Vapaudenpatsaan maassa paheksuttavien tai peräti kiellettyjen aiheiden lista voi olla ällistyttävän pitkä. Seuraavassa lista asioista, mitä New Yorkin koulujen koekysymykset eivät saa käsitellä :
Taustalla tuossa listassa on erilaisten ihmisten elämänarvojen kunnioittaminen. Kuitenkin tuontyyppinen varovaisuus liittyy mielestäni jonkin tyyppiseen ajatussensuuriin. Tarkemmin tästä uutisesta voit lukea HS:n artikkelista :
Kyseessä on myös se, että USA:ssakin silmille räjähtänyt epätasa-arvoisuus on hyvin arka aihe, eikä haluttaisi tuon kiusallisuuden synnyttävän ristiriitaisia tunteita koulussa.
Tulee mieleen, että arabimaissa esimerkiksi uskonto on kuulemma aivan arkinen puheenaihe. Mihinkä vaikenemisen kulttuuriin länsimaat ovatkaan liukumassa? Sitä vastaan on maailmalla syntynyt esimerkiksi OCCUPY-liike, jonka toimista voit lukea suomenkielisiä referaatteja seuraavalta sivustolta:
http://www.scoop.it/t/15m-suomi
Tunnekartalla kunnioitus kello puoli kolmen suunnalla ja paheksunta kello puoli yhdeksän suunnalla ovat toistensa vastatunteita. Jollain tavalla niiden yhteys konkretisoituu yllä olevissa uutisissa. Olisiko täydellinen toisen kunnioittaminen mahdollista vain jos varottaisiin sanomasta ja tekemästä aivan kaikkea, mistä toinen voisi pahoittaa mielensä. Johtaisiko se lähes täydelliseen epäkohdista vaikenemiseen?
Kysymisiin,
Pelle
