Syytä on joskus vaikeaa erottaa seurauksesta. Tuo ajatus tuli mieleeni kun luin erään tieteellisen tutkimustuloksen. Kyse oli siitä, että ravinnossaan lisäaineita välttävillä opiskelijoilla on todettu olevan korkeampi älykkyysosamäärä. Vastaavanlainen johtopäätös tuli vastaan, kun huomattiin hampaitaan runsaasti harjaavilla olevan parempi kunto kun huonomman syyhygienian omaavilla. Mielestäni samaan sarjaan kuuluu myös se käytännössä usein todettu tosiasia, jonka mukaan naimisissa olevat miehet ansaitsevat enemmän.
Tunnekartan 60 vastatunneparista jotkut saavat mielen lievän hämmennyksen valtaan. Tämän kirjoituksen syvemmäksi ymmärtämiseksi suosittelen tunnekartan tulostamista ja luettelemieni vastatunteiden etsimistä tunnekartalta.
Suurin osa tunnekartan vastatunteista ovat selvästi toisilleen vastakkaisia. Kuitenkin SDG*tunnekartan rakenteen takia siihen on sijoitettu myös joitain mielialoja sekä asenteitakin. Selvittelen tässä toisiaan selittävien vastatunteiden keskinäisiä suhteita kysymysten muodossa.
Steven Goodwin
Onko viivyttely väheksynnän syy vai seuraus?
Tuntevatko kiusaajat alemmuudentuntoa jo valmiiksi vai onko koettu alemmuus jonkun aiemmin tapahtuneen kiusauksen seurausta?
Tunnetaanko itsesääliä yleisestä arvostuksen puutteesta vai onko se yleinen arvostuksen puute seurausta siitä, ettei itsekään arvosta itseään?
Onko elinvoima vain oireiden puuttumista vai saako elinvoimaisuus pysymään terveenä?
Kuka mukautuu mustasukkaisen ihmisen läheisyydessä? Ovatko mustasukkaisuus ja mukautuvuus toisensa poissulkevia käyttäytymismalleja?
Syntyykö katkeruus pelkästään täyttymättömästä tarpeesta vai onko joillain krooninen tarve olla katkera?
Saako turhautuminen aikaan arkuutta vai turhautuuko luonteeltaan arka tavallista herkemmin?
Onko ajoittainen masennustila tai toimintojen hidastuminen edellytys luovalle toiminnalle vai onko se vain mielentila, jolloin ei ole luova?
Seuraako innostumista aina ikävystyminen? Innostutaanko usein vain sen takia, että ollaan ikävystyneitä?
Onko uhmailu nöyryytyksen aiheuttama vastareaktio vai joutuuko uhmaava henkilö useimmiten nöyrtymään?
Millainen on häpeän ja kateuden suhde? Kumpi on ensin? Molemmat tunteet ovat aika tyypillisiä suomalaisille.
Seuraako katumusta aina kutsumus jokin positiiviseen toimintaan vai onko ihmisellä luontainen kutsumus katumukseen?
Vääryyttä voi joskus seurata liiallisesta avoimuudesta, mutta tavallisesti avoimuudella saadaan vääryys julki ja se voidaan korjata. Totta?
Onko kiukku hyväksyttävä tunne? Voiko liiallinen hyväksyminen saada aikaan kiukkua?
Onko suoran vihan ilmaiseminen merkki sittenkin siitä, että oikeasti välittää eli on kiintynyt?
Voiko joku saada nautintoa julmuudesta esimerkiksi väkivallan muodossa vai ovatko ne vain toistensa vastakohtia?
Katkaiseeko sanallinen raivonpuuska yhteyden lopullisesti vai onko se mainiota uuden yhteyden maaperää?
Saako liika läheisyys aikaan ärtymystä vai onko sen yleisempi aiheuttaja läheisyyden puute?
Voiko ylenpalttinen rauhallisuus olla merkki minuuden katoamisesta, jonka voi kuvitella olevan tunnekarttapallon vastakkaisella puolella tunneskaalojen yhteisessä päätepisteessä? Vai onko minuuden ja itsetietoisuuden mureneminen syvemmän rauhan edellytys?
Tuon viimeisen kysymyksen kohdalla mieleeni tulee hengellinen laulu, joka alkaa näin:
” Olen särkynyt saviruukku. Pala palalta murtui pois. Vain ihmettelin ja itkin. En millään murtunut ois.”
Tuntemisiin
Pelle Gudsson