Lauri Nummenmaa piti Jyväskylän yliopiston Tieteen päivillä 16.3.2011 antoisan luennon aiheesta ”Arjen tunteet aivoissa ja kehossa”. Nostan tässä kirjoituksessa esille joitakin esittämistään näkökulmista.
Nummenmaa korosti tunteiden merkitystä aistiärsykkeiden suotimena. Niiden avulla voi nopeasti selvittää havainnon hyödyllisyyden tai uhkaavuuden. Puoliksi automatisoituna menetelmänä tunnejärjestelmä antaa ensin aavistuksenomaisen tiedon, jota sitten tietoisen aivotyöskentelyn avulla voidaan parin sadan millisekunnin jälkeen tarkentaa. Näin aivokapasiteettia rasitetaan mahdollisimman vähän, koska vähemmän tärkeät havainnot suodattuvat pois.
Julia Freeman-Woolbert
Tunteiden ja varsinkin niiden tietoisen tunnistamisen avulla voidaan sitten ennakoida tulevia tapahtumia ja varautua erilaisiin omiin toimintamalleihin.
Ajatuksia herätti erityisesti Lauri Nummenmaan näkemys siitä, että usein ikävänoloiset tunteet ikään kuin pakottavat ihmistä toimimaan, jotta tuosta olotilasta pääsisi eroon. Omana kommenttinani toteaisin, että tunteiden hallintakeinojen opiskeluun olisi varmaan meillä monella aihetta. Niin vältyttäisiin monilta vääriltä valinnoilta ja riippuvuuskäyttäytymiseltä. Nyyti ry:n sivustolta löytyy hyvin käytännönläheinen ja laaja aineisto tähän tarkoitukseen:
http://www.nyyti.fi/palvelut/elamantaitokurssi/osallistujan-opas
Tiiviissä luennossaan Lauri Nummenmaa käsitteli myös tunteiden tarttumista. Kun tunteet kahden ihmisen välillä muuttuvat samankaltaisiksi, se lisää keskinäistä ymmärryksen määrää. Se antaa myös aikaa valmistautua mahdollisiin uhkatilanteisiin. Aivokuvannuksilla tehdyt tutkimukset vahvistavat sen, että vahvat tunteet paikallistuvat eri ihmisillä samoille aivoalueille. Kun aivojen arkkitehtuuri tilapäisesti samankaltaistuu, on luonnollisesti helpompaa samaistua toisen ajattelun yksityiskohtiin.
Seuraavassa suora lainaus powerpoint-esityksestään:
”Kokemus tunnereaktiosta tarjoaa yksilölle tietoa hänen suhteestaan ympäristöön, mutta se on vain osa tunnereaktiota…”
…siihen liittyy myös muutoksia:
”-keskushermostossa
-tuki – ja liikuntaelimistössä
-hengityselimissä
-sydämessä ja verenkierrossa
-sisäerityksessä
-ruuansulatuksessa
-lisääntymiselimissä”
…sekä ulkoisessa olemuksessa esimerkiksi karvojen pystyyn nousemisena.
Näitä muutoksia erittelemällä voimme siis myös saada tietoa omista sekä toisten tunnetiloista. Käytöksemme voi siten muuttua joko tiedostamatta tai voimme muuttaa sitä aivan tietoisesti.
Lauri Nummenmaa esitteli myös tunteiden murreteorian tutkimusta. Kulttuurien väliset erot tunteiden esittämissäännöissä havainnollistuivat seuraavan esimerkin avulla. Japanilainen voi itsekseen elokuvaa katsellessaan reagoida vapaasti tunteillaan, mutta jo yhdenkin toisen ihmisen läsnäolo jähmetti kasvonsa. Amerikkalaisille taas melko vapaa tunneilmaisu seurassakin on normaalia käytöstä.
Luennon jälkeen seuranneessa keskustelussa kysyttiin sitä, miksi nautimme tragedioiden seuraamisesta. Nummenmaan mukaan taiteen tai uutisten avulla koetuissa kielteisissä tunteissa voimme käydä niitä turvallisesti läpi. Mielikuvamme voivat todellistua toisten tragedioita seuraamalla. Myös koettu helpotuksen tunne, kun tilanteen seuraajana pääsee siitä kivuttomasti pois, voi olla motiivina tuon tyyppiseen toimintaan.
Lauri Nummenmaalta ilmestyi viime vuonna teos ”Tunteiden psykologiaa”
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513153215
Kun ajattelen, miten monta tuoretta näkökulmaa hän jo tuolla lyhyellä luennollaan avasi, niin suosittelen ”Tunteiden psykologiaa” kaikille Tunnetuvan lukijoille. Vaikken olekaan tuota kirjaa käsiini vielä itse saanut.
Tuntemisiin,
Pelle Gudsson