Pakuriteestä taitaa tulla vakioaamujuomani.  Lasista juodun pakuriteen vaniljainen maku ja sokerittomuus toimi korvaavana kokemuksena  polttavan kuumasta emalimukista poikaleirillä juodusta karvaansokeriselle pussiteelle.

SDC14802.JPG    pakuritee valtaa Suomea

Sympatiapisteeni pakuriteetä kohtaan nousivat pilviin Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten, ProAgria Keski-Suomen, Keruutuotteet Keski-Suomessa ja Kasvi-idea Keski-Suomessa Jyväskylässä 5.2.2013 järjestämässä luentotilaisuudessa.  Jaakko Halmetojan valloittavan humoristinen luennointi antoi uskomattoman tiiviin tietopaketin.  Luonnonantimet tarjoavat lukemattomia makunautintoja ja iloisen yllättäviä mahdollisuuksia syödä ja juoda terveellisesti.

Tämä teksti on lähinnä referaatti Jaakko Halmetojan puheesta sisältäen myös monia nettilinkkejä.  Lopuksi referoin vielä samana iltana Radio Deissä viikon vieraan haastatellun Sinikka Piipon vinkkejä yrttien hyötykäytöstä.

Alun pitkän mutta ei suinkaan pitkästyttävän pohjustuksen näkökulmana oli seuraava: Luonnonvaraisten kasvien sisältämä vastustuskyky elinympäristönsä vaaratekijöitä vastaan välittyy usein myös niitä syövään tai juovaan ihmiseen.

Terveellisten ravintokasvien käytön perusperiaatteiksi on kautta maailman tunnustettu  niiden vaarattomuus, käyttömukavuus ja vaikuttavuus.  Niinpä ajan mittaan on täällä Suomessa yleiseen käyttöön omaksuttu salaatti ja nokkonen, jota voi käyttää vaikkapa  leivonnaisiin ja munakkaisiin.  Nyt läpilyöntiään on tekemässä  pakurikääpä, josta Jaakko Halmetoja on julkaissut vastikään kirjan.

Ruokailutottumusten  muuttaminen voi tapahtua vaivihkaa, kun ajattelee uudentyyliseen ruokailuun ja sen seurauksiin liittyvää iloa.  Toinen muutosta helpottava tapa on jonkun totutun raaka-aineen  korvaaminen lähes samanlaisella, mutta terveellisemmällä aineksella.  Kolmas mieltä harhauttava keino on jonkin uuden ravintoaineen lisääminen ruokavalioonsa kiitollisella mielellä siitä, että saa kokeilla jotain uutta ”minä valitsen” –asenteella.  Myös ruokavalion monipuolisuus korostui luennolla. 

Jaakko Halmetoja kertoi elintarvikkeiden raikkaiden värien  paljastavan usein sen terveellisyyden.  Yhtenä poikkeuksena tästä säännöstä on mustanpuhuva pakurikääpä.

(SDC14811.JPG   kuivattuja suppilovahveroita

Luennoitsijan oivaltava perehtyneisyys luonnonmukaiseen ravitsemukseen hyvin laajasti paljastui  tieteellisten termien viljelyssä.  Epigenetiikka tarkoittaa sitä, miten voimme itse vaikuttaa geeniemme toimintaan.  Esimerkiksi auringonvalossa elimistöömme kehittyvä  ”D-vitamiini aktivoi parantavia geenejä enemmän kuin mikään muu yhdiste.”   Luonnossa liikkumisen mieltä rauhoittavan vaikutuksen lisäksi luonnonvalo edistää siis myös kehonterveyttä.   Liikuntalajeista säännöllisen avantouinnin on todettu pidentävän elinikää.

Mahdollisimman puhtaan veden merkitys ravitsemuksessa ja riittävä nesteytys on  tärkeää.  Netistä löytyy Löydä lähde-sivusto, jonka avulla voi katsoa, löytyykö läheltä luonnonlähdettä.  Myös vesipitoisten kasvisten kuten kurkun ja sellerin syöminen lisää alhaisen pintajännityksen omaavaa kudoksissa.  Terveellisen smoothien rakentelun periaatteita voit lukea myös  Jaakko Halmetojan kotisivulta.

SDC14810.JPG   kuivattuja muistikoita

Ja vihdoin pääsen esittelemään muutamia terveysvaikutteisia kasvejamme, joiden jatkojalostustakin voisi miettiä.

-nokkosenjuuritinktuurin on huomattu auttavan eturauhasvaivoihin.

-nokkosen siemenet sopivat uupuneelle antamaan tarmoa.

-peltokorteteen sisältämä pii vahvistaa  kynsiä.  Piin puutos ilmenee esimerkiksi valkoisinä täplinä kynsissä.  Sitä voi käyttää smoothienkin pohjana, kunhan käyttö ei ole päivittäistä.

(  Kansainvälisestikin tunnettu yrttiasiantuntijan  Henriette Kressin  laajalta ja hitaasti latautuvalta sivustolta löydät myös paljon muitakin  syötäviä luonnonkasveja ja tietoa niiden käytöstä. )

-Pohjois-Suomessa villinä kasvava ja etelässäkin viljeltävä, mutta hidaskasvuinen ruusujuuri (Rhodiola rosea) auttaa voimattomaan oloon.

-männyn siitepöly (Pollen pini) on mielettömän ravintorikas luonnontuote, josta voi tehdä uutetta. Luentoillan päätteeksi kuulin yleisön joukosta idean, jonka mukaan siitepölyä voisi ehkä kerätä sitä tarkoitusta varten pyhitetyllä autopölynimurilla.

-lakkakääpä  (Ganoderma lucidum) parantaa unenlaatua ja auttaa stressinhallinnassa.  Tuota myös reishiksi kutsuttua lakkakääpää Jaakko Halmetoja on kasvattanut irrallisissa puupölkyissä sijoittamalla itiöpölyllä käsitellyt riisinjyvät pölkkyyn porattuihin reikiin. 

Onnistuneita luonnonkasvituotteistamisia löytyy seuraavien linkkien kautta:

Siitakesienen kasvatus

Osterivinokkaan kasvatus

Four Sigma Foods

Toivottavasti täällä Keski-Suomessakin herättäisiin ihan yrittäjämielellä näissä asioissa. 

Mikäli tämä alkupala herätti ruokahalusi, niin suosittelen Jaakko Halmetojan uutiskirjeitä pääruuaksi.  Voit myös tilata niitä sähköpostilaatikkoosi ja kaupan päälle saat katseluoikeuden neljään opetusvideoonsa.

Suomessa ovat kasvien terveysvaikutuksia menneinä vuosikymmeninä ansiokkaasti tutkineet ainakin Toivo Rautavaara ja Ulla Lehtonen.  Jos satut kirjastosta löytämään teoksiaan, niin suosittelen niitä lämpimästi.

Lopuksi vielä tuona samaisena iltana Radio Deistä kuulemiani Sinikka Piipon vinkkejä multapeukaloille.  Allamainituilla yrteillä kun löytyy myös myönteisiä terveysvaikutuksia.

-basilika virkistää ja tuo mieleen puhtia.  Sitä voi kasvattaa sisätiloisskin.

-salvia pieninä määrinä iltateehen lisättynä rauhoittaa yöunta.  Tätäkin voi purkkiviljellä.

-inkivääri ehkäisee ja parantaa vatsaflunssaa.  Tuo taitaa olla helpointa ostaa kaupasta.

-fenkoli, paprika ja chili parantavat aineenvaihduntaa ja ruuansulatusta.

-minttu auttaa hengitystieongelmiin.

Ihmettelet, ehkä miten tällainen kasvikirjoitus sopii Tunnetuvan profiiliin.  No, SDG*tunnekartalta löytyy myös taitavuuden tunne oikeasta ylänurkasta muiden myönteisten tunteiden joukosta.  Ilman tietoja ja taitoja ei omasta arkimenustaan saa rakennettua herkullisen terveellistä. Ja mainitsihan hymyilevä Jaakko Halmetojakin myönteisyyden merkitystä terveyden ylläpitäjänä.

            Tuntemisiin,

            Pelle Gudsson