(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden.  Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

 

1)Mikään tieteellinen teoria ei ole professori Tapio Puolimatkan mukaan aukoton, vaan siinä on huomattavissa anomalioita eli poikkeuksia teorian päälinjoista  (Puolimatka 2005, 21).

SDG*tunnekartassa tällainen anomalia on esimerkiksi uloshengityspainotteisella pohjoiseen suuntautuvalla tunneskaalalla olevan hämmästyksen (klo 12 = 5.) hengityskuvio, joka on pelkkä syvä sisäänhengitys. Tosin se valmistaa ihmistä riemulliseen (klo 12 = 6.) nauruun, joka on katkonaista uloshengitystä.

Häpeän synnyttämä viha on sellainen tunneyhdistelmä, jota SDG*tunnekartta ei aivan suoraan pysty selittämään.  Onko tuossa tapauksessa häpeä (klo 4 = 4.) tarkemmin ajateltuna syyllisyyttä ( klo 7.30 = 2.), jonka toiselta vieritunnekehältä viha (klo 9 = 4.) löytyy vai olisiko kyseessä häpeän syynä olevan turvan (klo 2 = 4.) puutteen aikaan saama uhka (klo 8 = 4.) ja siitä syntynyt vihan tunne?   Kolmas ja ehkä luontevin selitysmalli olisi se, että häpeän eräs vieritunne inho (klo 4.30 = 4.) ilmenisi vihana.  Vai onko vain tunnustettava SDG*tunnekartan puutteellisuus tässä suhteessa?

2)Hengitystyylianalyysille löytyi lopulta tieteellinen selitys. Sisäänhengityksen  painottuessa ihmisen sympaattinen hermosto on aktiivisempi.  Tuo sympaattinen hermosto aktivoituu kiputiloissa (Heikkilä 2010, 180.)

 

SDC14834.JPG

 

SDG*tunnekartan ulkolaidalta löytyy kärsimys ( klo 8 = 2.), oireilu (klo 7.30 = 5.)  sekä  tuska (klo 5 = 4.), jotka kaikki ovat sisäänhengityspainotteisella sektorilla.

Kirsti Monsen on julkaissut vuonna 1992 teoksen ”Psykodynaaminen fysioterapia”.  Siinä käytetään myös hengityksen havainnointia tunteiden tunnistamisessa.

3)Tieteen päivillä Jyväskylässä 16.3.2011 akatemiatutkija Suvi Saarikallio totesi yleisökysymyksiin vastatessaan faktan, joka ilmenee myös SDG*tunnekartalla. Parisuhteeseen liittyvät ensirakkauden huuma - tässä mallinnuksessa  sitä voisi kuvata tunnesanoilla ihailu ja himo( klo 10.30 = 4. ja 5.) - ja kiintymysrakkaus (klo 3 = 4.) ovat fysiologisesti ja hormonaalisesti eri tunteita. SDG*tunnekartta saattaa olla ensimmäinen tunnemallinnus, joka erottaa nämä tunteet selvästi toisistaan.

4)Samaisilla Tieteen päivillä professori Mikko Sams totesi omassa esityksessään, että tunteiden tutkimuksessa on löydetty selvä hyvä-paha – arvotus.  SDG*tunnekartassa myönteiset tunteet ovat sijoittuneet lähinnä oikeaan yläneljännekseen.  Vastatunnepareillakin on yleensä selvä positiivis-negatiivis –jännite. Poikkeuksena alaviistoisella lävistäjällä sijaitsevat tunneparit mustasukkaisuus-mukautuvuus, erillisyys-riippuvuus, kiusanhalu-alemmuus, kateus-häpeä, houkutus-nolous, uhma-nöyryys sekä viive-väheksyntä.

5)SDG*tunnekartan symmetrisyys tuo mieleen myös monien luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot. Parhaiden tieteellisten teorioden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).

 

SDC14841.JPG

 

6)Joitakin – esimerkiksi filosofi Kari E. Turusta, jolle olen muuten hyvin kiitollinen kirjoistansa löytämistäni rohkaisevista lauseista  luomisprosessin alkuvaiheissa - on hämmentänyt SDG*tunnekartan lukuohjeista löytyvät Raamatun jakeisiin perustavat tunnetyöskentelyn periaatteet. Samoin ylössuuntautuvan halkaisijan kristillis-sävyiset tunteet.

Selitykseksi tarjoan sen faktan, että SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta. Puolimatka on erotellut taulukkomuodossa naturalismin ja supranaturalismin piirteitä. Siinä kerrotaan esimerkiksi kristillisen supranaturalismin käsitys tosiasioista : ”TIETEEN ON HUOMIOITAVA TODELLISUUS KOKO LAAJUUDESSAAN”  (Puolimatka 2008, 119.)  Raamatun kertomukset Jeesuksesta ovat osa historiallista todellisuutta. Niistä löytyy mainintoja myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.

Painotan sitä faktaa,  että SDG*tunnekartta on täysin käyttökelpoinen heillekin, jotka kokevat kristillisen viitekehyksen itselleen vieraaksi.

7)Itsejärjestyvyys on nanotekniikan ohjelmoitavissa materiaaleissa eräs perusperiaate. Osoituksena itsejärjestävyydestä SDG*tunnekarttaan tuli tarkentavia muutoksia vuoden 2011 alussa. Silloin lamaannus (klo7.15 = 5.) siirtyi sukulaistunteensa  apatian  (klo 4 = 3.) paikalta pelon (klo 7.30 = 4.) viereen, koska sanat lamaantuminen ja pelko liitetään usein toisiinsa. Näin kartan ehkä hieman askeettiseltakin vaikuttavat sanavalinnat paremmin vastaavat yleisesti käytössä olevaa tunnesanastoa. Tämä on mielestäni selvästi yhteydessä siihen professori Mikko Samsin kertomaan nykytunnetutkimuksen linjaukseen, jossa pyritään mahdollisimman luonnolliseen ja pelkistettyyn tutkimusympäristöön.

 

 

      Kunnia yksin Jumalalle

      Pelle Gudsson

 

 

Heikkilä, A. 2010. Siunattu kipu.

Puolimatka, T. 2005. Usko, tieto ja myytit.

Puolimatka, T. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.