Hectorin "AikaMatka" on nyt alkanut. Kiertueen avajaiskonsertissa Jyväskylän jäähallissa koin äsken muutamia liikuttavia kyynelhetkiä. Silmäkulma kostui varsinkin, kun sai sielunsa silmin katsella joitain ihan konkreettisia menneisyytensä tapahtumia. Aidoista ihmiskohtaloista ne parhaimmat laulut kai syntyvät. Sanataiteilijan musiikillisia kuvauksia raadollisen kauniista maailmasta voi vain ihmetellä ja ihailla – siis niiden taituruutta.
Kun on kyse tuon tasoisesta laulujen tulkitsijasta, niin yleisö ei paljonkaan laulanut mukana. Rytmiset taputukset sen sijaan raikuivat useastikin.
Kuolema oli läsnä yllättävän monessa kappaleessa. Sitä aihettahan ei kovin usein lauluissa käsitellä. Kun yleisön keski-ikä näytti olleen viidenkympin tietämissä, niin tavallaan biisivalinta on ymmärrettävissä. Myös Jumala vilahti muutamissa lauluissa. Hectorin pohdiskelu tuon aihepiirin parissa näyttää jatkuvan.
Omaa aikamatkaasi voit tehdä vaikka vierailemalla Hectorin fanisivustolla, josta löytyy paljon laulujensa sanoja.
Muistelemisiin,
Pelle