Fiktiota ei tarvitse todistella oikeaksi. Sen näkökulmaa voidaan vaihdella mielivaltaisesti. Myös rakenteeltaan fiktio antaa vapaat kädet. Fiktion kuvaama kohde ei välttämättä ole olemassa ja sitä voidaan käsitellä leikkisästi. Nämä fiktion tuntomerkit löytyivät Wikipediasta.
Sigurd Decroos
Mielestäni fiktio lähestyy kuvallista ilmaisua. Nykyisellä kuvankäsittelyaikana kuvan luotettavuus on kaikkea muuta kuin 100 %. Edellisen kirjoituksen kuvituksena käyttämäni suklaarasian kuva ei enää edusta sen nykytilaa. Se on edelleen olemassa, mutta suklaan energia on käytetty muun muassa tämän Tunnetuvan kirjoitusten tuottamiseen. Kuva on siis dokumentti rasian historiallisesta hetkestä, jolloin se saattoi herättää ihailun ja halun tunteita.
Kirjoittamani sitaatti oli fiktiivisen elokuvahahmon lausuma, joten senkin voi kuvitella olevan fiktiota. Vaikka vertaus suklaalaatikosta ja elämästä maistuikin herkulliselta. Tosin lausuma saattaa olla jonkun todellisen ihmisen jossain oikeassa tilanteessa lausuma. Siinä tapauksessa se on vain erotettu alkuperäisestä asiayhteydestään copy/paste –menetelmällä, jolloin on luotu uusi mahdollinen maailma.
Sigurd Decroos
Edellisessä kirjoituksessa loin ajatuksellisen käsitteen FRIKTIO. Se on mielestäni jotain, mikä sijoittuu fiktion ja faktan väliin. Friktiolla tarkoitetaan tavallisesti kitkaa. Sitä tarvitaan, mutta joskus se osoittautuu haitalliseksi. Fiktiivisiä luomuksia tarkasteltaessa ne saattavat tuntua erittäin todenmukaisilta, jolloin friktiota on vain vähän. Tähän pyritään teräväpiirtotekniikalla ja kolmiulotteisilla elokuvilla sekä myös äänentoistolaitteistojen huipputekniikalla. Ihmiset yritetään saada uskomaan todeksi jokin kuviteltu. Jos friktio poistuisi kokonaan syntyisi täydellinen illuusio todellisuudesta.
Friktio, joka voi tuottaa ikäviä pettymyksen ja turhautumisen tuntemuksia, auttaa meitä hyväksymään epätäydellisyyden. Se voi myös toimia innoittajana luovuuteen. Enkä tarkoita vain teknistä luovuutta vaan myös sosiaalista kekseliäisyyttä, joka saa aikaan mahdollisimman kitkattoman vuorovaikutuksen.
Friktio on jonkinlainen rajapinta epätoden ja toden välillä. Määrätietoisessa urheiluvalmennuksessa käytetään mielikuvaharjoitteita. Niistä voi olla hyötyä arkisemmassakin elämässä.
Kuvin vaikutetaan suoraan tunteisiin, vaikka ne olisivatkin keinotekoisia. Jotta voidaan luoda totuudenmukainen näkemys ulkomaailmasta, tarvitaan tunnepitoisen nopean tulkinnan lisäksi harkintaa, jota voisi myös nimetä friktioksi.
Puhutaan mielikuvista ja muistikuvista. Muistikuvatkin ovat fiktiota, koska ne muuttuvat joka kerta, kun asia palautetaan pieleen. Muistelu on siis tavallaan kuvanmuokkaamista. Mennyttä todellisuutta on melko mahdotonta muistaa täysin oikein. Sitä paitsi todellisuuden hahmottamiseen vaikuttaa aina sen kokija, joka värittää tapahtumia näkökulmansa mukaan omalla tavallaan. Näiden sävyerojen takia ihmissuhteissa saattaa syntyä kitkaa.
Sigurd Decroos
Fakta on jotain, minkä totuusarvosta ei lopulta voi kiistellä. Se saattaa kyllä herättää väittelyä ennen kuin se ajan myötä osoittautuu todeksi.
Sigurd Decroos
Seuraavassa kirjoituksessa esitän esimerkkejä fiktioista, jotka ehkä herättävät uudenlaisia ajatuksia mielessäsi.
Mielikuvitusterveisin,
Pelle
