Kirjaan tähän muutamia SDG*tunnekarttamallia tukevia havaintoja, joita kuulin seuratessani paria nettilähetystä Tieteen päiviltä armon vuonna 2013.


Ilkka Pyysiäinen totesi, että meditaatiossa, jossa ihminen kokee yhtyvänsä koko todellisuuteen, itsen paikka aivoissa hävisi juvannettaessa aivoja.  Tarkemmin sanoin " itsen representaatio aivoissa kadottaa rajansa".  Tämä vahvistaa sitä tunnekarttaoletusta, että palloksi mielletyn tunnemallin toisella puolella on piste joka kuvaa minuuden katoamista.  Meditaatiossa siihen ilmeisesti päästään kulkien kello kolmen suuntaan kulkevaa yhteyden tunneskaalaa hurman kautta.

Marja-Liisa Halko kertoi, että kun koehenkilön käsi pidettiin erittäin kylmässä vedessä, niin ei ollut enää väliä, tuliko negatiivinen vai positiivinen palkkio.  Hän tulkitsi sen niin, että stressattuna mikään ei tunnu enää miltään.  Veren stressihormonitaso kohosi tuossa kokeessa.

Käsittääkseni koetuloksen voisi tulkita myös niin, että tuska saa aikaan turtuman.  Ne molemmat tunteet ovat kello viiden suunnalla tunnekartan ulkolaidalla.

Tiina Paunio kertoi Ihmismieli kriisissä - luentokokonaisuudessa, että "ahdistuneisuus pitkittyneenä stressireaktiona voi johtaa masennukseen".  Nuo  tunteet sijaitsevat tunnekartalla kello seitsemän suunnalla kartan ulkolaidalla.

Hän totesi myös, että pelkostressillä on yhteys ihosairauksiin.  Pelko ja oireilu löytyvät tunnekartalta kello puoli kahdeksan suunnalta kartan läheltä kartan ulkoreunaa.

Lauri Nummenmaa puolestaan paljasti, että sosiaalinen kosketus vapauttaa endorfiineja, mitkä luovat hyvän olon.  Tunnekartalla kello kahdentoista suunnalla läheisyyden ja ilo sijatsevat vierekkäin.  Vain helpotus on siinä välissä ja miellyttävässä kosketuksessa myös helpotuksen tunne ilmenee.

Hän kertoi myös, että jos tunneilmaisua syystä tai toisesta vältellään, niin se riski sydän ja verisuonisairauksiin kasvaa.  Tunnekartalla välttely ja oireilu sijatsevat lähellä toisiaan kello kahdeksan suunnassa kartan ulkoreunassa.


Muutama muu mielenkiintoinen fakta on vielä syytä kertoa.  Ne eivät liity suoranaisesti tunnekarttaan.


Petteri Pietikäinen paljasti psykologisten diagnoosien nimien vaihtuvan vuosikymmenten mittaan.  1980-1930 puhuttiin paljon neurosteniasta.  Neuroosi eri muodoissaan tuli muotidiagnoosiksi 1930 ja 1980-luvulla alettiin puhua masennuksen  yleisyydestä. 

Pietikäinen kertoi myös, että kansainväliset tautiluokitukset ovat lyhentäneet virallista suruaikaa yllättävän lyhyeksi:
DSM-III   1980   normaali suruaika  1 vuosi
DSM-IV   1994   normaali suruaika  2 kuukautta
DSM-V    2013   normaali suruaika  2 viikkoa
Mistä tämä kertoo ja mitä seurauksia tuollaisella kiirehtimisellä onkaan?

Lauri Nummenmaa avasi erästä työryhmänsä tekemää tunnetutkimusta, joka koski tunteiden kokemista kehon eri osissa.  Se toteutettiin niin, että pari tuhatta ihmistä väritti ihmiskehon ääriviivojen sisään ne alueet, joissa he kokivat elintoiminrtojen vilkastuvan ja eri värillä ne joissa toiminta hidastui.  Tässä tulokset, joita yritin kopioida näyttöpäätteen kautta videoidulta PowerPoint -kuvalta.  Epätarkkuutta saattaa ilmetä verrattuna varsinaisiin tutkimustuloksiin.

ILO : sydän ja nivuset aktivoituu
VIHA : koko kehoa polttelee
SURU : rinta aktiivinen, jalat ja kädet veltot
INHO :  vatsa ja kurkku aktivoituvat
PELKO : rinta ja vatsa
NEUTRAALI : silmät

Nummenmaa kertoi myös, että tunteet vahvistuvat kun ollaan yhdessä ja sosiaaliset tilanteet antavat luvan kokea suuuria tunteita.  Siksi kai penkkiurheilu on niin suosittua ja media mässilee tunteilla.


                                 That´s all folks!

                                 Pelle


PS.  Huomasin, että Tapio Puolimatkan kirjassa "Kasvatus, arvot ja tunteet" kerrottiin tiedeyhteisöjen yleensäkin olevan melkoisia valtapelin areenoita.  Niinpä saattaa olla, että elinaikanani SDG*tunnekartan arvoa ei vielä ainakaan Suomessa tunnusteta.

Iloinen uutinen maailmalta on kuitenkin se, että Patricia Crittenden on tekemässä tieteellistä vallankumousta laajentamalla kiintymyssuhdemallia nykyisestä 3 portaisesta peräti 22 askeleiseksi.  Englanninkielinen selostus löytyy seuraavan linkin takaa :

http://www.patcrittenden.com/include/dmm_model.htm 

Mihin sektoriin koet itse tällä hetkellä kuuluvasi?