUS
klo 6 AC PSYKOPATIA (yhdistelee eri strategioita)
(suhde tiedon käsittelyyn vääristynyt)
klo 5 C8 VAINOHARHAISUUS
C7 UHKAAVA KÄYTÖS
(omien vihan tunteiden näkeminen muissa)
klo 4 C6 PELASTETTAVANA OLO
(väärillä motiiveilla)
C5 KOSTONHALU
(muiden syyttäminen)
klo 3 C4 TEESKENNELTY AVUTTOMUUS
(pakottava ja petollinen strategia)
C3 LIIOITELTU KIUKKU
(pelottava ja petollinen strategia)
klo 2 C2 ASEISTARIISUVA LOHDUN ANOMINEN
(saattaa vaihtua äkisti kiukkuun)
C1 UHKAAVA TUNNEILMAISU
(saattaa vaihtua pelkoon ja lohdun anomiseen)
Lisäksi malliin kuuluu A/C – strategia, johon kuuluu sekä A- että C- tyypin strategioita.
Mikäli nämä makupalat maistuivat, niin suosittelen tutustumista kirjaan nimeltä ”VARHAISLAPSUUDEN TUNNESITEET JA NIIDEN SUOJELEMINEN”. Sieltä löytyy paljon muutakin antoisaa tunneasiaa.
Tuntemisiin,
Pelle Gudsson
tiistai, 22. tammikuu 2013