(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden.  Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

 

Jukka Ruukin Tiede-lehdessä 5/2001 julkaistu artikkeli “ Nyt aivokuvissa näkyvät tunteet” sai minut riemuitsemaan. Kirjoituksessa haastateltiin Turun yliopiston psykiatrian klinikalla työskentelevää professori Hasse Karlssonia.  Hänen tutkimustuloksensa “Kaikilta koehenkilöiltä surun ja riemun elämykset sammuttivat tunteita hillitsevän otsalohkon toiminnan” vaikutti yhdenmukaiselta SDG*tunnekarttamallin rakenteen kanssa.

Vaikka CC-lisensoitu SDG*tunnekartta kuvataan tavallisesti kaksiulotteisena, niin sen pallon muotoisessa versiossa tunneskaalojen huipennukset kohtaavat toisensa SDG*tunnekarttapallon etelänavalla. Voimakkaan surun (klo 6 = 4.) mukanaan tuoma epätoivo (klo 6 = 7.)  ja riemun (klo 12 = 6.)  äärimmäinen muoto euforia (klo 12 = 7.) ovat juuri näitä tunneskaalojen huipennuksia. SDG*tunnekarttamallin rakenneselostuksessa on kohdassa 12 mainittu minuuden katoaminen, joka tapahtuu näiden tunnehuipennuksien vaikutuksesta. Aivotoiminnan kannalta se voisi hyvinkin merkitä samaa kuin tuossa tutkimuksessa todettu aivojen otsalohkon aktiivikäytön eliminointi. Tämä oli itselleni uusi oivallus, vaikka olen aktiivisesti kehitellyt SDG*tunnekarttaa jo yli 15 vuotta.

SDG*tunnekartan kahdeksan tunneskaalan ääripäät ovat myötäpäivään lueteltuina ja oikeasta yläkulmasta alkaen helppous, hurma, tyhjyys, epätoivo, kammo, hysteria, mania ja euforia.   Näiden ääritunteiden vaikuttaessa ihminen yleensä tuntee olevansa melko hallitsemattomassa tilassa.

 

SDC14853.JPG

 

Hypoteesina esitän, että lähes kaikkia mainittuja tunteita aivokuvannettaessa otsalohkosta löytyy tietty yhteinen  alue, jonka toiminta vaimenee.  Helpoiten ja halvimmalla tämä hypoteesi voitaisiin alustavasti testata etsimällä jo valmiiksi kuvattuja kauhua kokeneita aivoja ja vertaamalla niitä Hasse Karlssonin kuvantamiin surun ja riemun tallenteisiin.

Vaikka tämä hypoteesi ei osoittautuisikaan paikkansapitäväksi, niin SDG*tunnekartan vieritunteet tarjoavat paljon muitakin oletuksia tutkittavaksi.

Esimerkiksi aivokuvantamalla on saatu kahdessakin tutkimuksessa tuloksia, jossa SDG*tunnekartan vieritunteet muukalaisuus (klo 5.30 =5.)  ja tuska (klo 5 = 4.) ovat aktivoineet samoja aivoalueita.

Hasse Karlssonkin on aikanaan tehnyt tämän havainnon, mutta eräästä toisesta tällaisesta tutkimuksesta voit lukea  Scientific American Mind –lehdestä (january-february 2011). The Pain of Exclusion –artikkeli löytyy tuon lehden sivuilta 30-37.

Myös muita vastaavia tutkimuksia on tehty, joista voit lukea yhteenvedon  Social and Personality Psychology Compass –julkaisun online-sivustolta.

Artikkelissa käytetty termi ”ostracism” tarkoittaa lähinnä jonkun ryhmän piiristä poissulkemisesta, jota käytetään nykyisinkin ovelana rangaistuskeinona monin paikoin. Vieroksunta tuottaa rangaistavalle tuskaa, mutta sen käyttäjien ei voida todistaa syyllistyneen mihinkään lainvastaiseen toimintaan.

Tässä on siis mainittu kaksi tieteellisistä tutkimusta, joiden tuloksiin SDG*tunnekartta on mielestäni  antanut lisävalaistusta  - varsinkin ensin mainitun tutkimuksen hieman käsittämättömiin tuloksiin.

 

880737_brain_001.jpg  Miranda Knox

 

Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2013 Ihmismieli kriisissä –seminaarissa oltiin kovin vastaanottavaisen tuntuisella mielellä pätevää mielenmallia kohtaan.

Dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen totesi, että "aivotutkimus ei ole aivojen avain vaan tarvitaan psykologisen tason teorioita"- "monitasoista mekanistista selittämistä".

Dosentti Marja-Liisa Halko kaipasi esitelmänsä jälkeisessä kysymyssessiossa "sellaisen mallin löytämistä, joka kuvaisi ihmisen käyttäytymistä paremmin kuin talousteoriat".

Professori Petri Ylikoski kertoi, että tieteeltä puuttuu psykologinen teoria siitä, miten mieli toimii. Aivokuvantamisen tarjoama aivojen aktivaatioalueiden lokalisaatio on vain tutkimuksen vaihe, ei selitys. "Komputionaalista mallintamista tarvitaan".

 

Odotan, milloin akateeeminen maailma herää havainnoimaan ja tutkimaan myös koejärjestelyjensä ulkopuolista maailmaa. Sieltä kun löytyy esimerkiksi tämä SDG*tunnekartta.

 

 

        Kunnia yksin Jumalalle

        Pelle Gudsson