(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden. Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)
Opiskeluni ovat vielä hyvin alkuvaiheissa ja vasta aikuiskasvatustieteen approbatur on suoritettu. Päästäkseni itse tieteellisesti hyväksytyllä tavalla tutkimaan luomustani minun pitäisi ensin opiskella väitöskirja-asteelle, jonka jälkeen vasta voisin syventyä tämän sen tieteelliseen arviointiin. Siispä rukoilen ja pyydän, että joku ottaisi tunnekarttamallin pro gradu-työnsä aiheeksi. Käsittääkseni tätä aineistoa voisi tutkia ainakin psykologian, lääketieteen, kielitieteen, liikuntatieteen, teatteritieteen sekä ehkä myös teologian näkökulmista.
Tutkimus on mahdollista tehdä myös englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi, joille kielille SDG*tunnekartta selityksineen on käännetty ja ovat CC-lisenssin mukaisin ehdoin jo käytettävissä. Käännökset on tarkistettu niitä kieliä äidinkielenään käyttävillä. Haaveissa on vielä SDG*tunnekartan kääntäminen ainakin espanjaksi.
SDG*tunnekarttamallia varmistava kvantitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä. Eräs mahdollinen tutkimusmetodi on jo hahmoteltu sekä sen käyttöä pienimuotoisesti kokeiltu. Tuossa tutkimusmenetelmässä tarkasteltaisiin tiettyjen tunteiden lähi- eli vieritunteiden esiintymistiheyttä kyseisistä tunteista kirjoitetuissa teoksissa.
SDG*tunnekartta saattaisi olla avuksi aleksitymiasta kärsiville, kielten opiskelussa, tekoälytutkimuksessa tai tietokonepelien alustana. Neurotieteissä se ehkä tarjoaisi hypoteeseja aivokuvannustutkimusten pohjaksi. Tästä sain aavistuksen luettuani parista aivotutkimuksesta, joiden tuloksia SDG*tunnemalli selittää mielestäni hyvin. Kerron tarkemmin noista oivalluksista kirjoitukseni osassa 5.
Kysyessäni PsL, FT Mikael Saariselta, onko Suomessa tutkittu tunteiden nimeämistä, hän totesi tietävänsä vain FT Seija Tuovilan väitöskirjatutkimuksen ”Kun on tunteet”. Sen lopputulokset (sivu 5) suomalaisten tärkeimpien tunteiden osalta täsmäävät aikuisväestön osalta SDG*tunnekartan tärkeimpien perustunteiden kanssa. Ne ovat ilo (klo 12 = 4.), rakkaus, jota kartalla parhaiten kuvaa kiintymys (klo 3 = 4.), suru (klo 6 = 4.) ja viha (klo 9 = 4.).
Myönteisien tunteiden merkityksen oivaltaneen emerita professori Lea Pulkkisen vuonna 1994 laatimassa "Emootion ja käyttäytymisen säätelyn mallissa" ( s.19) on joitakin yhtymäkohtia SDG*tunnekarttamalliin, kun tutkitaan Pulkkisen mallin ylösalaisin käännettyä peilikuvaa (vrt. Pulkkinen 1997,24)
On myös huomattava, että tähän mennessä ehkä tarkimmaksi arvioidun eli Plutchikin tunnemallin keltainen, punainen ja sininen terälehti ovat aivan identtiset SDG*tunnekartan tunneskaalojen kanssa, kun tunnekarttaa tarkastellaan pallon etelänavalta. Myös violetissa ja vihreissä terälehdissä on paljon yhtäläisyyksiä tunneskaaloihin. SDG*tunnekartta on kuitenkin kokopalloprojektio tunteista, kun Plutchikin malli on vain puolipallo. Graham Mann on tehnyt algoritmin Plutchikin malliin Australiassa. Suomestakin löytynee tahoja, jotka voisivat ottaa SDG*tunnekartan algoritmien etsimisen haasteekseen. Edellämainitussa Seija Tuovilan väitöskirjassa on tunteita käsitelty myös niiden ominaisuuksia erittelemällä.
Tunteiden vaikutusta hengitykseen ei ole kovinkaan paljoa tutkittu. Tähän päätelmään tuli tunnekartasta suosituksensa antanut, tunnustettu amerikkalainen näyttämökouluttaja Avner Eisenberg. Hänen hengitystä painottava opetusmetodinsa oli yhtenä innoittajana SDG*tunnekartan hengitysulottuvuuden löytämisessä. Mielestään tunnekartassa olisi aineksia jatkotutkimuksiin. Hän pyysi kuitenkin myöhemmin poistamaan suosituksensa englanninkieliseltä sivustolta, ettei SDG*tunnekartan käyttö aiheuttaisi liikaa mekaanista ja melodramaattista elehtimistä näyttämällä. Luontevin kehonkieli kun syntyy sisäisten ajatusten vaikutuksesta.
Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyön ja taitavan työnjaon avulla (Hakkarainen ym., 328). Mikäli Suomesta ei löydetä kiinnostuneita yhteistyötahoja, lienee syytä tarjota SDG*tunnekarttamallia ulkomaiden yliopistoihin tutkimuksen kohteeksi, kunhan sille saadaan sopivia ja riittävän arvovaltaisia suosittelijoita ja tukijoita. Tähän mennessä kymmenisen henkilöä on antanut kirjallisen suosituksensa.
Kunnia yksin Jumalalle
Pelle Gudsson
Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä
Pulkkinen, L. (toim.) 1997. Lapsesta aikuiseksi.