Yläkaupungin Yö 2011:n  yhteydessä järjestetyn valokuvanäyttelyn parhaaksi kuvaksi arvioin Agoran Kaiku – nimisen otoksen.  

 

 

Agoran Kaiku valokuva heijastaa hyvin Jyväskylän ulkoisen ja sisäisen todellisuuden välistä ristiriitaa.  Esimerkiksi Agoran tiloissa toimiva Keski-Suomen innovaatiokeskittymä, jolta odotin paljonkin, saattaa pahimmillaan osoittautua vain akateemisten ihmisten suojatyöpaikaksi.

 

Kunniamaininnan saa kuva sympaattisesta puutalosta. Voionmaankatu 22:n ikkunassa joskus vuosia sitten joulun aikaan loistaneet risti, sydän ja ankkuri sykähdyttivät sydäntäni.  Nyt tuo valkoinen puurakennus on purettu niin kuin monet muutkin arvostamani kohteet.

 

Valokuvanäyttelyn kuvien  vähäinen lukumäärä ilmentää mielestäni Jyväskylän kaupungissa nykyisin pesivää apaattisuutta.

 

Yläkaupungin yö 2011:n parhaaksi anniksi noteerasin seuraavat esitykset:

 

Galleria Hopan valokuvanäyttely ”Asfalttiprinssi Kauppakatu 8:ssa on auki vielä kuukauden päivät.  Siellä Ari ”Hoppa” Haapa-ahon valokuvin ikuistamat havainnot pienenpienistä kadun pintojen yksityiskohdista  pysähdyttivät ja naurattivat.  Haluan nimetä  parinkymmenen valokuvan joukosta seuraavat viisi.  Monissa niistä voi löytää mielikuvituksen avulla ihmishahmoja :

 

-Yökävelyllä Gummeruksen kadulla

-Kauas on pitkä matka

-Yövahti

-Varaslähtö

-Maalivahti

 

Tanssiteatteri Krampin esitys Yläkaupungin yössä 2011 oli katutanssia parhaimmillaan.  Kolmisenkymmentä keltaisiin huppareihin pukeutunutta nuorta saivat klassisen musiikin elämään Alvarin aukiolla aivan uudella tavalla.  Kiertoliikkeessä – tanssi hurmasi ainakin minut. 

 

Ravintola Sohwin ulkoilmalavalla esiintynyt Dakota-orkesteri  herätti mielenkiintoni svengillään.  Solistina oli jyväskyläläinen Ailamari Vehviläinen  ­- tangoprinsessa  mallia 2004 ja iskelmälaulun Suomen mestari 2008. Tässä on ääninäyte tältä todelliselta tulevaisuuden lupaukselta.

 

 

Ilmeisesti ihan oikea satakieli lauleskeli Seminaarinmäellä Alvarin aukion viereisessä koivussa.  Luonto pitää puolensa ja sellaista menneisyyshakuisuutta oli ilmassa muutenkin Yläkaupungin Yö 2011 – taphtumassa.

 

Visuaalisella puolella sävähdin Thai Food –ruokakojun vesimelonista veistetystä ruusukkeesta.

 

Äkkigalleriassa Kauppakatu13:ssa Elina Förstin lähinnä siistitäplätekniikalla maalatut neonsävyiset taulut olivat herättäneet monien ihailua.

 

Myös Teemu Norrenan  valokuvamallien pohjalta maalatut taulut Yliopiston päärakennuksen aulassa jäivät mieleen.  Tulevaisuudessa niitä voi tilata mittatilaustyönä kohtuuhintaan.  Valitettavasti nettisivustoa ei ole vielä avattu.

 

Jo aikaisemmin tässä blogissani kehumani nuorten katulauluporukka Kauppakadun Kompassilla eli keskikaupungilla vei kuitenkin illan tunteellisimman taideteoksen palkinnon.  Tuo hieman Edith Piafin tyylisen vibraton omaava nuori nainen esitti nyt Tehosekoittimen ”Hetken tie on kevyt

 

Ensi keväänä Yläkaupungin Yö juhlii 20-vuotistaipalettaan.  Ehkäpä silloin ihailun aiheita löytyy ohjelmasta enemmän. Ihailu löytyy muuten tunnekartan vasemmasta ylälaidasta.

 

 

                               Odottamisiin,

 

                               Pelle Gudsson