Vihan ilmaisukyvyn löytymistä kuvaa nerokkaalla tavalla Tove Janssonin kertomus ”Näkymätön lapsi”. Juonipaljastus löytyy tästä osoitteesta :
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=107&t=815&a=07187
Seuraavassa videoklipissä voit katsoa animoidun loppuhuipennuksen, jossa tuo näkymätön lapsi, Ninni, tulee vihdoin kokonaan näkyväksi saatuaan ensin rakkaudellista huolenpitoa Muumien luona :
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F07187_1
Suosittelen lämpimästi tuon kirjan lukemista kokonaisuudessaan, mikäli tämä näkymättömyys-vihaamattomuus -problematiikka yhtään koskettaa sinua. Tässä näet muuten erittäin harvinaisen miniatyyrikuvan näkymättömästä lapsesta :
Näkymätön lapsi – teemaa valotetaan myös seuraavassa artikkelissa :
Tämän vuoden lokakuussa sitten jatkuvat Seinäjoen kaupunginteatterissa Näkymätön lapsi -näytelmän esitykset :
http://www.lippu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=event_21554
Kirjastosta voit etsiä käsiisi M. Inkisen teoksen ”Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa”.
Itse koen tämän näkymättömyys-kuulumattomuus – ongelman olevan jotain aivan olennaista omassa elämässäni. Siksi varmaan innostuin nyt toukokuussa näin valtavasti löytäessäni itsestäni vihan tunteita.
Tuntemisiin,
t. Pelle