Häpeä ilmenee hyvin monella eri tavalla. Vertailen Salme Blomsterin Radio Deissä 6.10.2012  lähetetyssä Elämän koulu –ohjelmassa käyttämiä ilmaisuja - ne on tässä kirjoituksessa alleviivattu -  SDG*tunnekartan tunnetermeihin, joita löytyy häpeän tunteen ympäriltä.  Lopuksi esittelen myös ulospääsyä häpeästä sekä Salme Blomsterin, että myös SDG*tunnekartan mieltämällä tavalla.  Niistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Häpeä sijaitsee tunnekartalla kello neljän suunnalla neljännellä kehällä keskipisteestä lukien. Nämä ensin mainitut tunteet ovat sen välittömässä läheisyydessä.
 
 
 
Aluksi ohjelman toimittaja Päivi Kyyrö yritti johtaa keskustelua käytännön elämässä koettuihin noloihin tilanteisiin.  Niistä kerrottaessa kun voi myös käyttää sanontaa ” Nyt kyllä hävettää.”
 
Sitten Salme Blomster alkoi selittää, että häpeässä on kyse itsetuntokysymyksestä.  Häpeäihminen ei tunne riittävänsä tai kelpaavansa.  Tunnekartalla tuo tunne on merkitty alemmuudeksi.
 
Häpeän aiheuttava puuttuva vastavuoroisuus näkyy jo pienen lapsen ja äidin katsekontaktissa.  Häpeäihmisen äidin ilottomat silmät ovat antaneet lapselle viestin siitä, ettei ole edes kaivattu.  Tunnekartan termi tähän on tympeys. Pikkulapsi voi tulkita oudon katseen jopa inhoksi.  Perimmäisenä syynä äidin katseen elottomuuteen voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, josta kärsii noin kymmenesosa äideistä.
 
Negatiivinen ympäristö saa lapsen mielen tiedostoon tallentumaan viestin siitä, että minusta ei ole mihinkään.  Tunnekartalla olen tiivistänyt sen sanalla kyvyttömyys.  Tämänkaltainen kielteinen tiedosto luo itsesääliä.
 
Pelko siitä ettei kelpaa tekee monesta häpeäihmisestä suorittajan.  Silloin mukautuvuus valtaa elämää omaehtoisten valintojen sijaan. Riippuvuus muiden mielipiteistä kahlitsee elämää.
 
Kielteinen tiedosto monistuu mielessä ja valtaa siellä entistä enemmän tilaa.  Vaikka häpeäihminen menestyisi toimissaan erinomaisesti, hän väheksyy omia suorituksiaan.
 
Ehdollistava kasvatus luo tarpeen toimia toisten mieliksi.  Lattiamattona olo on osoitus väärästä nöyryydestä.
 
 
 
 
 
Seuraavaksi selviää, miten häpeä alkaa levittää lonkeroitaan tunnekartan eri puolille.
 
 
 Richard Isbell
 
 
Suorittaja sairastuu usein ylivastuullisuuteen, josta monesti seuraa uupumus.
 
Häpeän kätkeminen voi aiheuttaa myös kehollista oireilua.  Kirjassa ”Musta, valkoinen häpeä” mainitaan esimerkkinä erilaiset ihottumat.
 
Paljastumisen pelko on suuri este eheytymisprosessin alkamiselle. Häpeäihminen voi kokea paljastumisen olevan kuin poliisikuulusteluun joutumista.
 
Häpeäihminen hylkää vuorovaikutussuhteissa usein itse ensin, ettei vaan tulisi hylätyksi.  Tunnekartalla on tästä tunteesta käytetty sanaa orpous.
 
Mielen tiedostossa pyörii usein ajatus ”en ole mitään”.  Sitä voisi kuvata tyhjyyden tunteeksi.
 
 
 
 
 
Hyväksyntä, avoimuus ja arvostus ovat avaintunteita häpeästä vapautumiseen.
 
 
 John Byer
 
 
”Tunnista, tunnusta ja työstä” on Salme Blomsterin ja monen muunkin terapeutin neuvo tunne-elämän karikoista selviämiseen.
 
Ikävien traumaattisten tilanteiden toistuminen on usein merkki siitä, että jotain on muistoissa ja mielessä käsittelemättä.
 
Häpeäihmisen on kohdattava tiedostoihinsa tallennetut valheelliset uskomukset.  Tarvitaan ajatusten ja asenteiden muutosta.  Voi ruveta puhumaan itselleen ja itsestään hyvää, jolloin sisäiset tiedostot alkavat muuttua.
 
Tosin lähes aina tarvitaan jotain hienotunteista ihmistä, joka saattaa peilata myös niitä ikäviä asenteita ja tunteita, jotka itseltä jäävät helposti huomaamatta.   Toivon että tunnekartta voisi toimia omalta osaltaan tällaisena peilinä.  Kun saa tunteilleen nimet, niin niitä pystyy sen jälkeen ajatuksissaan käsittelemään paljon helpommin.
 
Rukous saattaa avata pahojakin häpeäsolmuja. Uudenlainen kotoisuuden tunne voi vallata mielen Itseään voi alkaa nähdä Jumalan rakastavin silmin.  Rukouksessa Jumala saattaa nostaa myös mieleen tärkeitä häpeän syntyyn johtaneita tapahtumia.
 
Toipumisen alettua on tärkeää varjella omia rajojaan. Joskus saattaa olla välttämätöntä jopa etääntyä ainakin vähäksi aikaa joistain ihmisistä, jotka eivät tue kasvua ja eheytymistä.   Tässä tarvitaan päättäväisyyttä.


 
Esimerkiksi tällä tavalla tunteitaan työstämällä voi päästä eroon väärästä häpeästä.  Tunnekartalla se näkyy siirtymisenä tunteiden siirtymisenä kaakkoisosasta luoteeseen.  Koska mielemme ei ole mikään kone, eikä tunnekarttakaan täydellinen, niin tämäkään siirtymä häpeästä arvostukseen ja päättäväisyyteen ja kotoisuuteen ei ole suoraviivainen, vaan  mutkitteleva ja hieman ylöspäin kaartuva linja.  Matkan  väliasemiksi voisi kuvitella seuraavat tunteet:
 
 
Häpeä
Nöyryys
Hyväksyntä
Avoimuus
Selkeys
Rauha
Rentous
Läheisyys
Helpotus
Lohdutus
Toiveikkuus
Arvostus
Päättäväisyys
Kotoisuus
 
 
Hyvää matkaa! Trevlig resa!
 
 
   Timo Balk
 
Trigonos ry:n sivulta löydät ääniarkistosta "Elämänkoulu"-ohjelmia, joissa yhdessä käsitellään myös häpeää :

http://www.trigonos.fi/arkisto/elamankoulu

Trigonos ry:n sivulta löytyy myös tallennettuina TV-ohjelmia, joissa löytyy myös häpeä-aiheinen ohjelma :

http://www.trigonos.fi/arkisto/kammenella
 
Netistä löytyy muuten useita selkeitä kirjoituksia häpeästä:
 
http://p1.foorumi.info/majis/viewtopic.php?t=3333&sid=577c91c12ad0042086c7b0baee4e05cb
http://www.voihyvin.fi/artikkeli/itsetuntemus-avain-hapeaan
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00079
http://www.jotte.info/hapea

 
Häpeää käsittelevää kirjallisuutta, joka avaa tätä aihealuetta vieläkin laajemmin:
 
Salme Blomster :”Musta.valkoinen häpeä”
Ben Malinen :”Häpeän monet kasvot”
Ben Malinen :"Elämää kahlitseva häpeä"
Tor Spiik : ”Häpeän lapset”
Satu Lidman : ”Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeän jäljillä”
Siru Kainulainen – Viola Parente-Capkova : ”Häpeä vähän!  Kriittisiä tutkimuksia häpeästä”
Paavo Kettunen : ”Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä”

 
Lähipäivinä saattaa täällä Tunnetuvassa ilmestyä vielä yksi häpeään liittyvä kirjoitus.  En kylläkään lupaa mitään, mutta mielessä on otsikko ”Se on heidän häpeänsä”.  Hyvin useinhan häpeäihminen ottaa kantaakseen häpeän jostakin teosta tai tekemättä jättämisestä, joka onkin häpeällinen sen tekijälle, eikä sen kohteeksi joutuneelle.
 
 
 
                Tuntemisiin
 
                Pelle Gudsson