Stressinkin voi paikallistaa tunnekartalta.  ”Näin hallitset stressiä elämässä” –artikkelin joitakin lauseita tutkailemalla voi selvästi huomata stressin sijoittuvan tunnekartan vasempaan alalaitaan, sillä niin monet tuon artikkelin tunnesanat löytyvät myös sieltä.  Tuo Suur-jyväskylän lehdessä 25.8.2010 julkaistu psykologian professori Pirkko Räisäsen laatima selostus stressistä sisältää muun muassa seuraavat suoraan siteeraamani lauseet.  Suluissa olevat tunnesanat ovat itse lisäämiäni tunnetarkennuksia:

 

 

”Tasapaino ulkoisen vaatimuksen ja omien voimavarojen välillä horjuu.”

 

”On tutkittu, että naisilla ihmisen vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja henkilökemiaan liittyvät ristiriidat aiheuttavat muita ärsykkeitä suuremman stressin.”

 

”Stressi aiheuttaa stressihormonierityksessä kasvua ja sympaattisen hermoston aktivoitumista, jotka vaikuttavat elimistön vastustuskykyyn ja asettavat ruumiin taisteluasemiin (uhka).”

 

”Stressissä psyykkiset oireet liittyvät sen aiheuttamiin muutoksiin aivojen välittäjäaineissa, kuten domamiimin lisääntymiseen.”

 

”Liiallinen aistien valpastuminen saattaa aiheuttaa ylivireyden, jossa järkevä toiminta heikkenee (kiire), ja avuttomuus lisääntyy.  Seuraa pelon tunne, ahdistus, epävarmuus (aavistus) ja lamaantunut käytös (jähmeys).”

 

”Tiedetään, että pitkään jatkunut voimakas stressi altistaa useille eri sairauksille (oireilu).”

 

”Psyykkisistä sairauksista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja päihdeongelmat.”

 

 

 

Oletukseni onkin, että mistä tahansa tunteesta kirjoitetusta laajemmasta tekstikokonaisuudesta voi löytää  merkittävässä määrin  tunnesanoja, jotka ympäröivät kyseistä artikkelin käsittelemää tunnetta tunnekartalla.  Tämä kirjoitukseni on vain yksi esimerkki tästä tunnekartan sisältämästä vieritunneominaisuudesta.  Mahdollista pro gradu –tutkielmaa varten tämän tyyppinen tutkiva lähestymistapa lienee yksi käytännöllisimmistä tavoista käsitellä tunnekarttaa.

 

Stressin hallinnasta vielä seuraava oivallus.   Esimerkkiartikkelin lopussa Pirkko Räsänen toteaa, että kielteisen tyyppisestä stressistä voi päästä eroon  joko vaikuttamalla ulkoisiin tekijöihin tai kasvattamalla sisäistä vastustuskykyä elämän paineita vastaan.

 

 

 

                 Tuntemisiin,

 

                 Pelle