"Siunattu kipu" on eräs kiinnostavimpia kirjoja, joita olen lukenut.  Psykosomatiikka on kiinnostanut minua jo jonkin aikaa. Antti Heikkilän omista lääkärinkokemuksistaan käsin kirjoitettu teos avasi huikeita käytännön näkökulmia kipujen - tässä tapauksessa  selittämättömien selkäkipujen maailmaan. 

 

Suosittelen lämpimästi tuon kirjan lukemista, vaikka Antti Heikkilän jooga-intoilusta en kristittynä pitänyt.  Laulajille suunnatusta Pilateksesta olen itse saanut apua hengitykseeni,  samoin Voice massage -käsittelystä. Kristinuskon ydintä ei Heikkilä ole tainnut olla sisäistänyt, vaikka hän viljeleekin paljon hengellistäkin termistöä.

 

”Siunattu kipu” teoksen kirjoittajan Antti Heikkilän mukaan kipu on ” nopein tie päästä kiinni omiin tunteisiin”.  On vain kyseltävä itseltään mikä on tuon kivun viesti. Kun viesti on ymmärretty, niin kipu usein häviää.

 

 YLE Puheen Päiväntasaaja-ohjelmassa vierailleen Antti Heikkilän haastattelun koskien lähinnä ”Siunattu kipu” –teosta voit kuunnella netistä :

 

http://yle.fi/puhe/paivantasaaja.php?id=3815

 

Antti Heikkilän mukaan tiedostamaton mieli tuo kehon lihaksiin jännitystä.  Sen mukanaan tuoma hapenpuute syvissä lihaksissa aiheuttaa kivun.  Joskus kipu voi olla kudostuhosta lähtöisin, mutta jos kipu muuttaa paikkaa ja sen voimakkuus vaihtelee, on syytä epäillä psykosomaattista syytä.  Myös kivun toispuoleisuus ja öisin vahvistuvat oireet viittaavat tiedostamattoman mielen osuuteen kivussa.

 

 

 1301597892_img-d41d8cd98f00b204e9800998e Melodi T

 

Monessa ”Siunattu kipu”-kirjan tapauskertomuksessa ilmeni selkäkipujen perimmäiseksi syyksi omien tarpeiden laiminlyöminen.  Antti Heikkilä puhui jopa raivosta, kun ihminen alkaa ymmärtää liiallisen mukautuvuutensa.

 

Oireilu  löytyy SDG*tunnekartalta kello puoli kahdeksan suunnalta.  Hyvin monet SDG*tunnekartan vasempaan alaneljännekseen sijoittuvat tunteet saattavat olla psykosomaattisen oireilun syynä.  Suosittelen tutkailemaan SDG*tunnekarttaa kaikessa rauhassa.  Se saattaa antaa nimiä tunteillesi ja siten kipusi lähtökohtana ollut tiedostamaton viesti tulee ehkä ilmi.

 

Antti Heikkilä antaa ”Siunattu kipu”-kirjansa loppuosassa itsehoito-ohjeita selkäkivuista kärsiville.  Ensiksikin hän kehottaa varaamaan aikaa johonkin sellaisen toimintaan, josta todella pitää.  Toiseksi Antti Heikkilä kirjoittaa, että  haaveilukin saattaa auttaa. Voi myös kysellä itseltään, mitä kipu haluaa oikein kertoa.  Samoin ruokavalioon on syytä panostaa.

 

Antti Heikkilän luomaan selkäkipujen itsehoito-ohjelmaan kuuluu myös pari yksinkertaista venyttelyliikettä.

 

Vatsallaan maaten kohotetaan ylävartaloa käsivoimin irti maasta.  Lantio jää maahan ja selkä kaareutuu poistaen syvien selkälihasten jännityksiä. Kymmenkunta rauhallista toistoa hengityksen tahdissa riittää.

 

Toinen liike tehdään seisten ja se muistuttaa koulusta tuttua notkeustestiä.  Antti Heikkilän versiossa, jossa venytetään jännittyneitä pakara- ja reisilihaksia, jalat vain pidetään ristikkäin.  Selkää kaarretaan päästä alkaen nikama kerrallaan ja ala-asennon venytyksessä viivytään hetki.  Ylösnousu tapahtuu rauhallisesti nikama kerallaan.

 

Kolmanneksi Antti Heikkilä suositteli  lonkanvenytysliikkettä, jonka ohjeet voit lukea ”Siunattu kipu” –kirjan sivulta 176.  Toisenlainen versio lonkanvenytysliikeestä löytyi Antti Heikkilän toteuttamia hoitoja kommentoivalta sivustolta.  Tuota pakaralihaksen jännitystä poistavaa liikettä ”Siunattu kipu”-kirjassa suositellaan tehtäväksi kolme kertaa, myös sille puolelle, jossa kipua ei ole.  Kuva löytyy seuraavasta osoitteesta:

 

http://www.chiroweb.com/images/archives/23/26/heller03.gif 

 

Kolmannen tyyppisen lonkan- ja pakaranvenytyksen voit oppia seuraavalta sivustolta:

 

http://www.mobilat.fi/opas_lantio.php

 

Selkäkivut ovat luonnollisesti yksilöllisiä, mutta ”Siunattu kipu”-kirjan lukeminen saattaa auttaa joitain tiedostamattomia tunnelukkoja avautumaan. Tuska saattaa lievittyä jo omaa elämää oivaltamalla.

 

”Siunattu kipu” –kirjan sivuilla 179-180 käsitellään myös hengitystä tavalla, joka vahvistaa SDG*tunnekarttaan sisällyttämääni hengitystyylin ja tunteiden välistä riippuvuutta.

 

Itselleni ilmeni viime viikolla kymmenessä minuutissa vasemman lapaluun kohdalle melkoinen kipu, kun olin kolhinut vähän firman autoa.  Tajusin heti, että kyse oli psykosomaattisesta oireesta.  Yöllä kipu paheni ja käytin kivun lievitykseen hevosten hoitoon tarkoitettua linimenttiä, jonka päälle laitoin muovipussin palan.  Parissa päivässä kivu hävisi.  Vakuutushan korvasi onneksi vahinkon.

 

Toinen kivun tyyppi, joka minulle on tyypillinen on pieni ilkeäntuntuinen nipistely niskan lihaksissa, kun tunnen, että ulkopuoliset vaatimukset ovat ylittämässä sietokykyni.

 

Ilmeisesti mitään aivan yleispätevää luetteloa erityyppisten psykosomaattisten oireiluiden ja mielentilojen yhteydestä ei voitane laatia.  Yksilöllisiä eroja ilmenee.  Kuitenkin jotain suuntaviivoja lienee löydettävissä.  Seuraava englanninkielinen sivusto on kunnioitusta herättävä yritys laatia kokonaisvaltainen esitys psykosomaattisista oireista ja niiden taustatekijöistä:

 

http://www.luismartinssimoes.com/alphabetic-index

 

Juuri nyt alaselässäni tuntuu vipeltävän elohiiri.

 

 

 

               Tuntemisiin,

 

               Pelle