maanantai, 18. syyskuu 2017

Minä vuonna Jeesus syntyi? Minä vuonna Jeesus kuoli?

Mitä luulet? Minäköhän vuonna Jeesus syntyi? Entä minä vuonna Jeesus kuoli? Näitä kysymyksiä pohdin  faktoihin perustuen sekä hallitsijoiden  kuvilla varustetun aikakaavion avulla.

Monet  ensimmäisinä vuosisatoina eläneet kirkkoisät ovat yhtä mieltä siitä, että Jeesuksen  syntymä ajoittuisi vuosiin 3 tai 2 eKr.

Kirjoitukseni jälkiosassa saat käyttöösi laskukaavan, jolla voit laskimella selvittää yli  2500 vuotta vanhaan Danielin profetiaan sekä erääseen toiseen Raamatun kohtaan perustuen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ajankohdan. Kyseistä Jeesuksen kuolinvuotta tukee myös  kreikkalaisen historioitsijan merkinnät  tuon vuoden ihmeellisistä tapahtumista, joita myös tunnettu kristinuskon puolustaja William Lane Graig on kommentoinut.

Jouluevankeliumissakin mainitun Herodes Suuren kuolinvuotena pidetty 4 eKr saattaa olla väärä ja perustua vuonna 1544 tehtyyn kirjoitusvirheeseen.  Ilmeisesti kuolemansa oikea ajanmääritys onkin alkuvuosi 1 eKr.  Sitä puoltaa runsas todistusaineisto. Tämä on tärkeä lähtökohta, koska Herodeksen tuli luonnollisesti olla elossa silloin kun Jeesus syntyi.

Sekaannusta Jeesuksen syntymän ajoitukseen aiheuttavat  roomalaisen ja kreikkalaisen  ajanlaskun erilaisuudet.   Rooman hallitsijoiden hallintavuoden lasketaan normaalisti alkavan vasta seuraavan täyden kalenterivuoden alusta, mutta myös rinnakkaisia hallintoaikoja tiedetään olleen.  Kreikan ajanlasku perustuu neljän vuoden mittaisiin olympiadeihin, jotka vaihtuvat kesällä.   Juutalaisten kalenteri , joka alkaa keväällä Nisan-kuussa eroaa näistä molemmista.

Kuvitettu aikakaavio perustuu pitkälti Ernest L. Martinin kirjaan ”The Star That Astonished the World” ja sen mukaan Jeesus olisi syntynyt syksyllä 3 eKr.  Olen etsinyt monista lähteistä mahdollisimman tarkkoja päivämääriä.

Milloin Jeesus syntyi -aikakaavio

Jos luet tätä jollain mobiililaitteella, niin kaavion  lisäselvityksiä antavat vihreät linkit avautuvat varmemmin klikkaamalla allaolevaa tekstiä:

Minä vuonna Jeesus syntyi -aikakaavio

Englanniksi on julkaistu paljon artikkeleita ja kirjojakin  näistä aiheista, mutta täyteen varmuuteen asiasta ei päästäne.  Toisaalta Vapahtajamme syntymä- tai kuolinvuoden tarkka määrittely ei ole mikään kristinuskon perusopinkappale.

Jouluevankeliumissa mainittu Kyrenius hallitsi Syyriassa vuosien 2-3 aikana.  Suomenkielisissä raamatunkäännöksissä mainittu tittelinsä ”maaherra” ei ole tarkka käännös.

Lähdekriittisesti täytyy todeta, että läheskään kaikki Jeesuksen syntymään ja kuolemaan liittyvät historialliset ajanmääritykset eivät pidä täsmälleen yhtä toistensa kanssa.  Kuitenkin suurin osa tietolähteistä viittaa siihen, että vastaus kysymykseen ”Minä vuonna Jeesus syntyi?” on 3 eKr.

Martinin kirja  osoittaa, että historialliset tapahtumat ja Raamattu eivät ole ristiriidassa keskenään.  On vain nöyrästi myönnettävä, että inhimillisiä virheitä voi sattua sekä historiankirjoittajille että myös Raamatun kääntäjille.

Itsekään en ole sataprosenttisen varma tuosta ajoituskaaviosta, mutta se yhdistää mielestäni hämmästyttävän hyvin eri lähdetietoja toisiinsa.  Muutaman vuoden poikkeamia todellisista historiallisista tapahtumista  kaavioon on saattanut jäädä.  Englanninkielisessä nettimaailmassa  käydään käydään debattia tästä aiheesta innokkaasti.

Sieltä löytyi myös Danielin hyvin moniselitteiseen vuosiviikkoprofetiaan perustuva vahvistus sille oletukselle, että Jeesus olisi ristiinnaulittu juuri sinä vuonna, joka aikakaavioonkin on merkitty.

https://www.neverthirsty.org/bible-qa/qa-archives/question/what-is-the-correct-calculation-of-daniels-69-weeks/

Tiivistän sen sisällön tässä, koska aikakaavioon olen  merkinnyt jopa Jeesuksen kuolinpäivän. Olin pitkään kahden vaiheilla, että pitäisikö siihen laittaa aikahaarukka 30-33 jKr, joista kaikille vuosille löytyy nettimaailmasta jollain tavoin perusteltua kannatusta.

Luettuani Uusi Tie –lehdessä  7.9.2017 olleen Miikka Niirasen artikkelin Talmudissa kerrotuista 40 vuotta ennen Jerusalemin temppelin tuhoa  70 jKr tapahtuneiksi väitetyistä ilmiöistä tulin toisiin mietteisiin. Åbo Akademin tutkijalehtori Pekka Lindqvistin mukaan Talmudissa  on nimittäin selvästi jotain fiktiivistäkin aineistoa.  Lisäksi on muistettava, että Talmud on saanut muotonsa vasta niinkin myöhään kuin vuonna 400 jKr.

Jo 500-luvulla eKr kirjoitetussa Danielin kirjassa (9:25-26) profetoidaan 69 vuosiviikosta seuraavasti:

”Siitä ajasta, jolloin tuli sana, että Jerusalem on jälleenrakennettava … (7+) 62 vuosiviikon mentyä surmataan Voideltu (=Jeesus Kristus)…”

Tuon luvan JERUSALEMIN RAKENTAMISEEN sai Nehemia vuonna 444 eKr eli Persian kuningas Artaksekseen 20. hallintovuotena - valtakautensahan alkoi 464 eKr - suoraan kuninkaalta  juutalaisen Nisan -kuun aikaan  (Nehemia 2:5-6). Leif Nummela pitää kirjassaan "Alkaen Mooseksesta" juuri tätä tapahtumaa oikeana alkuhetkenä laskelmille Danielin profetian kannalta.

"Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, jos tahdot osoittaa suopeutta palvelijallesi, niin salli minun lähteä Juudaan rakentamaan uudelleen kaupunkia, jossa esi- isieni haudat ovat." Kuningas, jonka vieressä istui kuningatar, kysyi minulta: "Kuinka kauan matkasi kestäisi? Milloin tulisit takaisin?" Kun esitin suunnitelmani, kuningas hyväksyi sen ja antoi minulle luvan lähteä, ja minä lupasin palata sovittuun aikaan mennessä"

Muutamilla pohjatiedoilla ja tuon  englanninkielisen artikkelin avulla voit itse selvittää laskimella profetian toteutumisajankohdan eli Jeesuksen ristiinnaulitsemisvuoden.

Ensiksikin on muistettava, että profetaalisessa ajanlaskussa käytettiin 360 päivän pituista vuotta, joka on keskiarvo kuu- ja aurinkovuodesta.  Kun sitten tuon 69 vuosiviikon pituus muutetaan gregoriaanisen ajanlaskun mukaiseksi, on se jaettava todellisella aurinkovuoden pituudella, joka on 365,242 päivää.  Koska nykyisessä ajanlaskussamme ei ole vuotta nolla, on ennen ajanlaskun alkua kuluneista 444 vuodesta  vähennettävä yksi vuosi.  Silloin iloiseksi yllätykseksi näytölle ilmestyy luku,  joka kertoo Jeesuksen ilmeisen kuolinvuoden.  Ristiinnaulitseminenhan tapahtui  jo äsken mainitussa Nisan-kuussa, jolloin juutalaiset juhlivat pääsiäistä.

Seuraavalla laskutoimituksella voit siis jopa evankelioida. Googlen laskimen löydät tietty googlaamalla ”laskin”

 (( 7 x (7+62) x 360) / 365,242 ) – (444 -1) =

Askel-lehdessä 1/2007 Juha Hiltunen kertoo lisää faktoja Jeesuksen syntymän ajoituksesta artikkelissaan  ”Tähtitiede todistaa Jeesuksesta -tietäjät etsivät kuningasta”

Alla nettisivustoja, joissa on pohdiskeltu syntymäajan probleemaa tarkemmin – vaikkakin joissakin niistä on päädytty erilaisiin lopputuloksiin:

http://www.geocentricity.com/ba1/no122/bethstar1.html

http://christianity.stackexchange.com/questions/5645/how-could-jesus-be-born-during-the-reign-of-herod-and-when-quirinius-was-govern

https://www.ewtn.com/library/SCRIPTUR/CHRDAT.TXT

http://www.israelite.ca/research/specialstudiesfiles/year_christ_birth.html

http://www.expreso.co.cr/centaurs/steiner/herod.html

http://www.ewtn.com/library/SCRIPTUR/CHRISTBR.TXT

http://www.setterfield.org/star_technical.html

http://www.billheroman.com/2009/10/common-error-dating-herods-temple.html

http://www.hope-of-israel.org/herodsdeath.html

http://droitromain.upmf-grenoble.fr/Anglica/resgest_engl.htm

http://www.softschools.com/timelines/cleopatra_timeline/62/

http://ow.ly/VtuIh

http://www.dec25th.info/Dating%20the%20Birth%20of%20Christ%20and%20Death%20of%20Herod%20the%20Great.html

http://www.israelite.ca/research/specialstudiesfiles/year_christ_birth.html

http://www.biblefragrances.com/studies/tiberius.html

http://www.neverthirsty.org/pp/bible-questions/answer01092-reign-of-tiberius-caesar.html

https://www.christiancourier.com/articles/14-daniels-prophecy-of-the-seventy-weeks

maanantai, 4. syyskuu 2017

Karnosiinin tutkittuja hyötyjä ikäihmisille

Karnosiini-nimistä antioksidanttia on tutkittu paljon.  Sen positiiviset vaikutukset kehoon ja mieleen ovat kiistattomat. Keski-iän ylittäneiden kohdalla hyödyt vain korostuvat.

Seuraavassa koosteessa voit lukea englanniksi seitsemän tiedelehdissä julkaistun artikkelin tiivistelmät karnosiinin hyödyistä ihmisille. Lukemisen helpottamiseksi ydinkohdat on alleviivattu.

https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2017/09/carnosine-documents.pdf

Karnosiinilla voisi siis olla vanhenevien ihmisten ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa merkittävä vaikutus.  Muistisairaudethan nielevät uskomattoman paljon resursseja niin terveydenhuollossa kuin myös omaishoitajina toimivien henkilöiden keskuudessa. Karnosiinin on todettu jopa hidastavan vanhenemista.

Pelkkä L-karnosiini ilman E-vitamiinia ja sinkkilisää on yksi niistä harvoista muistia elvyttävistä ja ylläpitävistä lisäaineista, joita voisivat käyttää myös verenohennushoidossa olevat. Se ei siis kohtuullisesti nautittuna aiheuta sivuoireita lukuunottamatta ehkä verenpaineen alenemista. Nykyisin myöskään puhtaan karnosiinin hinta ei nousse käytön esteeksi. Joissain lähteissä myös magnesiumsitraattia suositellaan käytettäväksi karnosiinin kanssa

Toivottavasti tuo kooste päätyy myös hoitohenkilökunnan silmien eteen, sillä Marevan-lääkityksen ohessa mahdollisesti käytettävistä lisäravinteista tulisi ensin neuvotella heidän kanssaan.

Nyt olisi tarjolla selvää tieteellistä faktaa tiiviissä muodossa uuden ravitsemuksellisen tukitoimen aloittamiseksi muistiongelmien taltuttamiseksi - jo ennen kuin ensimmäiset oireet edes alkavat ilmetä.

Eräs keski-ikäinen tuttuni on jo karnosiinikuurin ensimmäisinä viikkoina huomannut merkittävää piristävää vaikutusta sekä loppuunuupumisen takia heikenneen muistin hidasta elpymistä. Itse yli  viisikymppisenä olen saanut myös lisää virtaa työtehtäviini tuosta karnosiinivalmisteesta.  Lisäksi eräs nuorempi ystäväni on saanut apua pakko-oireisiin.  Autismikirjon oireiden vaivaamille on ulkomailla saatu myös runsaasti myönteisiä kokemuksia karnosiinista, kunhan edellä mainitsemani lisäravinteet ovat myös olleet käytössä.  Karnosiinin käyttö kun vähentää niiden määrää elimistössä.

Keski-ikäistenkin on hyvä tietää että karnosiini lisää kreatiinin vaikutusta kasvattaen lihasmassaa.

 

maanantai, 7. elokuu 2017

Tärinäterapialla rennoksi

Tärinäterapia tai virallisemmin TRE-harjoitteet (Tension, Stress & Trauma Release Exercise) saattaisivat olla yksi ratkaisu moniin mielen alueen ongelmiin kuin myös psykosomaattisiin vaivoihin.  Kyseessä on yksinkertainen ja omahoitonakin toimiva David Bercelin kehittämä trauman purkumenetelmä. 

Koska mieltä vaivanneita tunteita saattaa olla loppujen lopuksi vaikea sanallisesti ilmaista, niin ehkäpä näistä tärinäterapiaa käsittelevistä linkeistä ja videoista on apua sinullekin. 

Kehon jännitys liittynee siis mielen jännittyneisyyteen.  Niinpä rentoon oloon ja käytökseen on ehkä helpointa päästä kehotyöskentelyllä.

 

Suomalainen tarina tärinäterapian pitkäaikaisesta käytöstä

http://keskustelu.suomi24.fi/t/9007196/tarinaterapia

Tärinäterapiaa käsitteleviä lehtiartikkeleita

http://www.trefinland.fi/?page_id=38

 


ESIHARJOITTEITA:

sivuliike https://youtu.be/6u34n6XNyUA?t=8m17s

pohjeliike https://youtu.be/VOK2EKiWFms?t=10s  

yksijalkanosto https://youtu.be/KnsUKgy93YU?t=1m33s  

tuoli https://youtu.be/M1-bGQLnT8w?t=1m10s  

etutaivutus https://youtu.be/6vbdGpoI-4Y?t=1m3s

selän taivutus https://youtu.be/TfcLIqEW-EU?t=50s

lantion nosto https://youtu.be/HmnAiIZ4LHw?t=10s

 

Huomaa, että hengitysharjoitteet ovat usein avain ylävartalon lihastraumojen paljastumiseen.  Koulutuilta TRE-ohjaajilta voit saada lisävinkkejä.

http://www.trefinland.fi/?page_id=13

 

 

 

brainy-people-1072657-m.jpg

 

Puolen tunnin video varsinaisesta TRE-sessiosta

https://www.youtube.com/watch?v=pyMxQH_39FQ

 

Kolmen vartin esitelmä TREn teoriasta

https://youtu.be/hTPFbd-5xmE

 

TREn kehittäjän David Bercelin oma 7 minuutin selitys aiheesta

https://www.youtube.com/watch?v=eQkwLrSxd5w

 

TRE kotisivu

http://traumaprevention.com

lauantai, 28. tammikuu 2017

Kirjoittajakoulutusta

Kirjoittajakoulutukseen kannattaa satsata, sillä hyvä teksti erottuu informaatiotulvasta.

HS:n toimittaja antaa ilmaiseksi kymmenen kirjoitusvinkkiä.

Laaja sanavarasto on jokaiselle kirjoittajalle elinehto.  Tammikuussa 2017 on ilmestynyt tuhansia tunneilmaisuja esittelevä nettijulkaisu nimeltään Miehen tunnesanasto.Netin useista synonyymisanastopalveluista parhaaksi on osoittautunut käännöspalvelu sanakirja.org josta pitää ensin kääntää sana englanniksi ja sitten etsiä eri sanavaihtoehtojen suomenkielisiä vastineita.

Kannattaa kirjoittaa kaikille aisteille ja välttää liian runsasta adjektiivien käyttöä.

Imagen kirjoittajakoulu tarjoaa satasen hintaan  iltapäiväluentoja 2.3.2017 asiakirjoittajille.

Alle lukioikäisille tarkoitetun Sulkasato –sivuston linkkivinkeistä  ja sen esittelemistä kirjoittajaoppaista hyötyy varttuneempikin kirjoittaja.

Maineikas Oriveden Opisto toimii nykyään Ahlman-nimen alla. Heidän opastustaan voi saada myös verkko-opintoina 350 euron lukukausihintaan

Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksessa käytetty kirjallisuusluettelo lienee myös ponnahduslauta kohti parempaa tekstintuottamista.  Seuraavat kirjat ovat lainattavissa ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta :

 

 

1269245_sun_burst.jpg

 

Aro, E. & Viljanen M. (toim.) 2011. Korville piirretyt kuvat. Kirjoituksia kuunnelmasta ja äänitaiteesta. Helsinki: Like

Blomberg, K. 2013. Yksinäisyys X yhteistyö. Tuli & Savu 72 (Kollaboraatio)

Haavikko, R. 2000. Miten kirjani ovat syntyneet 4. Virikkeet, ainekset, rakenteet. Helsinki: WSOY

Hiltunen, A. 1999. Aristoteles Hollywoodissa. Tampere: Gaudeamus.

Hosiaisluoma, Y. 2003. Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: WSOY

Hytönen, V. & Huotarinen, V.-T. 2009. Poetiikkaa II. Runouskäsitysten toistoa. Turku: Savukeidas.

Hytönen, V. & Sutinen, V.-J. 2007. Poetiikkaa. Seitsemän esseetä runouskäsityksistä. Turku: Savukeidas

Jaakkola, M. Hyvä journalismi. Käytännön opas kirjoittajalle. Helsinki: Kansanvalistusseura

Jalkanen, K. & Pudas, H. 2013. Rivien välissä. Kirjablogikirja. Helsinki: Avain

Jussila, R., Ojanen, E. & Tuominen, T. (toim.) 2006. Tieto kirjaksi. Helsinki: Kansanvalistusseura

Jääskeläinen, M. 2002. Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY.

Kainulainen, S., Kesonen, K. & Lummaa, K. (toim.). 2007. Lentävä Hevonen. Välineitä runoanalyysiin. Tampere: Vastapaino.

Koivisto, P. 2005. "Minähän se olen!" Miten elämästä tulee fiktiota Pirkko Saision romaanissa Pienin yhteinen jaettava. Teoksessa P. Lyytikäinen, J. Nummi & P. Koivisto (toim.) Lajit yli rajojen. Helsinki: SKS

Kosonen, P. 2009. Moderni elämäkerta kertomuksena. Teoksessa S. Hägg, M. Lehtimäki & L. Steinby (toim.) Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: SKS

Kosonen, P. 2014. Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Itsetuntemusta kirjoittamisen opettamiseen. Teoksessa E. Karjula (toim.) Kirjoittamisen taide ja taito. Jyväskylä: Atena

Kuismin, A. 2013. Päiväkirjat ja omaelämäkerrat: Aikain muistot ja kokemusten koulut. Teoksessa L. Laitinen ja K. Mikkola (toim.) Kynällä kyntäjät: Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Helsinki: SKS

Kuutti, H. (toim.) 2015. Todenmukainen journalismi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 27–42.

Lahtinen, M. 2009. Historiallisen romaanin ajankuvan rakentaminen. Teoksessa J. Joensuu ym. (toim.) Luova laji. Jyväskylä: Atena

Lehmann, H. 2009. Draaman jälkeinen teatteri. Helsinki: Like

Lehtimäki, M. 2007. Todistaja-kertoja kaunokirjallisessa journalismissa. Teoksessa H. Kujansivu & L. Saarenmaa. Tunnustus ja todistus. Näkökulmia kahteen elämän esittämisen tapaan. Helsinki: Gaudeamus

Lehtonen, M. 1998. Faktan ja fiktion historia. Teoksessa U. Kivikuru & R. Kunelius (toim.) Viestinnän jäljillä. Helsinki: WSOY

Luukka, M. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino

Martinheimo, A. 2000. Parempi lause: uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY

Mikkonen, K. 2005. Fiktion erityisyys ja ainutlaatuisuus Dorrit Cohnin mukaan. Teoksessa D. Cohn. Fiktion mieli. Helsinki: Gaudeamus

Neimala, K. & Papinniemi, J. 2008. Lukukirja: Kirja kirjoista. Helsinki: Otava

Nikkinen, A & Vacklin, A. 2012. Television runousoppia. Helsinki: Like

Ojanen, E. 2008. Tietokirjoittajan asenne. Teoksessa R. Jussila, E. Ojanen & T. Tuominen (toim.) Tieto kirjaksi. Helsinki: Kansanvalistusseura

Parkko, T. 2011. Kirjoita runo. Helsinki: Avain

Parkko, T. 2012. Runouden ilmiöitä. Helsinki: Avain

Reinikainen, P. 2007. Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat. Helsinki: Kirjapaja

Reitala, H. & Heinonen, T. (toim.) 2003. Dramaturgioita. HY: Palmenia

Rimmon-Kenan, S. 1991. Kertomuksen poetiikka. Tampere: SKS

Salminen, P. & Snicker, E. (toim.) 2012. Jumalainen näytelmä. Dramaturgisia työkaluja. Helsinki: Like

Sundstedt, K.. 2009. Kirjoita elokuvaksi. Helsinki: Kansanvalistusseura

Svinhufvud, K. 2013. Verkkoon kirjoittaminen. Teoksessa U. Strellman & J. Vaattovaara (toim.) Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus

Töyry, M., Räty, P. & Kuisma, K. 2008. Editointi aikakauslehdessä. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu ja IADE

Vacklin, A. & Roosenvall, J. 2015. Käsikirjoittamisen taito. Helsinki: Like.

Vacklin, A., Roosenvall, J. & Nikkinen, A. 2007. Elokuvan runousoppia. Helsinki: Like

Venho, J. 2012. Mitä essee tarkoittaa? Turku: Savukeidas

Venkula, J. 2011. Taiteen välttämättömyydestä. Helsinki: Kirjapaja

lauantai, 14. tammikuu 2017

Wordpress.com blogialustan editointimahdollisuudet

Wordpress.com -alusta on hyvin monipuolinen, mutta sen käyttöliittymän hallinta vie aikaa.  Itseltäni meni pari vuotta tajuta, että siinä on kaksi tai kolme eri tasoa editoida omaa blogiaan.  Varsinkin tuon kolmannen löytäminen oli hieman hankalaa, mutta vain se mahdollisti jonkin artikkelin kiinnittämisen houkutuslintuna oman blogin ensinäkymäksi.

Tässä sinulle englanninkielinen alkuopastus wordpress.com -maailmaan.  Suuret seikkailut odottavat, kunhan vain maltat kokeilla ja etsiä juuri sinulle sopivat käyttötavat. 

Avaimena toimii vasemman yläkulman "W My Sites" -näppäin, jota klikkailemalla saat vaihdettua aina haluamasi ohjaustaulunäkymän.

https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2017/01/wordpress-com-guidelines.pdf

Seuraavassa vuodelta 2011 peräisin olevassa artikkelissa eivät kaikki faktat ehkä enää pidä paikkaansa

http://www.yrityspalvelumakelainen.fi/wordpress-ohjeet/category/sivujen-ja-artikkelien-muokkaus/

Ikävä tulee niitä aikoja, kun Vuodatuksella oli todella kätevä ja yksinkertainen käyttöliittymä. Mutta sitten tuli se ukkosmyrskyn aiheuttama sähkökatkos ja kaikki laitettiin uusiksi. 

Tuo olkoon muistutus tietoyhteiskuntamme haavoittuvuudesta.  Eli tärkeät tiedot tulisi tallettaa monilla eri tavoilla. 

Ehkä paperisiakaan turvakopioita ei kannata unohtaa...

  • html