Vihan olemusta voi tarkastella joko ulkopuolelta neutraalisti analysoiden, itse vihan tunteita kokemalla tai kuuntelemalla vihaisen ihmisen ajatuksia. Tässä Tunnetuvan kirjoitussarjassa olen päästänyt sinut pääni sisään tutustumaan tuntemuksiini kun syväjäädytetty vihani on päässyt vihdoin päivätajuntaan.
Analyyttisempaa tapaa vihan tutkiskeluun tarjotaan nyt lauantaina 15.5.2010 Armoterapia-ohjelmassa, joka alkaa klo 18. Se on kuultavissa Radio Dein taajuuksilta sekä nettiradion välityksellä :
Kuuntelin ja tallensin tuon ohjelman jo maanantai-iltana ja mieleeni siitä jäi seuraava yksityiskohta. Vasta kun ihminen ilmaisee vihansa sanoin, niin silloin siihen on mahdollista alkaa puuttua terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa. Radio-ohjelmassa myös kerrottiin, että joskus kristityn tuleekin vihata kohtaamaansa vääryyttä, mutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen Uusi testamentti ei anna meille lupaa. Tässä on muuten olennainen ero islaminuskon ja kristinuskon pyhien kirjojen välillä.
Itselläni sanallinen ilmaisu on melko köyhää, mutta ilmeilen sitäkin enemmän. Tänään sainkin Siwan kassalta säälinsekaisen tuijottavan katseen. Tällä ilmeellä ei kannattaisi varmaankaan mennä passikuvaan, ellei välttämättä haluaisi aina joutua tullitarkastukseen. Taidan muistuttaa tällä viikolla terroristia. Tavallaan olenkin nyt tunneterroristi, sillä tunteethan tarttuvat eikä seurani ole kovinkaan mieltä ylentävää. Välttelen kadulla tuttujakin ja käännän katseeni hyvissä ajoin poispäin.
Eilinenkin arkipyhäpäivä meni aivan sisätiloissa lähes liikkumattomana. Onkohan tämä vihani kääntymässä sisään päin syyllisyydeksi, itsevihaksi ja masennukseksi. Onhan liikkumattomuus mainittu sivuston www.taiwas.net/tunteet tunnekartallakin lähellä kyseisiä tunteita kello seitsemän suunnalla kuudennella kehällä suluissa. Sulkumerkintä tarkoittaa, että kyseessä on tietoinen valinta.
Aurinko paistaa ja minä vaan vihaan,
t. Pelle
