Tieteenfilosofian best-sellerin  ”Tieteellisten vallankumousten historia”-teoksen  laatineen Thomas Kuhnin mukaan teorian tulisi olla tarkka,  selkeästi hahmotettava,  uusia näköaloja aukova  sekä  riittävän laaja.  Lisäksi sen tulisi olla helposti integroitavissa muihin teorioihin(1.) 

Mielestäni SDG*tunnekartta täyttää nämä vaatimukset. Perusteluja tälle väitteelle voi etsiä tämän blogin tunnekartta-extra -kategoriasta. On huomattava, että kahdeksasta sektorista koostuvaa circumplex-mallinnusta on jo aiemminkin yritetty käyttää tunnemaailman kokonaisuuden hahmottamisessa.  SDG* tunnekartta on siis tavallaan tarkennus Plutcnikin mallille. Tunnekartan lukuohjeen, josta löytyy lisäperusteluja väitteelleni, saa  klikkaamalla tunnekartan keskipistettä.

Mikäköhän yliopisto ensimmäisenä oivaltaa ottaa SDG*tunnekartan tutkimustensa kohteeksi?   Nykyisin englanninkielistä tunnekarttaa avataan jo useammin kuin suomenkielistä.

 
                             Odottavin mielin,
                             Pelle Gudsson
 
1. Kiikeri Mika ja Ylikoski Petri :  Tiede tutkimuskohteena – filosofinen johdatus tieteentutkimukseen ( sivu 60)