JÄTTILÄINEN POISTUU TAKAVASEMMALLE
Jugoslavia joutui uutisoinnin keskipisteeksi vuosina 1991-1999, kun eri kansallisuus- ja uskontoryhmät ajautuivat sotiin. Kriisin taustalta löytyy myös työttömyys- ja talouspolitiikan ongelmia. Alueelle syntyi seitsemän eri valtiota : Bosnia ja Herzegovina, Slovenia, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia sekä Kosovo. Viimeksi mainitun maan itsenäisyyttä kaikki valtiot eivät ole tunnustaneet.
On huomattava, että yhtenäisenä valtakuntana olleessaan Jugoslavian hallinto suhtautui karsaasti kaikkeen uskontoon liittyvään.
Torstaina eli joulupäivänä 25.12.1991 tehtiin taas historiaa. Rautaesiripun takana Itä-Euroopan valtioita monin tavoin hallinnut, aikanaan maailman laajin valtio Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Silloin maan vapaamielinen presidentti luopui virastaan. Venäjä suurimpana Neuvostoliiton neuvostotasavalloista astui takaisin maailmanpolitiikkaan entistä vähäisemmällä poliittisella painoarvolla.
Neuvostoliiton ja monien muidenkin Itä-Euroopan maiden historiasta löytyy myös mittavaa uskonnonvastaisuutta. Se jatkui aina tuon vapaamielisen presidentin valtakauteen asti.
Neuvostoliiton alueesta itsenäistyi Venäjän lisäksi 14 valtiota. Luettelen maat kolmen valtion ryppäissä, kulkien Itämerestä vastapäivään: Viro, Latvia, Liettua – Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova - Venäjä - Georgia, Armenia, Azerbaidzan – Turkmenistan, Uzbekistan, Tadsikistan, Kirgisia – Kazakstan sijoittuu sitten suurena valtiona edellä lueteltujen maiden pohjoispuolelle. Useissa noissa uusissa itsenäisissä valtioissa väitetään jonkinasteisen diktatuurin vallitsevan.
Perjantaina 1.1.1993 Tsekkoslovakia jakautui vapaaehtoisesti Slovakian ja Tsekin valtioihin.
Näin suuri ja mahtava Neuvostoliitto katosi maailmankartalta. Sen varjossa eläneet Itä-Euroopan maat olivat myös vaihtaneet talousjärjestelmänsä markkinavetoiseksi. EU:n valta alkaa lujittua Euroopassa. Tällä kertaa maanosaa yritetään yhdistää ilolla - tai ainakin EU:n hymni kertoo siitä.
