Oma tieni kohti  aitoa anteeeksiantoa alkoi viime viikonloppuna, kun eräs puolituttu ihan normaalisti kysyi, että mistä olen kotoisin.  Vastasin ensin välttelevästi, mutta sitten hän muotoili kysymyksensä niin, että vastasin tiedusteluunsa suoraan.  Jälkeen päin tunsin kuin reviirilleni olisi tultu ilman lupaa.

Kohta tuon sananvaihdon jälkeen ihmettelin, miksi kotipaikkakuntani kysyminen merkitsi  minulle samaa kuin toreadorin näyttämä punainen vaate härälle.  Tosin en käynyt hyökäykseen  kyselijää kohtaan, vaan käänsin tuon vihamielisyyden itseeni ja loppuviikonloppu meni sisätiloissa itseeni käpertyneenä ja ehkäpä lievästi masentuneenakin.

 

Levätessäni koin oivalluksen.  Minulla oli niin paljon ikäviä muistoja kotiseudultani lapsuus- ja nuoruusvuosiltani, etten halunnut niiden nousevan pintaan.  Minulla oli siis paljon anteeksiannettavaa.  

 

Tämä kävi aivan yksiin Jyväskylän adventtiseurakunnan pastori Ansku Jaakkolan saarnan kanssa, jossa hän oli todennut ärsyttävän asian hyvin usein koskettavan jotain omassa elämässämme.  Tunteisiin vetoavassa saarnasarjassaan hän oli edellisellä kerralla korostanut anteeksiantamuksen tärkeyttä.  Nyt sarjan toisessa osassa hän korosti sitä, että tuomitseminen ei ole Raamatun ja Jeesuksen opetuksen mukaista.  Lisäksi hän muistutti, ettemme voi mitenkään tietää kaikkia ärsyttävään tapaukseen liittyviä taustatekijöitä.  Niinpä anteeksianto olisi tie vapauteen monista ikävistä tunteista.

 

Seuraavana päivänä aloin sitten toteuttaa anteeksiantoa mielessäni.  Aina kun ajatuksiin nousi joku vihastusta nostattava asia tai henkilö, ajattelin että Jeesus on kärsinyt jo tuonkin takia kaksituhatta vuotta sitten.  Minun ei tarvitsisi siitä kärsiä.  Parin tunnin päästä tätä harjoiteltuani ajatukseni alkoivat kirkastua ja synkät pilvet saivat väistyä.  Jotenkin koin, että pystyin jo paremmin keskustelemaankin tapaamieni ihmisten kanssa.  Tavallisesti olen aika vaitelias.

 

Koen että nyt kolmantena päivänä olen  joistakin vastaiskuista huolimatta  palannut jo jonkin matkaa pois katkeruuden polulta.

 

 

            Tuntemisiin,

 

            Pelle

 

 

KATKERUUS sijoittuu tunnekartan  www.taiwas.net/tunteet laajemmalla versiolla kello puoli kymmenen suunnalle  keskipisteestä lukien neljännelle kehälle.  Katkeruuden ympäriltä voit löytää vihan ja muitakin katkeruuteen usein yhdistettäviä tunteita.