Tässä viime viikkoina olen esitellyt  tunteita, jotka tavalla tai toisella motivoivat toimintaa.  Vaikka ne sijaitsevatkin tunnekartalla aika kaukana toisistaan, niin löysin niiden hajanaiselle sijainnille jonkinlaisen vertauksen yleisurheilumaailmasta  - nimittäin kiekonheitosta.

 

Suomalaisittain ehkä keihäänheitto voisi kyllä olla läheisempi vertauskohta, mutta en onnistunut saamaan keihään kuvaa  mistään netin kätköistä.   Tuossa alla näkyy kuitenkin keihäänheiton vauhdinottorata.

 

 Pierre Benker

 

Jos ajatellaan, että ihminen löytää syvimmän tarkoituksen elämälleen  kutsumustaan seuraamalla, silloin tunteet parhaimmillaan alkavat kulkea kello puoli kahden suuntaisella tunneskaalalla.  Sen päätepisteessä on helppous, joka terminä tarkoittaa suunnilleen samaa kuin yleisesti käytössä oleva flow –termi.  Tekeminen sujuu kuin itsestään ja ajan kulkua ei edes huomaa.  Tällöin voisi ajatella yleisurheilutermein, että heitto suuntautuu  lähes keskelle sektoria ja on aivan Jumalan mielen mukainen  nappiheitto. Sellaisesta tunnetilasta ei kuitenkaan voi nauttia kuin silloin tällöin.  Tunteet kun ovat kovin katoavaisia.

 

Leikkisästi ja vapaasti  luovuuttaan käyttäen voi myös ilahduttaa itseään sekä  muita.  Silloin heitto  kello yhden suuntaan vie aika pitkälle.

 

   Till Achinger

 

Vasemmalle suuntautuva heitto voi perustua vahvaan päättäväisyyteen noin kello yhdentoista suuntaan.  Sekin  tuo aivan hyviä tuloksia ja täyttymyksen tunteita.

 

Heitto saattaa  mennä vasemman sektorin yli, jos alkaa seurata liikaa saamiaan houkuttelevia mielijohteitaan. Halu ja himo ja kiihko sijoittuvat tuolle kello puoli yhteentoista  suuntautuvalle tunneskaalalle, jonka voi kuvitella urheilukentän vasemmaksi sektoria rajoittavaksi linjaksi.  Sen ulkopuolelle jäävät houkutus ja uhma ja kiusanhalu.

 

 Jo alakoululaisille opetetaan tunnetaidoissa halun ja tarpeen välinen ero.  Halu on jotain mielivaltaista, kun taas tarve perustuu elämälle välttämättömille  tekijöille kuten ihmisten väliselle  kiintymykselle. Tarpeeseen perustuva toiminta onkin kuin heitto sektorin oikeaan  laitaan kello puoli neljän suuntaan. 

 

Mikäli on antanut houkutuksilleen ja himoilleen periksi niin paljon, että ne alkavat hallita elämää  on kyse jo riippuvaisuudesta.  Silloin heitto on lipsahtanut oikean sektorin yli, jolta alueelta löytyy myös mukautuvuus eli liika kiltteys.

 

Joskus motivoivana tekijänä voi olla hetkellinen innostus, joka saattaa johtua vaikka jostain muoti-ilmiöstä.  Silloin heitto menee pahasti sektorista pahasti vasemmalta yli kello neljän suuntaan  ja saattaa johtaa nopeasti tympeyteen eli kyllästymiseen.

 

Tällaisen kokonaiskuvan sain mieleeni tunnekartan myönteisistä ja eteenpäin ajavista tunteista.  Sektorin sisään jää vielä liuta muitakin toimintaan kutsuvia tunteita, kuten sektorin oikealla laidalla olevan hyväksynnän  haku tai läheltä vasemman sektorin rajaa löytyvä arvostus ja sen ikävöinti.

 

Mikäli olet visuaalisesti maailmaa hahmottava, niin tämä kirjoitus saattoi tuoda sinulle joitain ahaa-elämyksiä omasta elämästäsi.  Tai ehkäpä voit lukea nuo lihavoidut tunteen ääneen ja miettiä mitkä ovat sinun perimmäiset motiivisi eri toimintoihin.

 

 

            Tuntemisiin,

 

            Pelle